Munakan rautatieonnettomuus

Munakan rautatieonnettomuus tapahtui 29. lokakuuta 1923 Seinäjoki–Vaasa-rataosuudella Kyrönjoen ylittävällä Munakan rautatiesillalla, kun tavaravaunuun lastattu suuri höyrykattila tarttui tulistinputkistaan sillan rakenteisiin ja rikkoi niitä. Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja, mutta silta vaurioitui pahoin ja keskeytti pitkäksi aikaa junaliikenteen, ja useita tavaravaunuja tuhoutui.

Seinäjoelta Vaasaan kello 14.25 iltapäivällä lähteneessä sekajunassa oli kolmeen avotavaravaunuun sijoitettuna suuri höyrykattila laitteineen. Kattila oli kuormattu Tuurin rautatieasemalla, ja se oli matkalla Vedenojan tehtaille. Kun juna saapui Munakan sillalle, ensimmäisen vaunun kuorma tarttui sillan kaarirakenteisiin ja työnsi seuraavassa vaunussa ollutta kuormaa taaksepäin niin, että niissä kuormana ollut putkikattila kääntyi poikittain ja tarttui kiinni siltaan. Höyrykattilavaunujen perässä oli umpinaisia tavaravaunuja, joissa oli lastina halkoja, kappaletavaraa ja perunajauhoja. Siltaan tarttunut putkikattila murskasi näiden vaunujen ylärakenteet niin että niistä jäi ehjäksi vain lavetit. Sillalle syntyi seitsemän tavaravaunun ruuhka, ja niiden vaunujen joukossa oli bensiinisäiliövaunu, jonka rikkoutuessa bensiiniä alkoi valua Kyrönjokeen. Junan etuosassa olleet yhdeksän vaunua säilyivät ilman vaurioita, sillan Seinäjoen puoleiselle puolelle jäi neljä vioittunutta vaunua ja 16 vioittumatonta vaunua. Junan perässä oli matkustajavaunuja, joissa oli koululaisia matkalla Ylistaroon. Henkilövahinkoja onnettomuudessa ei tullut. Silta siirtyi noin 10–15 senttimetriä paikaltaan, ja useita sillan pystykaaria katkesi ja siltarautoja vääntyi.

Onnettomuuden vuoksi junaliikenne Vaasan ja Seinäjoen välillä keskeytyi, kunnes paikalle rakennettiin tilapäinen silta. Matkustajia, matkatavaroita ja postia kuljetettiin siihen saakka veneillä ja tilapäisellä lautalla onnettomuuspaikan ohi Kyrönjoen yli. Vaurioituneen sillan viereen rakennettu tilapäinen puusilta valmistui joulukuussa 1923, ja ensimmäinen juna pääsi kulkemaan siitä 11. joulukuuta 1923. Sillan korjaamista varten Saksasta tilatut rautaosat saatiin Suomeen helmikuussa 1924. Sillan korjaustyö valmistui maaliskuussa 1924, ja ensimmäinen juna ajoi korjattua siltaa pitkin 12. maaliskuuta 1924. Tilapäinen puusilta purettiin sen jälkeen. Korjauksien jälkeen silta-aukon korkeus kasvoi 4,72 metristä 5,52 metriin kun sillan kaaria yhdistäneet ns. tuuliraudat muutettiin kaareviksi kun ne aiemmin olivat olleet suoria.

Junassa lastina ollut höyrykattila oli alun perin toimitettu Turusta Kellokosken sahalle Tuuriin, mutta se osoittautui liian suureksi, ja sen vuoksi se myytiin Vedenojan tehtaille. Kattila kuormattiin Tuurin asemalle samoihin vaunuihin, joissa se oli tullut Turusta. Useita henkilöitä asetettiin syytteeseen siitä, että he eivät olleet tarkistaneet ylittivätkö höyrykattilan osat vaunuihin lastattuina Seinäjoki–Vaasa-rataosuuden suurinta sallittua kuormauskorkeutta. Syyte kumoutui, kun selvisi, että Turun rautatieasemalla tehdyssä mittauksessa kattilalastin korkeus oli ollut 4 630 millimetriä ja kyseisen rataosuuden suurin kuormakorkeus oli 4 660 millimetriä.