Melitaia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Melitaia
Μελιταία
Sijainti

Melitaia
Koordinaatit 39°02′18″N, 22°27′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Melitaía, Domokós, Fthiotis, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen polis
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Akhaia Fthiotis, Thessalia
Provinssi Macedonia (146 eaa. – n. 293)
Thessalia (n. 293–)
Aiheesta muualla

Melitaia Commonsissa

Melitaia (m.kreik. Μελιταία, myös Meliteia, Μελίτεια, Melitea, Μελιτέα, Melitia, Μελιτία; lat. Melitaea, Melitea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaia Fthiotiissa Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Domokóksen kunnan alueella lähellä nykyistä Melitaían kylää.[4][5][6]

Melitaian kaupunki sijaitsi (Akhaia) Fthiotiin länsiosssa eteläisessä Thessaliassa. Se oli rakennettu Enipeus (nyk. Enipéas) -joen ja Othrys-vuoren länsipuolella olleen tasangon etelälaidalle.[2][3][6] Kaupungilla oli akropolis-kukkula, joka oli osa Othrys-vuoresta länteen suuntautunutta kielekettä. Kukkula tunnetaan nykyisin nimellä Xerovoúni ja sijaitsee puolisen kilometriä kaakkoon nykyisestä Melitaían kylästä. Muu kaupunki levittäytyi kukkulan pohjoisenpuoleiseen rinteeseen ja osin myös tasangolle nykyisen kylän itäpuolella, ja jaetaan kahteen osaan, ylemmällä tasanteella olleeseen ylempään kaupunkiin ja alemmalla tasanteella olleeseen alempaan kaupunkiin. Kaupunkialueen kummallakin puolella oli rotko virtoineen.[2][4][7]

Melitaian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 462 neliökilometriä. Sen rajat tunnetaan suhteellisen hyvin piirtokirjoituksista.[2] Kaupungin sijainti oli strateginen, koska se hallitsi Thessaliasta Malianlahdelle, Thermopylaihin ja eteläisempään Kreikkaan kulkenutta luonnollista kulkuväylää. Strabonin mukaan Hellaan kaupunki sijaitsi kymmenen stadioninmitan päässä Melitaiasta Enipeuksen toisella puolella. Näin Melitaian katsottiin sijainneen keskellä alkuperäistä Hellaan aluetta.[3][8] Melitaiasta pohjoiseen sijaitsivat Pereia ja Khalai, etelään Narthakion ja Lamia, länteen Ksyniai ja luoteeseen Thaumakoi.[6]

Marmorinen idoli neoliittiselta kaudelta.

Melitaian seudulta on löydetty merkkejä asutuksesta viimeistään neoliittisella kaudella. Heti antiikin aikaisen kaupungin länsipuolelta on löydetty asutuspaikka keskiseltä helladiselta kaudelta.[7]

Arkaainen ja klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melitaian kaupunki oli Akhaia Fthiotiin merkittävimpiä. Se on ollut olemassa ainakin arkaaiselta kaudelta myöhäisantiikkiin.[5][7] Melitaian asukkaat katsoivat, että heidän kaupunkinsa oli alkuperäisten Hellaan kaupungista tulleiden helleenien perustama, ja että kaupungin muinainen nimi oli Pyrrha (Πύρρα). He näyttivät agorallaan Hellenin, Deukalionin ja Pyrrhan pojan, hautaa.[3][7]

Melitaia kukoisti 400-luvulta eaa. lähtien.[7] Antiikin lähteistä sen vaiheista tiedetään kuitenkin vain vähän. Kun Brasidaan johtamat spartalaiset marssivat peloponnesolaissodassa Thessalian läpi matkallaan Traakiaan, hänen thessalialaiset ystävänsä kohtasivat hänet Melitaiassa liittyäkseen seuraan. Tästä nähdään, että kaupunki oli yhden päivämatkan päässä Farsaloksesta, johon Brasidas seuraavaksi eteni.[3][9]

Melitaian lyömä raha, n. 400–344 eaa. Kuvituksessa Zeus sekä mehiläinen.[7]

300-luvulla eaa. Melitaia oli hyvissä väleissä Ferain tyrannien kanssa.[1] Samalta vuosisadalta lähtien kaupunki osallistui Delfoin amfiktyoniliiton toimintaan Akhaia Fthiotiin toisella hieromnēmōn-jäsenellä, toisen tullessa Larissasta.[1][7] Melitaia löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Melitaieus (Μελιταιεύς)[1] ja Meliteus (Μελιτεύς).[3]

Hellenistinen ja roomalainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuren kuolemaa seuranneessa vuosien 323–322 eaa. Lamian sodassa kreikkalaisliittolaiset käyttivät Melitaiaa tukikohtanaan ja jättivät sinne ylimääräiset varusteensa edetessään hyökkäämään Leonnatoksen johtamien makedonialaisten kimppuun.[3][11]

Melitaia liittyi Aitolian liittoon noin vuonna 265 eaa.[2] Filippos V yritti vallata kaupungin vuonna 217 eaa., mutta epäonnistui, koska hänen piiritystikkaansa olivat liian lyhyet.[2][3][12] Jossakin vaiheessa 200-lukua eaa. Melitaia teki sympoliteia-sopimuksen läheisen Pereian kanssa.[7] Joskus vuoden 189 eaa. jälkeen kaupunki kuului Thessalian liittoon.[2] Melitaia kukoisti edelleen roomalaisella kaudella. Keisari Caracallan aikana 200-luvulla jaa. se sai kunnialisänimen Sebaste.[7]

Myöhempi historia ja kaivaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Melitaían kylä, entinen Avarítsa (Αβαρίτσα), on ottanut nimensä antiikin aikaisesta kaupungista. Antiikin Melitaian arkeologiset tutkimukset aloitti Nikólaos Giannópoulos 1900-luvun alkupuolella. Järjestelmällisemmin paikkaa tutki ensimmäisenä Friedrich Stählin, joka julkaisi sen ensimmäisen topografisen kuvauksen vuonna 1924. Kaupungin akropoliin ensimmäiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1971–1972. 1990-luvulla kaupungin alueella on suoritettu pelastuskaivauksia.[7]

Vuodesta 2022 Melitaiaa on tutkittu Fthiotiin ja Evrytanían arkeologisen eforaatin ja Suomen Ateenan-instituutin viisivuotisena yhteistyöprojektina nimeltä Melitaia Archaeological Programme. Sen tavoitteena on tutkia alueen kaupungistumiskehitystä. Suomalaisten puolella projektia johtaa Petra Pakkanen.[7]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melitaian Artemiin pyhäköstä löydetty Artemis Aspaliin patsaan pää hellenistiseltä kaudelta. Lamían arkeologinen museo.

Melitaian kaupunki on ollut ympäröity noin neljä kilometriä pitkällä muurilla, joka sulki sisäänsä akropolis-kukkulan sekä sieltä alas tasangolle laskeutuneen kolmionmuotoisen alueen. Muurien sisäpuolelle jäi noin 67 hehtaarin kokoinen alue. Alas johtaneiden sivumuurien kummallakin puolella oli rotko. Poikkimuuri jakoi kukkulan rinteessä olleen, akropoliin ulkopuolisen osan kaupungista ylempään ja alempaan kaupunkiin. Muuri oli tehty epäsäännöllisen muotoisista suorakulmaisista kivistä ja sen paksuus oli noin 3,8 metriä. Siinä arvellaan olleen portit ainakin pohjois- ja itäsivulla. Muuria on säilynyt nykyaikaan vain huonosti.[1][2][7]

Akropoliin eteläpuolella oli temppeli, jonka paikalla on nykyisin Pyhälle Kolminaisuudelle (Agía Triáda) omistettu luostari.[2] Kaupungin länsipuolella nykyisen kylän alueella oli Artemiihin yhdistetylle Ennodialle omistettu temppeli.[7][13] Rakennuslöytöihin lukeutuu myös muun muassa hellenistisen kauden taloja sekä roomalainen huvila.[7]

Kaupungin eteläpuolelta on löydetty pienen linnoituksen jäänteet ja siitä etelään oletettu temppelin paikka, jossa on nykyisin Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios) omistettu kirkko.[2] Kaupungin läheltä on löydetty myös Asklepiokselle omistettu pyhäkkö, joka ajoitetaan 300-luvulle eaa.[1]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Lamían arkeologisessa museossa. Niihin lukeutuu muun muassa marmoriveistosten osia, hautakiviä, piirtokirjoituksia, keramiikkaa, rahoja ja metalliesineitä.[7]

  1. a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”438. Melitaia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MELITEIA Thessaly, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Smith, William: ”Melitaea”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b Melitaia Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  5. a b Melitaia (Phthiotis) 23 Melitea - Μελιταία ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  6. a b c ”55 C2 Meliteia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  7. a b c d e f g h i j k l m n o Melitaia Archaeological Programme 25.7.2023. Suomen Ateenan-instituutti – The Finnish Institute at Athens. Viitattu 2.10.2023.
  8. Strabon: Geografika IX s. 432.
  9. Thukydides: Peloponnesolaissota 4.78.
  10. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 2.10.2023.
  11. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 18.15.
  12. Polybios: Historiai 5.97, 9.18.
  13. Kravaritou, Sophia: Cults and Rites of Passage in Ancient Thessaly University of Oxford. Viitattu 2.10.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]