Venäjän kerrostalopommit
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Venäjän kerrostaloräjäytykset | |
|---|---|
 Räjähdyksessä vaurioitunut kerrostalo Volgodonskissa. |
|
| Paikka |
Venäjä (Buinaksk, Moskova ja Volgodonsk) |
| Kohde | neljä matalan tuloalueen asuintaloa |
| Ajankohta | 4.–16. syyskuuta 1999 |
| Iskutyyppi | aikapommi |
| Kuolleita | 293 |
| Haavoittuneita | yli 1 000 |
Venäjän kerrostalopommit olivat sarja pommeja, jotka räjähtivät pääasiassa kerrostaloissa elo–syyskuussa vuonna 1999 Venäjällä. Räjähdykset tappoivat noin 300 ihmistä ja haavoittivat noin tuhatta. Kaksi pommia räjähti Moskovassa, ja lisäksi yksittäiset pommit Buinakskissa ja Volgodonskissa. Viranomaisille tulleen puhelinsoiton mukaan iskujen takana olivat tšetšeenit. Tšetšenian hallitus ei ole myöntänyt osuuttaan iskuihin.
Lännessä ja Venäjällä on esitetty vaihtoehtoinen salaliittoteoria kerrostalopommien tekijöistä. Sen mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB räjäytti pommit itse, koska halusi vierittää syyn niistä tšetšeenien niskoille[1][2]. Tällöin olisi saatu syy toisen Tšetšenian sodan aloittamiselle ja Venäjää uhkaava hajoaminen estettyä. Salaliittoteoria esitetään suomeksi FSB-virkailija Aleksandr Litvinenkon ja historioitsija Juri Felštinskin kirjoittamassa kirjassa Venäjä kuilun partaalla – turvallisuuspalvelut demokratian uhkana. Kirjan alkuperäisen painoksen kustansi Venäjältä paennut suurliikemies Boris Berezovski. Venäjän viranomaisten mielestä kirja on tyypillistä Berezovskin propagandakoneiston tuottamaa loanheittoa. Monia terrori-iskun tekijöinä pidettyjä on tuomittu tai surmattu Tšetšenian sodassa.
Ensimmäinen pommi-isku Moskovaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8. syyskuuta 1999 kello 23.59.58 Kaakkois-Moskovassa Petšatnikin kaupunginosassa räjähti 300–400 kilogrammaa heksogeenipohjaista räjähdettä eräässä kerrostalossa Ulitsa Gurjanova -kadulla. Räjähdys tuhosi talosta yhdeksän kerrosta ja 108 asuntoa, ja sen seurauksena 95 ihmistä kuoli ja 150 haavoittui. Venäläiseen uutistoimistoon tulleen soiton mukaan pommi oli vastaus Tšetšenian ja Dagestanin kylien pommitukselle.
Buinakskin pommi-isku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dagestanissa Tšetšenian lähellä Buynaksissa räjähti 4. syyskuuta autopommi, joka tappoi 62 ihmistä ja haavoitti kymmeniä.
Toinen pommi-isku Moskovaan Kashirskojen valtatielle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moskovan toinen pommi-isku tapahtui 13. syyskuuta, edellisten pommi-iskujen uhrien hautajaispäivänä. Silloin räjähti suuri pommi Moskovassa Kashirskojen valtatien varressa kello viisi aamulla. Kahdeksan kerrosta meni maan tasalle, kaduille lensi sirpaleita ja betonia jopa satojen metrien päähän. 118 ihmistä kuoli ja 200 haavoittui. Venäjän presidentti määräsi näihin aikoihin sodan ”laittomia sotilasosastoja” vastaan Tšetšeniassa, vaikka ei ollut suoria todisteita tšetšeenejä vastaan. Salainen palvelu syytti iskusta TV:ssä islamilaisterroristi Mukhit Laipanovia, joka oli kuollut auto-onnettomuudessa samana vuonna.
Volgodonskissa räjähtänyt pommi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläisessä Volgodonskissa räjähti 16. syyskuuta kuorma-autoon asennettu pommi, joka tappoi 17 henkilöä.
Iskujen tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Räjähdykset tapahtuivat pian islamilaisten tšetšeenisissien hyökättyä Dagestaniin. He valtasivat siellä muutamia kyliä ja julistivat valtaamansa pienet alueet uudeksi Venäjästä irralliseksi valtioksi. Venäjän sisäministeriön joukot saapuivat paikalle. Viranomaisille tulleen puhelinsoiton mukaan iskujen takana oli Dagestanin vapautusrintama, ja kerrostaloihin kohdistuvat pommi-iskut vastaus Venäjän toimille Dagestanissa. Terrori-iskut Venäjällä kohdistuivat muun muassa sotilaiden asuntoihin. Dagestanissa toimivia muslimisissejä johti Shamil Basajev.
Venäjän turvallisuusviranomaisten mukaan Venäjän pommit olivat Amir Khattabin ja Abu Umarin johtamien muslimiterroristiryhmien tekemiä. Iskujen johto olisi ollut Atšimez Gotšijajevilla. Khattab ja Umar ovat kiistäneet osuutensa iskuihin. FSB:n tutkinnan mukaan räjähteiden kuljetuksessa ja avustuksessa auttoivat muun muassa muutaman karatsailaiset ja Dagestanin avaarit.
Räjähdysaine oli valmistettu Urus-Martanissa lannoitetehtaassa. Räjähde lastattiin kuorma-autoon, josta eri ryhmät ottivat räjähdeosansa ja kuljettivat sen kohteisiin. Monet iskuissa avustaneet eivät olleet syntyperäisiä tšetšeenejä. Monia kerrostaloiskuihin syyllisiksi epäiltyjä on tapettu Tšetšenian sodassa, tai vangittu pitkäksi aikaa. Monet länsimaisetkin asiantuntijat uskovat, että Khattabin wahhabiittiryhmä oli Venäjän kerrostaloiskujen takana.lähde?
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän joukot olivat alkaneet luoda turvallisuusvyöhykettä Dagestaniin elokuun alussa. Tšetšeenisissien vastahyökkäys Dagestaniin tapahtui 7. lokakuuta. Sissit tekivät siellä hyökkäyksiä ja räjäyttivät pommeja. Venäjä vastasi omalla operaatiollaan elokuun lopulla, ja kapinalliset vetäytyivät Tšetšeniaan syyskuun loppupuolella. Jo syyskuussa venäläiset sotilaskoneet hyökkäsivät Tšetšenian pääkaupungin Groznyin ympäristössä oleviin kohteisiin. Tämä ja kerrostalopommit ajoivat Tšetšenian sotaan Venäjän kanssa. Venäjä julisti sodan 1. lokakuuta, ja maavoimat alkoivat edetä alueelle lokakuun loppupuolella.
Salaliittoteorioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Venäjän kerrostalopommeja koskevat salaliittoteoriat
Lännessä ja Venäjälläkin melko suositun teorian mukaan turvallisuuspalvelu FSB itse räjäytti tai räjäytytti pommit. Terroriteot pantiin sitten tšetšeeni- ja muiden muslimiterroristien syyksi. Näin saatiin tekosyy Tšetšenian sodan aloittamiselle. Kun KGB-taustainen pääministeri Vladimir Putin esiintyi kovin sanoin televisiossa terroristeja vastaan, hänestä tuli kansan silmissä tiukka terroristeja tuhoava sankari. Tämän maineen turvin Putin voitti presidentinvaalit. FSB sai miehensä Venäjän johtoon häikäilemättömästi juonitellen. Korruptiosyytteitä vastaan pyristelevä presidentti Boris Jeltsin saatiin pelastettua. Tämän mukaan terrori-iskujen perimmäinen motiivi olisi ollut Venäjän hajoamisen estäminen. Ainakin osa iskujen tekijöistä saattoi olla FSB:hen kytköksissä olevia rikollisia. Teoriaa näyttäisi tukevan se, että Rjazanissa nähtiin nuorten venäläisten näköisten ihmisten asentavan pommia kellariin. Räjäytys pystyttiin estämään, mutta miliisi ei ehtinyt saada asentajia kiinni. Räjäytyksiä ei enää tämän jälkeen sattunut. Tapausta esitettiin muutaman päivän ajan TV:ssä epäonnistuneena terrori-iskuna, kunnes FSB:n johtaja Nikolai Patrušev sanoi sen olleen harjoitus. Lisäksi Venäjä aloitti Tšetšenian vastaisen hyökkäyksen valmistelun jo keväällä 1999[3].
Venäjällä teoriaa ovat kannattaneet muun muassa tšetšeenit, Boris Kagarlitski, Vladimir Pribylovski, Anna Politkovskaja, Aleksandr Litvinenko ja kenraali ja poliitikko Aleksandr Lebed. Ulkomailla ajatusta on tuonut esille David Satter. Tämä salaliittoteoria esitetään muun muassa Juri Feštinskin ja Aleksandr Litvinenkon kirjassa Venäjä kuilun partaalla. Tämän kirjan kustansi alkujaan maasta paennut oligarkki Boris Berezovski. Myös Satter on kytköksissä Berezovskiinlähde?. Näin ollen Venäjän viranomaisten ja muutamien läntistenkin asiantuntijoiden mielestä salaliittoteoria on tarkoitettu tukemaan Berezovskia. Duumassa oli 2000-luvun alussa vireillään salaliittoteoriaa koskeva tutkimus, mutta tutkimusta ajaneet komitean jäsenet ovat joutuneet muun muassa murhien ja pahoinpitelyjen kohteiksi. Muutenkin salaliittoteoriaa julkisesti tukeneet ovat joutuneet onnettomuuksien ja väkivallan kohteeksi. Komiteassa olivat Sergei Kovaljov, Juri Štšekotšihin ja Sergei Jušenkov, joista kaksi viimeistä murhattiin.
Litvinenko myrkytettiin poloniumilla Lontoossa vuonna 2006. Lebed kuoli helikopterionnettomuudessa Tšetšeniassa, ja Politkovaskaja surmattiin. Tuntemattomat murhamiehet ovat surmanneet monta muutakin Tšetšenian sotatoimien ihmisoikeusrikkomuksia arvostellutta ihmisoikeusaktivistia, muun muassa Natalia Estemirovan.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salaliittoteoriasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alexander Litvinenko, Juri Felshtinski, Venäjä kuilun partaalla – turvallisuuspalvelut demokratian uhkana, Tammi Helsinki 2007, Paino WS Bookwell Porvoo 2007 ISBN 951-31-3982-4, ISBN 978-951-31-3982-7
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arto Luukkanen, Projekti Putin, sivu 64- ja myös sivu 209
- ↑ Arto Luukkanen, Hajoaako Venäjä, Edita 2001, ISBN 951-37-3300-9, sivu 235
- ↑ Arto Luukkanen, Hajoaako Venäjä?, sivu 235
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.saunalahti.fi/wtc2001/fsb.htm (Arkistoitu – Internet Archive) - salaliittoteoriasta
Englanniksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- terror1999.narod.ru/sud/delokd/prigovor.html (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) translation[vanhentunut linkki]
- "Poisoned spy defiant in final interview before his death" (Arkistoitu – Internet Archive). Richard Beeston, Diplomatic Editor, The Times, 23. marraskuuta 2006. (englanniksi)
- "The Shadow of Ryazan: Who Was Behind the Strange Russian Apartment Bombings in September 1999?" (Arkistoitu – Internet Archive), David Satter, The Hudson Institute, 19. huhtikuuta 2002. (englanniksi)
- "Fear of Doing the Boss a Disservice" (Arkistoitu – Internet Archive), Moscow Times, 11. huhtikuuta 2002, p. 8. (englanniksi)
- "'Gospodin Geksogen' ('Mr. Hexogen')", Dr. Alexandr Nemets and Dr. Thomas Torda, NewsMax.com, 19. heinäkuuta 2002. (englanniksi)
- "'Mr. Hexogen' (Continued)", Dr. Alexandr Nemets and Dr. Thomas Torda, NewsMax.com, 23. heinäkuuta 2002. (englanniksi)
- JF: U.S. Grants Alyona Morozova Political Asylum. (englanniksi)
- The blasts which shook Russia, 10. elokuuta 2000, BBC (englanniksi)
- Russia apartment bombs: Two jailed, 12. tammikuuta 2004, CNN. (englanniksi)
- "Assassination of Russia" — "Покушение на Россию" (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) A 52-minute documentary (in Russian), using footage originally shot by NTV is available for downloading from this site. The film examines Russian apartment bombings and focuses on the foiled bombing in Ryazan. It can be ordered at the Terror 99 web site (Arkistoitu – Internet Archive). The script in English is available on Yuri Felshtinsky's website.
- Timeline: Terrorism in Russia, 6. helmikuuta 2004, CNN (englanniksi)
- The Terror of 9/99: Fact Sheet (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- The request of the Chairman of the public inquiry committee Kovalyov to the Director of FSB (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi), translation[vanhentunut linkki], 8. huhtikuuta 2002.
- The answer of the Secretary of the Director of FSB to the Kovalyov's request (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- The answer of the General Prosecutor office to the request of the Duma member Kulikov (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- 'Disbelief' (Arkistoitu – Internet Archive) by Andrei Nekrasov — documentary about Moscow Apartment Bombings; Google Video (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive), (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive).
- Russian Apartment Bombings: The Story of Ryazan Sugar, 28. lokakuuta 2018, Medium. (englanniksi)