Missale Aboense
Missale Aboense (”Turun messukirja”) oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja. Se on ainoa suomalaisen kirjallisuuden inkunaabeli eli ennen vuotta 1501 painettu kirja.[1]
Missale painettiin Lyypekissä vuonna 1488 Bartholomeus Ghotanin kirjapainossa Turun piispan Konrad Bitzin tilauksesta.[2] Bitzin esipuhe on päivätty 17. elokuuta 1488. Kirja oli painettu latinaksi, ja sitä painettiin sekä pergamentille että paperille. Kirjan sivumäärä oli täydellisenä 266 + 1[3] ja painosmäärä joitakin satoja.
Missale Aboense oli nimensä mukaisesti messukirja, joka sisälsi sekä yleiset messutekstit että tekstit kirkkovuoden jokaiselle pyhäpäivälle. Missale käytti yleistä dominikaanisen sääntökunnan messukirjapohjaa, sillä sääntökunnan liturgia oli otettu Turun hiippakunnan liturgiaksi vuoden 1330 tienoilla. Hiippakunnalla ei myöskään ollut varaa painattaa täysin omaa messukirjaa, joten painatuksessa säästettiin, kun samaan aikaan painettiin dominikaanisen liturgian messukirjoja muidenkin Pohjoismaiden käyttöön. Kirjassa oli kuitenkin joitakin vain Suomea varten tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä, jotka liittyivät muun muassa Suomen suojeluspyhimykseen Piispa Henrikiin ja muuhun pyhimyskalenteriin.[1]
Missalesta ei ole säilynyt yhtään kokonaista paperille painettua kopiota, mutta siitä tunnetaan 15 epätäydellistä kopiota.[1] Pergamenttikopioita on säilynyt neljä.[1] Näistä yksi on Tanskan kuninkaallisessa kirjastossa sekä kaksi kappaletta Suomessa, joista toinen sijaitsee Kansalliskirjastossa ja toinen Jyväskylän yliopiston kirjastossa.[2] Säilyneistä sivuista on voitu koota kokonainen rekonstruktio.[1] Niiden avulla Missalesta on tehty näköispainokset vuosina 1971 ja 1988.[3]
Kangasala missalen suomenkielinen messu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos on merkittävä myös kirjoitetun suomen varhaisvaiheiden kannalta. Kangasalan seurakunnassa käytössä olleeseen Missale Aboensen oheen on nimittäin laadittu 10-lehtinen käsin kirjoitettu suomenkielinen messuteksti, joka on löydetty Kangasalan seurakunnan arkistosta.[4] Tätä katkelmaa nimitetään Kangasala missalen suomenkieliseksi messuksi ja se on ajoitettu 1540-luvun alkuun.[5] Se lasketaan kirjoitusajankohtansa vuoksi niin sanottuihin esiagricolalaisiin käsikirjoituksiin.[5]
Teksti alkaa ehtoollisvuorolaulusta ja sisältää kokonaisena tekstinä ainoastaan yhden messun ordinarium-osan, Agnus Dein. Lisäksi siihen kuuluu ehtoollisprefaatiorukous ja asetussanat, Isä meidän -rukous, vuorotervehdys ja -ylistys sekä siunaus. Sanctuksesta on Kangasalan Missalen suomenkielisessä osassa ainoastaan alkusanat Pyhä, pyhä, pyhä. Kangasalan suomenkielinen messuteksti sisältää myös nuotit ehtoollisvuorolauluun, prefaatioon ja Isä meidän -rukoukseen.[6]
Muihin vastaanvanlaisiin vanhan kirjasuomen katkelmiin verrattuna Kangasala missalen vuorotervehdyksestä puuttuvat seurakunnan vuorosanat. Vuoroylistyksen papin repliikki on pieniä taivutusmuotoeroja lukuun ottamatta sama kuin Westhin koodeksissa ja Agricolan Messussa, mutta Kangasalan käsikirjoituksen vuoroylistys poikkeaa niistä niin sanajärjestykseltään kuin sanavalinnoiltaan. Myös seurakunnan vastaus on Kangasalan käsikirjoituksessa aikalaismessuista poikkeavassa sanajärjestyksessä.[6]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Piispa Henrikiä koskeva luku -
Yksityiskohta kirjasta -
Yksityiskohta kirjasta
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Codex Aboensis
- Graduale Aboense
- Manuale Aboense
- Palmsköldin katkelma
- Turun tuomiokirkon Mustakirja
- Aitolahden koodeksi
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaivola, Terttu: Messukirjasta meteli: Suomalaisen kirjan viisi vuosisataa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 478) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-522-1
- Missale Aboense: Secundum ordinem fratrum praedicatorum. (Alkuteos ilmestynyt 1488. – 2. näköispainos (1. näköispainos: Porvoo: WSOY, 1971). Valmistettu 2000 numeroitua kappaletta. Prodidit Societas historiae ecclesiasticae Fennica) Porvoo: WSOY, 1988. ISBN 951-0-02651-4
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Audejev-Ojanen, Pirkko: 500-vuotiaan kirjan pitkä tie Jyväskylään Kirjasto, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 04.02.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Missale Aboense Jyväskylän yliopiston kirjasto. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 04.02.2018.
- ↑ a b Kansalliskirjasto digitoi Missale Aboensen Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 04.02.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi www.helsinki.fi. Viitattu 2.10.2019.
- ↑ a b Lehtonen, Maria: Havaintoja lyhentämiskäytänteistä eräissä 1500-luvun suomalaisissa käsikirjoitusteksteissä. Virittäjä, 2/2019.
- ↑ a b Rajamäki, Suvi: Uppsalan käsikirjan messunpiirteitä ja suhde muihin reformaatioajan messuteksteihin. Kieli- ja käännöstieteiden laitos, Turun yliopisto, 2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]