Lola Racing Cars

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mastercard Lola)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lola
Koko nimi Lola Racing Cars
Päämaja Yhdistynyt kuningaskunta Huntingdon, Cambridgeshire, Yhdistynyt kuningaskunta
Perustajat Eric Broadley
Tunnetuimmat kuljettajat Yhdistynyt kuningaskunta John Surtees
Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill
Australia Alan Jones
Moottorit Ford ECA Zeteo-R 3.0 V8
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Hollannin Grand Prix 1962
Kilpailuja 151
Valmistajien
maailmanmestaruuksia		 0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia		 0
Voittoja 0
Paalupaikkoja 1
Nopeimpia kierroksia 0
MM-pisteitä 43
Viimeinen kilpailu Brasilian Grand Prix 1997

Lola Racing Cars on autonvalmistaja, joka on valmistanut ajokkeja vuosikymmeniä eri kilpailuluokkiin. Eric Broadley aloitti sen toiminnan jo 1950-luvulla.[1] Lola-autoja on ollut mukana Formula 1 -sarjassa kausilla 1962, 1963, 1967, 1968, 1974, 1975, 1985–1991, 1993, 1997. Lola rakensi vuosien saatossa autoja useille F1-asiakastalleille (Embassy Hill, Team Haas Lola/Beatrice, Larrousse-Calmels, Scuderia Italia).

Lola osana muita Formula 1 -talleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1962 Broadleyn perustama Lola toimitti autot Reg Parnellin johtamalle Reg Parnell Racingille, joka kilpaili vuonna 1962 nimellä Bowmaker-Yeoman Racing Team. Tallin kuljettajina toimi Roy Salvadori ja John Surtees. Tallin autona toimi Lola MK4 ja autoissa käytettiin brittiläisiä Climaxin moottoreita. Tuolloin kolmatta Formula 1 -kauttaan ajanut John Surtees pärjäsi Lola MK4 -autolla hyvin, sijoittuen kauden aikana kahdesti palkintokorokkeelle, molempina kertoina sijoitus oli toinen. Salvadori sen sijaan ei onnistunut kauden aikana kertaakaan ajamaan autoaan edes maaliin asti, vaan keskeytti jokaisen kilpailun johon hän osallistui.

Lola toimitti autot vielä seuraavana kautena Reg Parnellin tallille sekä yksittäisissä kilpailuissa Tim Parnellin omalle kilpatallille sekä DW Racing Enterprisesille. Menestys ei kuitenkaan ollut enää vuoden 1962 tasoista, John Surteesin tehtyä sopimuksen Ferrarille kaudelle 1963.

Hyvästä aloituskaudesta huolimatta, menestys ei ollut toivottua, eikä talli osallistunut sarjaan kausina 1964–1966. 1967 ja 1968 Lola osallistui vain Saksan osakilpailuun, joista ei saanut yhtäkään pistettä. Lopulta Lola vetäytyi sarjasta kokonaan.

Embassy Hill

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausina 1974–1975 Lola valmisti autojen rungot Embassy Hill-tallille. Kaudella 1975 Hill debytoi kuitenkin omalla rungolla, joka tosin totteli samoja viivauksia Lolan entisen rungon kanssa.

Kauden 1975 Monacon aika-ajosta jäätyään pois Hill ei ajanut enää itse, vaan ajatti toisia kuljettajia (Alan Jones ja Tony Brise). Edellinen sai pisteitä vuoden 1975 Saksan Grand Prix'ssa ollen viides; jälkimmäinen oli kuudes vuoden 1975 Ruotsin Grand Prix'ssa ja oli kuudes vuoden 1975 Italian Grand Prix'n aika-ajossa.

Sumuisena päivänä vuodessa 1975 Hillin henkilökunta palasi Ranskasta, jossa ne olivat kokeilleet ensi vuoden GH2:n mallia, kun heidän lentokone syöksyi maahan Lontoossa ja kaikki kyydissä olleet, mukaan lukien Hill ja Brise kuolivat.

Team Haas Lola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausilla 1985–1986 Lola toimitti rungot Team Haas (USA) Ltd. -tallille. Alku näytti lupaavalle mutta ei tuottanut tuloksia, niinpä Haas vetäytyi ykkösistä.

Larrousse

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausina 1987–1991 Lolan autoja käytti Larrousse-talli. Kaudella 1987 Larrousse käytti Cosworthin moottoreita ja osallistui vapaasti hengittävien moottoreiden sarjaan. 1990 oli Larroussen paras vuosi, kun Suzuki ajoi autonsa palkintokorokkeelle ja talli oli kuudes valmistajien MM-sarjassa. Tallin alamäki alkoi kun Lamborghini vaihtoi moottoritoimituksensa ranskalaiselle Ligier-tallille. Lopulta Larroussen taloudelliset vaikeudet saivat sen vetäytymään.

Scuderia Italia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italialainen talli oli käyttänyt vuoteen 1992 asti Dallaran valmistamia autoja, mutta yllättäen vaihtoikin Lolaan. Tulokset olivat katastrofaaliset ja loppukaudesta Scuderia Italia yhtyikin Minardin kanssa, ja Lola vetäytyi jälleen MM-sarjasta.

Lolan paluu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lolan paluu omana tallina kaudella 1997 meni täysin pieleen. Talli yritti Australian avauskilpailuun, mutta kärki meni yli 11 sekuntia kovempaa, eikä Lola selviytynyt mukaan kilpailuun. Tallin taru päättyi, kun pääsponsori Mastercard veti tukensa ennen toista kisaa. Lola vetäytyi sarjasta jo seuraavassa osakilpailussa Brasiliassa, eikä autoja näin nähty kilpailuissa lainkaan. Ainoassa kilpailuyrityksessään Lola käytti Fordin moottoreita.

Parhaat sijoitukset Lolan nimeä kantaneella autolla: John Surtees ajoi toiseksi kaudella 1962 Ison-Britannian ja Saksan osakilpailuissa. Lolan tekemällä, mutta Hondan nimissä olleella autolla voitettiin Italian GP 1967.

Saavutukset (valmistaja ja asiakastallit)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalupaikat

Nro Kilpailu Kuljettaja
1 Hollannin Grand Prix 1962 John Surtees

Palkintokorokesijat

Nro Kilpailu Kuljettaja
1 Britannian Grand Prix 1962 John Surtees
2 Saksan Grand Prix 1962 John Surtees
3 Japanin Grand Prix 1990 Aguri Suzuki

Kuljettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Smith, Sam: Eric Broadley, Lola founder and F1 designer, dies aged 88 F1 News. 30.12.2019. Autosport.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

https://lola-cars.co.uk/

Formula 1 -valmistajat
Kaudella 2024
Entiset valmistajat
Indianapolis 500 -tallit (1950–1960)
Tämä moottoriurheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lola_Racing_Cars&oldid=22610664”