Matti Heikki Haapalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matti Heikki Haapalainen (k. 1912) oli suomalainen Kajaanissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa elänyt räätäli, laivuri ja liikemies, joka käynnisti matkustaja- ja rahtilaivaliikenteen Oulujärvellä 1800-luvun lopulla.[1][2]

Haapalaisella oli 1880-luvulla räätälinliike Kajaanissa. Hän tilasi vuonna 1888 sisävesilaivan Wahlin konepajalta Varkaudesta liikennöidäkseen sillä Oulujärvellä. Laiva tuotiin talvella osina Varkaudesta Kajaaniin ja se koottiin Kajaanissa Lamminsalmen rannalla. Laivan voimanlähteenä oli vanha meijerin höyrykone. Laiva valmistui keväällä 1891 (toisen lähteen mukaan jo 1888) ja sen nimeksi tuli S/S Koitto. Laiva liikennöi Kajaanin Salorannasta aina Vaalaan saakka poiketen välissä rantakylien laitureissa eli rykyissä. S/S Koitto liikennöi aina vuoteen 1910 saakka.[2]

Seuraavaksi Haapalainen rakensi Salo-laivan, joka tuli liikenteeseen 1899. Laivan liikennöinnin alkuvaiheita hankaloitti se, että laivan runko pääsi vääntymään kieroksi rakennusvaiheessa ja myös potkuri ja peräsin jäivät vedenpinnan yläpuolelle, ellei laivassa ollut tarpeeksi painolastia. Haapalainen kunnosti kuitenkin laivan vuonna 1900 ja sen jälkeen näistä ongelmista päästiin. 100 matkustajaa kuljettanut Salo-laiva oli 24 metriä pitkä ja siinä oli 36 hevosvoiman höyrykone. Hyttipaikkoja laivassa oli 20. 1900-luvun alussa laivan matkustajina oli runsaasti englantilaisia kalastusturisteja ns. lohilordeja, jotka kävivät pyytämässä lohia Kajaaninjoesta ja palasivat sitten laivalla Oulujärven yli Vaalaan ja edelleen Ouluun. Salo-laiva oli matkustaja- ja rahtiliikenteessä yli 30 vuoden ajan.[2]

Vuonna 1911 Haapalainen rakennutti vielä edeltäjäänsä suuremman Salo II-laivan, johon mahtui 150 matkustajaa ja laivassa oli muun muassa salonki. Haapalainen perusti Oulujärven Laiva oy:n, jonka johtajana hän myös toimi. Haapalaisen kuoltua yhtiötä johtamaan tuli Kajaanin kappalainen Johannes Väyrynen ja Oulujärven laivaliikenne jatkui aina vuoteen 1938 saakka, jolloin linja-autoliikenne ja Oulun ja Kajaanin välille valmistunut rautatieyhteys tekivät Oulujärven laivaliikenteen kannattamattomaksi. Salo-laiva myytiin romuksi ja Salo II myytiin Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle hinaajaksi, jolloin se sai uuden nimen Kajaani I.[2][1]

Haapalainen perusti vuonna 1899 Kajaanin Tihisenniemeen myös seudun ensimmäisen höyrykoneen voimalla toimineen sahan.[3] Hän toimi myös kauppiaana ja oli Kajaanin kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]

Haapalaisen laivoista S/S Koitto toimi vuodesta 1930 alkaen nimellä S/S Toukka puutavaralauttojen hinaajana Oulujärvellä ja sen jälkeen se oli Lieksassa Enso-Gutzeitin hinaajana ja myöhemmin yksityisomistuksessa 1963—1975. M/S Koitto -nimen saanut laiva oli vuodesta 1975 Esa Pakarinen Juniorin omistuksessa Varkaudessa ja vuodesta 2010 laivan kotipaikkana on ollut Leppävirta.[4]