Tuurin rautatieasema

Tuuri
	; Tuurin asemalaituri ja katos vuonna 2018.
Perustiedot
Lyhenne	Tuu
Rataosa	Haapamäki–Seinäjoki
Ratakilometri	366+962
Sijainti	Asemarakennus:; 62°36′15″N, 023°43′57″E; Laituri:; 62°36′19″N, 023°43′21″E;
Osoite	Asematie, 63610 Tuuri
Kunta	Alavus (vuoteen 2012 Töysä)
Valtio	Suomi
Etäisyydet	Seinäjoki 51,1 km; Alavus 6,5 km; Ähtäri 20,9 km; Haapamäki 66,8 km
Avattu	5. kesäkuuta 1896
Lakkautettu
• tavaraliikenne	2. kesäkuuta 2002
Liikenne
Käyttäjiä	14 522 (v. 2009)
Liikennöitsijä(t)	VR Group
Taajamajunat	Jyväskylä–Seinäjoki
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	55 cm
Lyhin ja pisin pituus	66 m
Pinnoite	asfaltti ja betoni
Laiturikatokset	puinen katos
Asemarakennus
Tyyppi	V luokan asema
Suunnittelija	todennäköisesti Bruno Granholm
Rakennettu	1908
Lipunmyynti	ei
Ratapiha
Raiteisto	1 laituriraide
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Tuurin rautatieasema (lyh. Tuu) on rautatieliikennepaikka Tuurin kylässä Alavuden kaupungissa rataosalla Haapamäki–Seinäjoki. Liikennepaikka sijaitsee Tuurin kyläkaupan pysäköintialueen vieressä, ja siellä pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät taajamajunat. Nykyisin liikennepaikka luokitellaan seisakkeeksi.

Tuuri avattiin linjavaihteena 5. kesäkuuta 1896. Vuonna 1908 se korotettiin asemaksi vilkkaan matkustajaliikenteen vuoksi. Asemarakennus valmistui samana vuonna. Se rakennettiin V luokan aseman piirustusten mukaan ja on siten samanlainen kuin palanut Mustasaaren rautatieasema. Asemarakennus edustaa jugendia, ja sen on todennäköisesti suunnitellut Bruno Granholm.^[3]^[4]

Aseman ympärille ei syntynyt juurikaan teollisuutta, mutta turvetta lastattiin 1980-luvulle asti. Tuuri muutettiin miehittämättömäksi 27. syyskuuta 1987. Vuonna 1998 matkustajalaituria siirrettiin länteen lähemmäs Tuurin kyläkauppaa. Tavaraliikenne lakkautettiin 2. kesäkuuta 2002.^[4]^[5]

Vanhan asemarakennuksen eteen on tuotu höyryveturi (Vr2 951)^[6] ja kaksi vanhaa junavaunua, joihin on tehty motelli.^[7]

Museovirasto on luokitellut Tuurin rautatieaseman Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.^[3]

Lähteet

↑ Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys (PDF) (s. 14) Liidea Oy. Viitattu 15.4.2022.
↑ ^a ^b Rautateiden verkkoselostus 2022 (PDF) (s. 97) Väylävirasto. Arkistoitu 8.8.2021. Viitattu 15.4.2022.
↑ ^a ^b Tuurin rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 15.4.2022.
↑ ^a ^b Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 195. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
↑ Tuuri vaunut.org. Viitattu 15.4.2022.
↑ Tasoristeys 2/2017 Resiina-lehti. Viitattu 15.4.2022.
↑ Elhaimer, Anne: Kulutusjuhla riitti Haukan perheelle – Melbournen ja Abu Dhabin kautta Tuuriin junahotellin pitäjiksi Yle Uutiset. 17.7.2018. Viitattu 15.4.2022.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuurin rautatieasema Wikimedia Commonsissa

[1] Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys (PDF) (s. 14) Liidea Oy. Viitattu 15.4.2022.

[verkkoselostus-2] Rautateiden verkkoselostus 2022 (PDF) (s. 97) Väylävirasto. Arkistoitu 8.8.2021. Viitattu 15.4.2022.

[rky-3] Tuurin rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 15.4.2022.

[iltanen-4] Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 195. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3

[vaunut-5] Tuuri vaunut.org. Viitattu 15.4.2022.

[6] Tasoristeys 2/2017 Resiina-lehti. Viitattu 15.4.2022.

[7] Elhaimer, Anne: Kulutusjuhla riitti Haukan perheelle – Melbournen ja Abu Dhabin kautta Tuuriin junahotellin pitäjiksi Yle Uutiset. 17.7.2018. Viitattu 15.4.2022.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]