Morten Olsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Morten Olsen
Henkilötiedot
Koko nimi Morten Per Olsen
Syntymäaika 14. elokuuta 1949 (ikä 75)
Syntymäpaikka Vordingborg, Tanska
Pelipaikka puolustava keskikenttäpelaaja
Pituus 183 senttimetriä
Seura
Seura –
Tehtävä Päävalmentaja
Junioriseurat
1957–1969 Vordingborg IF
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1970–1972 B 1901 40 (2)
1972–1976 Cercle Brugge 132 (8)
1976–1980 Racing White 106 (4)
1980–1986 Anderlecht 173 (2)
1986–1989 1. FC Köln 80 (2)
Yhteensä 531 (18)
Maajoukkue
1970–1974 Tanska U21 5 (1)
1970–1989 Tanska 102 (4)
Valmennusura
1990–1992 Brøndby IF
1993–1995 1. FC Köln
1997–1998 Ajax
2000–2015 Tanskan maajoukkue

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Morten Per Olsen (s. 14. elokuuta 1949) on tanskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Hän toimi Tanskan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2000-2015.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morten Olsen aloitti peliuransa kotikaupungissaan, Vordingborg IF:n joukkueessa, josta siirtyi Tanskan 1. divisioonan mestaruuden voittaneeseen B 1901:een. Olsen nousi maansa alle 21-vuotiaiden A-maajoukkueeseen 1970 ja debytoi syyskuussa Puolan alle 21-vuotiaita vastaan pelatussa ystävyysottelussa tehden yhden maalin. Vain kolme viikkoa myöhemmin A-maajoukkueen päävalmentaja Rudi Strittich kutsui Olsenin maajoukkueeseen, jossa Olsen debytoi Norjaa vastaan.

Seuratasolla Olsen pelasi B 1901:ssä kolme kautta ennen siirtymistään Belgiaan. Olsen teki 1972 sopimuksen Cercle Brugge KSV:n kanssa. Seura oli noussut Belgian pääsarjaan vuotta aikaisemmin. Olsenin ensimmäisellä pelikaudella Cercle Brugge sijoittui liigassa neljänneksi, mutta seuraavana kautena jäi keskikastiin. 1976 Olsen siirtyi RDW Molenbeekiin, joka oli voittanut Belgian mestaruuden vuotta aikaisemmin. Olsenin peliaikana Molenbeek pelasi kärkisijoista liigassa. 1980 Olsen siirtyi Belgian menestyneimpään seuraan, RSC Anderlechtiin.

Brysseliläisseurassa Olsen voitti Belgian mestaruuden heti ensimmäisellä kaudella. RSC:n puolustus, jonka keskustassa Olsen pelasi, sekä maalivahdit päästivät kauden aikana ainoastaan 25 maalia 34 ottelussa. Olsen pelasi RSC:ssä kaikkiaan kuusi kautta voittaen kolme mestaruutta. Olsen oli mukana kokoonpanossa, kun RSC eteni UEFA Cupin loppuotteluun kaudella 1982–1983 ja kaatoi SL Benfican. Hänet valittiin 1983 Tanskan vuoden pelaajaksi. Larsen oli mukana UEFA Cupin loppuottelussa myös seuraavalla kaudella, mutta RSC hävisi Tottenhamille.

RSC:n vuosinaan Olsen pelasi myös maajoukkueessa ja 1981 hän saavutti seitsemäntenä tanskalaisena 50 A-maaottelun rajan. 1983 maajoukkuevalmentaja Sepp Piontek teki Olsenista maajoukkueen kapteenin. 1984 Olsen oli mukana, kun Tanska selvisi kahdenkymmenen vuoden jälkeen arvoturnaukseen, Ranskan EM-kilpailuihin 1984. Tanska eteni aina välieriin saakka, joissa se hävisi Espanjalle rangaistuspotkukilpailussa. Olsen oli yksi Tanskan onnistujista rp-kilpailussa. Lokakuussa 1985 Olsen ylitti toisena tanskalaisena 75 A-maaottelun rajan. Olsen oli maajoukkueen kapteenina Tanskan ensimmäissä MM-kilpailuissa 1986, joissa joukkue eteni 1. pudotuspelikierrokselle, jossa hävisi jälleen Espanjalle.

Tanskan vuoden pelaajaksi 1986 valittu 36-vuotias Olsen jätti RSC Anderlechtin MM-kilpailuiden jälkeen ja siirtyi Saksaan ja 1. FC Kölnin joukkueeseen. Maajoukkueessa Olsen jatkoi edelleen ja kantoi kapteenin nauhaa EM-kilpailuissa 1988. Elokuussa 1989 Olsen ylitti 100 A-maaottelun rajan. FC Kölnissä Olsen sijoittui 1. bundesliigassa sijoille kaksi ja kolme. 1989 Olsen päätti aktiiviuransa 39-vuotiaana.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän pelaajauran tehnyt Olsen aloitti valmentajan tehtävänsä tammikuussa 1990 Brøndby IF:n päävalmentajana. Olsenin johdolla kööpenhaminalaisseura voitti kaksi Tanskan mestaruutta. Olsenin tavoitteena oli tehdä joukkueesta Euroopan kentillä menestyvä joukkue kovan kuntoharjoittelun avulla. Brøndby etenikin UEFA Cupin välieriin kaudella 1990–1991. Olsen sai potkut joukkueen päävalmentajan tehtävistä 1992 laskusuuntaan lähteneiden otteiden ja pelaajakauppojen vuoksi epäsuosioon joutumisen takia.

Olsen palasi 1993 FC Kölniin, jonka valmentajana hän pelasti seuran putoamasta 2. bundesliigaan. Saksassa Olsen suoritti valmentajalisenssin ja 1993 hän sai "Fussball Lehrer Licenz" -diplomin. Olsen toimi FC Kölnin päävalmentajana kaksi kautta, jona aikana joukkue säilyi pääsarjassa, muttei menestynyt erityisemmin. Syksyllä 1995 joukkue sai tanskalaisesta tarpeekseen ja Olsenille annettiin potkut.

Olsen oli parin vuoden ajan vailla töitä, kunnes AFC Ajax palkkasi hänet päävalmentajakseen 1997. Olsen hankki maanmiehensä Michael Laudrupin joukkueeseen ja johdatti Ajaxin liigamestaruuteen sekä cupin voittoon. Toisena vuotenaan Ajaxin päävalmentajana Olsen ajautui riitoihin de Boerin veljesten, Ronaldin ja Frankin kanssa ja sai potkut 1998.

EM-kilpailujen 2000 jälkeen ruotsalainen Bo Johansson jätti Tanskan maajoukkueen päävalmentajan tehtävät ja Olsen palkattiin hänen seuraajakseen. Olsen luotsasi Tanskan MM-kilpailuihin 2002, joissa joukkue voitti alkulohkonsa kaatamalla mm. hallitsevan maailmanmestari Ranskan. Tanskan taival päättyi kuitenkin 1. pudotuspelikierrokselle joukkueen hävittyä Englannille 0–3. Olsen teki kilpailuiden jälkeen nelivuotisen jatkosopimuksen ja johdatti joukkueen EM-kilpailuihin 2004, mutta kohtalona oli jälleen pudota 1. pudotuspelikierroksella, tällä kertaa Tšekille maalein 3–0. Huolimatta Tanskan karsiutumisesta MM-kilpailuista 2006, Olsen ja Tanskan jalkapalloliitto tekivät vuoteen 2010 ulottuvan jatkosopimuksen.

Olsenin johdolla Tanskalle kävi köpelösti myös EM-karsinnoissa vuoden 2008 lopputurnaukseen. Tanska jäi karsintalohkossa F neljänneksi kilpailuihin menneiden Espanjan ja Ruotsin sekä Pohjois-Irlannin taakse. Tanskan liitto kuitenkin luotti edelleen Olsenin ja tämä sai jatkaa tehtävässään. Luottamus palkittiin ja hän johdatti Tanskan MM-kisoihin 2010 karsintalohkonsa voittajana. [1] Tammikuussa 2010 hän allekirjoitti vuoteen 2012 kestävän jatkosopimuksen Tanskan jalkapalloliiton kanssa. [2] Olsenin johdolla Tanskan menestys MM-lopputurnauksessa oli vaatimatonta. Joukkue voitti vain Kamerunin 2–1 ja putosi jatkosta jo alkulohkovaiheessa. EM-kisoissa 2012 Olsenin ja Tanskan kohtalo oli samankaltainen, sillä avausottelun 1–0 voitto Alankomaista ei riittänyt jatkoon kovasta alkulohkosta.

Tanskan jalkapalloliitto luotti kokeneeseen Olsenin vaisuista tuloksista huolimatta. Joukkue jäi ailahtelevien peliesitysten myötä ulos MM-kisoista 2014, mutta hänet palkittiin vuoteen 2016 ulottuneella jatkosopimuksella. [3] EM2016-karsinnoissa Tanska pelasi jälleen ailahtelevasti, mutta selvisi lohkokolmosena jatkokarsintoihin. Lopputurnauspaikan esteeksi muodostui Ruotsi, joka oli jatkokarsinnoissa parempi yhteismaalein 4–3. [4] Karsinnat jäivät Olsenin yli 15 vuotta kestäneen päävalmentajauran viimeisiksi ja hän jätti tehtävänsä marraskuussa 2015. [5]

Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Michael Laudrup
Michael Laudrup 		Tanskan vuoden paras pelaaja
1983
1986 		Seuraaja:
Preben Elkjær Larsen
John Jensen
Edeltäjä:
John Jensen
Erik Hamrén 		Tanskan vuoden valmentaja
2001
2009 		Seuraaja:
Ove Pedersen
Ove Christensen
Edeltäjä:
Ebbe Skovdahl 		Brøndby IF:n päävalmentaja
1990–1992 		Seuraaja:
Ebbe Skovdahl
Edeltäjä:
Wolfgang Jerat 		1. FC Kölnin päävalmentaja
4/1993–8/1995 		Seuraaja:
Stephan Engels
Edeltäjä:
Louis van Gaal 		AFC Ajaxin päävalmentaja
1997–12/1998 		Seuraaja:
Jan Wouters
Edeltäjä:
Bo Johansson 		Tanskan maajoukkueen päävalmentaja
2000–2015 		Seuraaja:
Åge Hareide
Tanskan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2010

1 Sørensen | 2 C. Poulsen | 3 Kjær | 4 Agger | 5 Kvist | 6 Jacobsen | 7 Jensen | 8 Grønkjær | 9 Tomasson | 10 Jørgensen | 11 Bendtner | 12 Kahlenberg | 13 Krøldrup | 14 J. Poulsen | 15 S. Poulsen | 16 Andersen | 17 Beckmann | 18 Larsen | 19 Rommedahl | 20 Enevoldsen | 21 Eriksen | 22 Christiansen | 23 Mtiliga | Valmentaja Olsen

Tanskan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2012

1 Andersen | 2 C. Poulsen | 3 Kjær | 4 Agger | 5 S. Poulsen | 6 Jacobsen | 7 Kvist | 8 Eriksen | 9 Krohn-Dehli | 10 Rommedahl | 11 Bendtner | 12 Bjelland | 13 Okore | 14 Schöne | 15 Silberbauer | 16 Lindegaard | 17 Pedersen | 18 Wass | 19 J. Poulsen | 20 Kahlenberg | 21 Zimling | 22 Schmeichel | 23 Mikkelsen | Valmentaja Olsen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Morten_Olsen&oldid=22512381”