Suomen Ateenan-instituutti
| Suomen Ateenan-instituutti | |
|---|---|
 |
|
 Suomen Ateenan-instituutin rakennus. |
|
| Sijainti | Zítrou 16, Makrygiánni, Ateena, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi |
kulttuuri- ja tiedeinstituutti arkeologinen instituutti |
| Perustettu | 1984 |
| Verkkosivut | |
Suomen Ateenan-instituutti (kreik. Φινλανδικό Iνστιτούτο Aθηνών, Finlandikó Institoúto Athinón, FIA) on Suomen valtion tiedeinstituutti, joka toimii Ateenassa, Kreikassa. Instituutin päätehtävänä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen ja kulttuurin tutkimusta antiikin ajasta nykypäivään asti.[1] Se on yksi Kreikassa toimivista ulkomaisista arkeologisista instituuteista.
Instituutti on aloittanut toimintansa vuonna 1984, ja se on toiseksi vanhin Suomen ulkomailla toimivista instituuteista ja yksi noin 20 Ateenassa toimivasta ulkomaisesta tieteellisestä instituutista. Instituutin johtajana toimii Petra Pakkanen. Instituutin toimintaa ylläpitää ja tukee Suomen Ateenan-instituutin säätiö.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin yliopiston rehtori Nils Oker-Blom esitti vuonna 1982, että Suomelle tulisi perustaa instituutti Ateenaan Rooman Villa Lantessa vuodesta 1954 toimineen Suomen Rooman-instituutin tapaan. Aloitteen takana oli myös Suomen Ateenan kunniakonsuli Konstantinos Lazarakis. Hanketta ja muun muassa rahoituksen keräämistä varten perustettiin Suomen Ateenan-instituutin säätiö vuonna 1983 (säätiörekisteriin 1984). Lahjoituksia saatiin useilta tahoilta, niin yrityksiltä, säätiöiltä kuin yliopistoiltakin. Alussa monet antiikintutkijat suhtautuivat hankkeeseen myös epäillen, koska sen pelättiin vievän rahoitusta Villa Lantelta.[3][4]
Instituutti aloitti työnsä Paavo Castrénin johdolla syyskuussa 1984. Se toimi aluksi vaatimattomassa huoneistossa johtajan asunnossa Makrygiánnin kaupunginosassa. Käytännön asioissa suomalaiset saivat paljon apua Ruotsin Ateenan-instituutista. Perustamisen aikaan Ateenassa toimi arkeologisia instituutteja kahdestatoista muusta maasta. Instituutti sai tieteellisen (arkeologisen) instituutin statuksen 14. toukokuuta 1985 ja sen avajaiset järjestettiin Ateenan akatemian tiloissa 21. toukokuuta.[3]
Instituutin toiminta vakiintui sen toisen johtajan Jaakko Frösénin kaudella. Instituutti on saanut valtion tukea veikkausvoittovaroista vuodesta 1987.[5]
Omien tilojen hankinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Instituutin omien toimitilojen hankinta tuli ajankohtaiseksi vuonna 1987. Tuolloin käyttöön hankittiin osoitteessa Zítrou 16 sijaitseva talo, joka vaati kuitenkin täydellisen useita vuosia kestäneen kunnostuksen. Johtajalle puolestaan hankittiin asunto läheiseltä Karyátidon-kadulta, joka vuoden 1999 maanjäristyksen jälkeen peruskorjattiin ja tukevoitettiin.[5]
Opiskelijoiden majoitus tapahtui aluksi Penelopeksi kutsutussa pensionaatissa, joka vuokrattiin läheltä yhdessä Ruotsin instituutin kanssa. Vuonna 1994 Nikólaos G. Koronaíos lahjoitti Suomen instituutille kokonaisen kerrostalon omaa asuntolaa varten. Tämä niin kutsuttu Koroneos-talo otettiin käyttöön vuonna 1999.[6]
Kirjasto päätettiin perustaa yhdessä muiden pohjoismaisten instituuttien kanssa. Näin syntyi instituutin lähellä sijaitseva Pohjoismainen kirjasto, joka aloitti toimintansa vuonna 1995.[6]
Tutkimustoiminnan alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen instituutin omia kenttätyöprojekteja suomalaisia tutkijoita hankki kenttätyökokemusta osallistumalla instituutin kautta muun muassa kreikkalaisten sekä muiden pohjoismaisten instituuttien suorittamille kaivauksille. Instituutin omat arkeologiset kenttätyöt alkoivat vuonna 1999 Paliámpelassa lähellä Aréthousaa.[7]
Instituuttiin perustettiin tieteellistä jatkokoulutusta varten assistentin virka vuonna 1990.[6]
Johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Instituutin johtajina ovat toimineet:[8]
- Paavo Castrén (1984–1988)
- Jaakko Frösén (1988–1992)
- Henrik Lilius (1992)
- Gunnar af Hällström (1993–1995)
- Kirsti Simonsuuri (1995–1997)
- Olli Salomies (1997–2000)
- Leena Pietilä-Castrén (2000–2004)
- Björn Forsén (2004–2007)
- Martti Leiwo (2008–2013)
- Jari Pakkanen (2013–2017)
- Björn Forsén (2018–2020)[9]
- Petra Pakkanen (2021–)[10]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimustoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ateenan-instituutti harjoittaa tieteellistä tutkimusta erilaisten tutkimushankkeiden ja arkeologisten kenttätyöprojektien kautta. Instituutilla on Kreikan lain mukainen arkeologisen koulun status ja siten mahdollisuus arkeologisten kaivausten suorittamiseen Kreikassa.[2]
Instituutti on tutkinut erityisesti hellenistisen ja myöhäisen antiikin ajan Ateenaa, muun muassa Kreikan roomalaisaikaisia epigrammeja, sekä järjestänyt kaivauksia ja arkeologisia kenttätutkimuksia muun muassa Paliámpelan varhaiskristillisen kirkon alueella Keski-Makedoniassa, Stratoksen Zeuksen temppelillä Aitolia-Akarnaniassa, Kokytós-joen laaksossa Thesprotiassa, antiikin Naksoksen kaupungin alueella Sisiliassa sekä antiikin Salamiin kaupungin alueella Salamiin saarella.[11] Tämän lisäksi instituutissa on tutkittu myös nykyajan Kreikkaa ja kreikkalais-suomalaisia yhteyksiä.[6]
Instituutti julkaisee vuodesta 1994 tieteellistä julkaisusarjaa Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens. Se järjestää tieteellisiä kongresseja ja Kreikka-aiheisia kursseja sekä pyrkii auttamaan suomalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Instituutti ja sen asuntola sekä Pohjoismaiden yhteinen tieteellinen kirjasto edesauttavat suomalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja taiteilijoiden työtä ja oleskelua Kreikassa. Instituutti osallistuu myös Suomen ja Kreikan väliseen kulttuurivaihtoon.[1]
Tutkimusprojekteja ja kaivauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antiikin Ateenan viimeinen pakanallinen renessanssi 267–529 jaa.
- Hellenistinen Ateena (323–30 eaa.)
- Maailmankatsomuksellinen keskustelu 500-luvun Bysantissa
- Myytit ja maailmankuva Kreikan klassisen kauden jälkeisellä ajalla
- Paliámpelan (Paliámbela) varhaiskristillisen kirkon kaivaukset ja restaurointi. Lähellä Aréthousaa, Vólvi, Keski-Makedonia[12]
- Heroonit myöhäisklassisella ja hellenistisellä ajalla
- Stratoksen Zeuksen temppelin korkeusrekonstruktio temppelin uudelleen mittauksen pohjalta. Strátos, Agrínio, Aitolia-Akarnania[13]
- Kreikan roomalaisaikaiset epigrammit ; osa Suomen Akatemian huippuyksikköhanketta ”Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet” vuodesta 2006[14]
- Kokytós-joen laakson monitieteinen tutkimushanke. Thesprotia, Epeiros[15]
- Arachamíteen (Arachamítai) Agía Paraskevín pyhäkköalue ja roomalaisaikaiset rakennukset. Trípoli, Arkadia[16]
- Kyllenen (Kyllíni) antiikin aikaisen sataman meriarkeologinen tutkimus. Andravída-Kyllíni, Elis[17]
- Naksoksen kreikkalaisen siirtokunnan kaupunkikuvan kartoitus ja geofyysinen tutkimus, Sisilia, Italia[18]
- Salamiin antiikin aikaisen kaupungin rakennusten ja kaupunkikaavan kartoittaminen, Ampelákia (Ambelákia), Salamis, Attika[19]
- Réthymnon lähiseudun arkeologinen kartoitus (Rethymno Hilly Countryside Archaeological Project, ReHCAP), Réthymno, Kreeta (2019–)[20]
- Melitaian antiikin aikaisen kaupungin arkeologinen kartoitus ja seudun kaupungistumiskehitys (Melitaia Archaeological Programme, MELAP), Fthiotis, Keski-Kreikka (2022–)[21]
Kulttuuritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Instituutti järjestää tieteellisen toiminnan lisäksi kulttuuritapahtumia kuten konsertteja, näyttelyitä sekä kirjaluenta- ja keskustelutilaisuuksia. Instituutin asuntolassa on taiteilijaresidenssi, johon residenssipaikkaa voi hakea suoraan instituutilta. Samoin asuntolassa on myös Suomen Kirjailijaliiton residenssi, jota kirjailijat voivat hakea Kirjailijaliitolta.[22]
Vuonna 2020 Suomen Ateenan-instituutti liittyi osaksi TelepART-liikkuvuusohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää esittävien taiteilijoiden mahdollisuuksia matkustaa ja esiintyä kansainvälisesti. Ohjelmasta voi hakea voi hakea apurahaa esiintymismatkoista syntyviä matka-, majoitus- ja rahtikuluja varten.[23]
Opetustoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimus- ja kulttuuritoiminnan lisäksi Suomen Ateenan-instituutti järjestää myös opetusta. Näkyvin osa tätä toimintaa on yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille suunnattu vuotuinen antiikin Kreikan johdantokurssi. Johdantokurssi järjestetään yleensä syksyisin ja kestää noin kuukauden. Haku kurssille on avoin kaikkien alojen opiskelijoille, keskeisenä sisäänpääsykriteerinä on oma kiinnostus antiikin Kreikkaa kohtaan ja sen relevanssi omissa opinnoissa. Kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Vuosina 2006–2009 kurssi järjestettiin yhdessä Suomen Rooman-instituutin kanssa ja silloin kurssin nimenä oli antiikin Kreikan ja Rooman johdantokurssi.[24]
Johdantokurssin lisäksi instituutti järjestää opiskelijoille myös arkeologian alan kenttätyökursseja eri projektien yhteydessä. Instituutti pitää myös opettajakursseja, joille on osallistunut lukioiden ja ammattikoulujen opettajia ja rehtoreita. Instituutti on myös järjestänyt temaattisia luentoja ryhmille ja muiden kansainvälisten instituuttien kursseille.[24]
Tilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ateenan-instituutti toimii uusklassisessa rakennuksessa, joka sijaitsee Ateenan keskustassa Makrygiánnin kaupunginosassa, aivan Akropoliin eteläpuolella ja Akropolis-museon tuntumassa. Rakennuksessa on muun muassa instituutin työntekijöiden toimistotiloja, luentosali ja käsikirjasto. Instituutin lähellä sijaitsevat muiden Pohjoismaiden ja eräiden muiden maiden vastaavat instituutit sekä Pohjoismainen kirjasto.[1] Instituuttia lähin Ateenan metron asema on Akrópolin metroasema.[25]
Instituutin asuntola Koroneos (Koronaíos) -talo sijaitsee Ateenan Gkýzin kaupunginosassa osoitteessa Ioánnou Soútsou 25 (). Rakennuksessa on kuusi kerrosta ja vuokrattavaksi yhteensä 13 erikokoista kalustettua huoneistoa. Asuntolalle pääsee parhaiten bussilla. Lähimmät metroasemat ovat Ampelókipoin metroasema ja Viktórian metroasema.[25]
Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 perustettiin yhdistys Suomen Ateenan-instituutin ystävät, jonka tarkoitus on tukea instituutin toimintaa sekä kulttuurivaihtoa Suomen ja Kreikan välillä. Yhdistys järjestää muun muassa esitelmiä ja matkoja, jakaa stipendejä sekä julkaisee Helikon-nimistä lehteä.[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arjava, Antti: Suomen Ateenan-instituutin vaiheet. Teoksessa Pietilä-Castrén 2004, s. 9–50.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Suomen Ateenan-instituutti Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry. Arkistoitu 15.3.2011. Viitattu 14.2.2012.
- ↑ a b Leiwo, Martti: Suomen Ateenan-instituutti. Tieteessä tapahtuu, 2010, nro 7. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Arjava 2004, s. 9–19.
- ↑ Historia Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 11.12.2012.
- ↑ a b Arjava 2004, s. 19–27.
- ↑ a b c d Arjava 2004, s. 27–41.
- ↑ Kenttätyöt Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 23.10.2011. Viitattu 11.12.2012.
- ↑ Instituutti: Johtajat 1984– FIA. Viitattu 29.12.2021.
- ↑ Björn Forsén valittu Suomen Ateenan-instituutin uudeksi johtajaksi 3.10.2017. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Viitattu 22.5.2018.
- ↑ Petra Pakkanen Suomen Ateenan-instituutin uudeksi johtajaksi instituutit.fi. 2.4.2020. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Tutkimus Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Paliambelan varhaiskristillisen kirkon kaivaukset Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Stratoksen Zeuksen temppelin korkeusrekonstruktio Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Kreikan roomalaisaikainen kivirunous Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Thesprotia Expedition. Monitieteinen aluehistoriallinen tutkimushanke Luoteis-Kreikassa Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Arakhamitain Agia Paraskevi Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Kyllene Harbour Project Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Naksoksen kreikkalainen siirtokunta Sisiliassa: kaupunkikuvan kartoitus ja geofyysinen tutkimus Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Arkeologinen yhteistyöprojekti Salamiin saaren Ambelakiassa 2016–2020 Suomen Ateenan-instituutti. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Rethymno Hilly Countryside Archaeological Project 28.9.2023. Suomen Ateenan-instituutti – The Finnish Institute at Athens. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Melitaia Archaeological Programme 25.7.2023. Suomen Ateenan-instituutti – The Finnish Institute at Athens. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ Kulttuuri | FIA finninstitute.gr. Viitattu 20.11.2020.
- ↑ TelepART | FIA finninstitute.gr. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 20.11.2020.
- ↑ a b Opetus | FIA finninstitute.gr. Viitattu 20.11.2020.
- ↑ a b Koroneos-talo Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Yhdistys Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry. Viitattu 12.1.2015.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pietilä-Castrén, Leena (toim.): Akropoliin juurella: Suomen Ateenan-instituutti 1984−2004. Helsinki: Suomen Ateenan-instituutin säätiö, 2004. ISBN 951-98806-4-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Ateenan-instituutti Wikimedia Commonsissa
- Suomen Ateenan-instituutti (suomeksi) (ruotsiksi) (kreikaksi) (englanniksi)
- Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry