Memex
Memex on Vannevar Bushin antama nimi tiedonhallintajärjestelmän konseptille, jota hän esitteli The Atlantic Monthy -lehdessä vuonna 1945 julkaistussa artikkelissa As We May Think. Memexiin sisältynyt dokumenttien linkitysominaisuus on eräänlainen hypertekstin idean varhainen esitys.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bush oli huolissaan tiedon häviämisestä. Hän pelkäsi, että tieto katoaisi heikon saatavuuden vuoksi ja tietotulvan alle. Tutkimusraportteja julkistettiin enemmän kuin aikaisemmin. Tietoa järjesteltiin silti edelleen vanhojen tapojen mukaan.[1] Bush hahmotteli Memexiä jo vuosien 1932–1933 aikana, kun hän yritti kehittää tiedonhakua. Vuonna 1939 hän kirjoitti julkaisemattoman artikkelin Mechanization and the Record, jossa hän hahmotteli uuden tiedonhakujärjestelmän, joka olisi erityisesti tutkijoiden ja koulutettujen kirjastonhoitajien käyttöön.[2] Bush käytti sanaa Memex ensimmäisen kerran kirjeessään, jonka hän lähetti Fortune-lehden toimittajalle. Kirje vastasi melko pitkälti artikkelia As We May Think.[3]
The Atlantic Monthly julkaisi Bushin artikkelin nimellä As We May Think heinäkuussa 1945. Samana vuonna Life julkaisi artikkelista kuvitetun ja lyhennetyn version ja Timessä siitä oli yhteenveto.[2]
Laite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Memex oli työpöytä, jossa on näyttö, näppäimistö, painonappeja ja kytkimiä. Pöydän sisässä oli laitteen muistiyksikkö, joka käytti tiedon tallentamiseen mikrofilmiä.[4] Muistiin käyttäjä pystyi tallentamaan kirjansa, tietonsa ja viestintänsä. Laite pystyi hakemaan tallennetun tiedon nopeasti ja joustavasti. Memex liittyi myös maailmanlaajuiseen tietovarastoon, josta käyttävä pystyi hakemaan kaikenlaisia kirjoja, kuvia, aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.[5]
Merkittävin Bushin ideoista Memexiin oli assosiatiiviset hakemistot ja linkit - idea vastasi hypertekstiä.[5] Bush kehitti ajatuksen siitä mielikuvasta, miten ihmisen muisti toimi tiedon järjestämisessä. Bushin mukaan hakemistojärjestelmät olivat rajoittuneita ja epäintuitiivisia. Memexissä tieto järjestettäisiin käyttäjän henkilökohtaisen assosiaatiopolun mukaan. Bush ehdotti, että tiedostot linkitettäisiin toisiinsa henkilökohtaisesti nimettyjen polkujen ja koodien avulla. Käyttäjä saisi haluamansa tiedoston kirjoittamalla tietyn koodin tai vetämällä vivusta. Linkit eivät häviäisi, vaan niitä voitaisiin käyttää myöhemmin, kun käyttäjä etsisi samaa tietoa uudestaan.[4]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Memex ja sen linkit vaikuttivat useisiin Internetiä, hyperlinkkejä, World Wide Webiä ja digitaalisia kirjastoja suunnitelleisiin henkilöihin. Ensimmäiset Memexin esikuvakseen ottaneet suunnittelijat olivat Ted Nelson ja Douglas Engelbart, jotka puolestaan vaikuttivat J. C. R. Licklideriin ja Tim Berners-Leehen. Termin hyperteksti kehittänyt ja Xanadu-projektin aloittanut Nelson kutsui Memexia inspiraationlähteekseen. Engelbart kirjoitti vuonna 1962 Bushille ja oli lähes varma siitä, että artikkeli As We May Think vaikutti merkittävästi hänen ajatuksiinsa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Houston, Ronald D. & Harmon, Glynn: Vannevar Bush and Memex, s. 17–19. (Cronin, Blaise (toim.): Annual Review of Information Science and Technology) Information Today, Inc., 2006. ISBN 1573872768 Google-kirjat (viitattu 30.12.2010). (englanniksi)
- Friedman, Ken: As We May Think, s. 17–19. (Jones, Steve (toim.): Encyclopedia of New Media: An Essential Reference to Communication and Technology) SAGE, 2003. ISBN 0761923829 Google-kirjat (viitattu 30.12.2010). (englanniksi)
- Vannevar Bush and Memex World Wide Web History. Arkistoitu 29.3.2010. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Friedman, s. 17.
- ↑ a b Houston & Harmon, s. 57.
- ↑ Vannevar Bush and Memex, s. 2. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Vannevar Bush and Memex, s. 3. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Friedman, s. 18.
- ↑ Houston & Harmon, s. 66–68.