Markku Kuitunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markku Kuitunen (22. marraskuuta 1953 Tyrväntö[1] – 29. toukokuuta 2024 Hämeenlinna)[2] oli suomalainen ympäristötieteilijä ja professori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteen professorina 2000–2016.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markku Kuitunen aloitti uransa opetustehtävissä 1970-luvulla. Hän oli Tammelan vs. johtajaopettaja vuonna 1974. Sen jälkeen hän työskenteli kartoittajana, laboranttina ja kartanpiirtäjänä Hämeenlinnassa vuosina 1974–1976.

Kuitunen opiskeli biologiaa Jyväskylän yliopistossa. Hän väitteli vuonna 1989 Jyväskylässä tohtoriksi.[3] Kuitusen väitöskirja (Food, space and time constraints on reproduction in the common treecreeper (Certhia familiaris L.)) käsitteli ravinnon ja elinympäristön merkitystä puukiipijän (Certhia familiaris) lisääntymiselle.[4]

Akateemisen uransa Kuitunen aloitti Jyväskylän yliopistossa suunnittelijana vuonna 1982. Sen jälkeen hän toimi erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella (nykyisin laitos tunnetaan nimellä bio- ja ympäristötieteiden laitos). Hän toimi laitoksella assistenttina vuodesta 1982. Sittemmin hän työskenteli yliassistenttina vuosina 1989–2000.[3]

Kotimaan lisäksi Kuitunen työskenteli ulkomailla. Hän teki tutkimustyötä Unkarissa vuosina 1984, 1985 ja 1986, Yhdysvalloissa vuosina 1996 ja 2005 sekä Australiassa vuonna 2006.

Professoriksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markku Kuitunen nimitettiin ensimmäistä kertaa ympäristötieteen professuuriin vuonna 2000 ja hän aloitti toimessaan vuonna 2001.[3] Vuonna 2004 hänet nimitettiin vakinaiseksi ympäristötieteen professoriksi, jonka erikoisala olivat ympäristötieteet, etenkin ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta.[3] Hän aloitti kyseisessä virassa elokuussa 2004.[3] Ympäristövaikutuksien tutkimus Jyväskylän yliopistossa on painottunut yhdyskuntien toimintaan sekä erilaisiin luonnon- ja maankäytön toimintoihin.[3] Niiden ohella on selvitetty mm. ympäristövaikutusten lainmukaisen arviointiprosessin vaikuttavuutta.[3]

Kuitunen jäi virastaan eläkkeelle marraskuun lopussa 2016.[5] Jäähyväisluentonsa hän piti joulukuussa 2016.[6]

Tutkimusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Kuitusen tutkimus keskittyi ympäristötieteen alalle. Hän tutki, miten ympäristövaikutuksia voi arvioida ja miten niitä voi hallita. Hän oli syvällisesti perehtynyt erilaisiin ympäristö- ja maisemaekologian sekä luonnonsuojelubiologian kysymyksiin.[7] Hän selvitti, millaisia valintakriteerejä luonnonsuojelussa käytetään ja miten erilaiset menetelmät valitaan.[3] Muita hänen keskeisiä alojaan olivat maankäytön suunnittelu, ympäristöasenteet sekä paikkatietosovellukset.[7]

Kuitunen on julkaisi tutkimuksistaan useita kymmeniä tieteellisiä artikkeleita.

Kirjailija ja toimittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitunen toimitti uransa aikana useita artikkeleita biologian alan lehtiin. Hän työskenteli myös toimittajana. Vuosina 1983–1984 hän oli Luonnon tutkija -lehden toimitussihteeri ja vuonna 1985 sen päätoimittaja.[1]

Toimitustyön ohella Kuitunen julkaisi teoksia ympäristötieteen alalta sekä alan oppimateriaalia.

Työn ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa-ajallaan professori Kuitunen harrasti lintuja, valokuvausta ja puutarhan hoitoa.[8]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Food, space and time constraints on reproduction in the common treecreeper (Certhia familiaris L.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1989. ISBN 951-680-107-2 (Kuitusen väitöskirja)
  • Haapalehto, Tuomas; Kotiaho, Janne & Kuitunen, Markku: Metsäojituksen ja ennallistamisen vaikutukset suokasvillisuuteen Seitsemisen kansallispuistossa. Vantaa: Metsähallitus, 2006. ISBN 952-446-516-7

Oppimateriaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haimi, Jari & Kuitunen, Markku: Ekologian ja ympäristönhoidon cum laude -lajintuntemus: eläimet. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusmoniste. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1990. ISSN 0780-0827
  • Niskanen, Ilkka & Kuitunen, Markku: Ilmansuojelu. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusmoniste n:o 58. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1991. ISSN 0780-0827
  • Ympäristönsuojelun perusteet: BIO 022. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusmoniste n:o 62. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1994. ISSN 1238-4232

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kuka kukin on 2011, s. 436
  2. ↑ Selja Vesterinen, Jari Haimi, Hannu Ylönen: Muistokirjoitus : Ympäristö ja linnut olivat lähellä Markku Kuitusen sydäntä ksml.fi. 29.9.2024. Viitattu 29.9.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h Liikuntasosiologian, ympäristötieteen ja laskentatoimen professorit virkaan (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2004. Viitattu 15.2.2017.
  4. ↑ Markku Kuitusen väitöskirja (Arkistoitu – Internet Archive) Kansalliskirjasto Finna. (englanniksi) Viitattu 15.2.2017.
  5. ↑ Annual Report 2016. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. 2017.
  6. ↑ Markku Kuitunen, henkilökohtainen tiedonanto. Nanotiedekeskus, Jyväskylän yliopisto. Joulukuu 2016.
  7. ↑ a b Professori Kuitusen kotisivu[vanhentunut linkki] Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.4.2015.
  8. ↑ Kuka kukin on 2011, s. 436–437.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markku_Kuitunen&oldid=22665864”