As We May Think
| As We May Think | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Kirjailija | Vannevar Bush |
| Kieli | englanti |
| Genre | essee |
| Kustantaja | The Atlantic Monthly |
| Julkaistu | Atlantic Monthly vol 176, n:o 1 (July 1945), pp. 101–108 |
| Sivumäärä | 8 sivua |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
As We May Think oli Vannevar Bushin kirjoittama essee, joka julkaistiin ensimmäisen kerran The Atlantic Monthly -lehdessä heinäkuuta 1945. Artikkeli vastasi erityisesti siihen, miten tiede ja tekniikka pystyisi vastaamaan tiedon ei-rakenteiseen hallintaan liittyviin ongelmiin. Artikkelin kuuluisin laite on Memex, jonka linkit voidaan nähdä hypertekstin esikuvana.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bush esitteli jo ajatuksiaan tulevaisuuden koneesta, joka pystyi tarjoamaan informaatiota tarvittaessa, Technology Review -lehden artikkelissa tammikuussa 1933. Siinä esitelty laite pystyi löytämään käyttäjän haluaman sivun muistiinpanoista tai kirjasta muutamaa näppäintä painamalla. Bushin ajatusten pohjalla oli lisääntyvä informaatio, joka vaikeutti tiedonhallintaa.[2]
Bush yritti julkaista ensimmäisen version esseestä joulukuussa 1939. Hän lähetti esseen Fortune-lehdelle, missä sitä ei kuitenkaan ikinä julkaistu. Artikkeli jäi toimittaja Eric Hodginsille, joka oli tavannut Bushin. Vaikka hän olikin kiinnostunut Memexistä ja kannustanut jopa Bushia kirjoittamaan siitä, hän ei ollut kuitenkaan varma, sopisiko artikkeli Fortuneen. Bush turhautui siihen, että artikkelin julkaiseminen meni kauan aikaan, mutta hän keskittyi toisen maailmansodan aikana muihin asioihin.[2]
Syyskuussa 1944 Bush päätti lähettää esseensä myös muihin lehtiin. Ensimmäisenä hän lähetti sen nimellä Mechanization and the Record The Atlantic Monthlyyn, joka hyväksyikin artikkelin lokakuussa.[2] Artikkeli julkaistiin lehden heinäkuun numerossa, joka ilmestyi 27. heinäkuuta.[3]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]As We May Think on noin 10 sivua pitkä essee, joka on jaettu kahdeksaan osioon. Bushin mukaan tiede on parantanut ihmiselämän laatua monella eri tavalla, mutta ihmiskunta oli saavuttanut pisteen, jossa kaikkea tietoa ei enää pysty hallitsemaan. Bushin mukaan suurin ongelma oli indeksointi, joka ei ollut intuitiivista.[4]
Bush esitteli useita sen aikaiseen teknologiaan perustuvia todellisia ja kuvitteellisia laitteita, jotka voisivat olla tietotyöläisen avuksi. Yksi näistä oli otsalle puettava saksanpähkinän kokoinen kamera, jossa olisi automaattivalotus ja ääretön syvyysterävyysalue. Bush kuvaili erilaisia kemiallisia ja sähköisiä kuvantamismenetelmiä sekä uusia mahdollisuuksia, joita avaisi tiedon optinen tallentaminen mikrofilmille. Äänen tallentaminen äänilevylle, puheentunnistus automaattisen pikakirjoituskoneen avulla sekä puhesynteesi saavat tekstissä huomiota. Bush haaveili keinotekoisesta kielestä, joka sopisi luonnollista kieltä paremmin koneilla tallennettavaksi. Bushin mukaan reikäkorttien avulla voitaisiin toteuttaa taulukkolaskentaa ohjelmoitavilla, sähköisillä laskukoneilla, jotka myöhemmin kykenisivät käyttämään pitkälle kehittynyttä matematiikkaa käyttäjän puolesta, jotta hän voisi keskittyä abstraktimman tason ongelmien pohtimiseen. Edelleen, Bush hahmotteli optiikkaan ja magnetismiin perustuvia mekaanisia arkistokortinlajitteliljoita ja kaikkien edellisten laitteiden yhdistelmiä, kuten puheentunnistukseen perustuvaa tietokantaa. Tekstin lopussa hän visioi jopa tiedonkäsittelyjärjestelmän sähköistä kytkentää aistielimien ohi suoraan ihmisen hermoihin.[5]
Huomattavin Bushin ehdotuksista oli Memex, jolla on merkittävä asema Internetin ja World Wide Webin esikuvana. Memex oli henkilökohtainen tiedonhallintalaite. Siinä oli lisäksi tietynlainen graafinen käyttöliittymä, ja dokumenttien välillä oli assosiatiivisia indeksejä ja linkkejä. Viimeisenä mainittu oli uniikki idea, joka on vaikuttanut hypertekstin kehittäjiin.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Friedman, Ken: As We May Think, s. 17-19. (Jones, Steve (toim.): Encyclopedia of New Media: An Essential Reference to Communication and Technology) SAGE, 2003. ISBN 0761923829 Google-kirjat (viitattu 24.12.2010). (englanniksi)
- Zachary, G. Pascal: Endless Frontier. New York: Free Press, 1997. ISBN 0-684-82821-9 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Smith, John B. & Weiss, Stephen F.: Hypertext. Communications of the ACM, 1988, 31. vsk, nro 7, s. 816–819. Association for the Computing Machinery. (englanniksi)
- ↑ a b c Zachary, s. 268–269.
- ↑ Zachary, s. 261.
- ↑ Hervada-Sala, Francesc: As We May Think (1945) by Vannevar Bush Computing Pages. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 26.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Vannevar Bush: As We May Think The Atlantic. 1.7.1945. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Friedman, s. 17–18.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- As We May Think The Atlanticin arkistoissa (englanniksi)