Markku Kosonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sisustusarkkitehtia. Suomessa on vaikuttanut myös taidemaalari Markku Kosonen (1940–2013).
Taideopiskelija Markku Kosonen vuonna 1967 viimeistelemässä koristeita, jotka oli jäljennetty entisen Hotelli Kämpin julki­sivusta.

Markku Pekka Olavi Kosonen (22. tammikuuta 1945 Djupvik, Ruotsi[1]7. syyskuuta 2010 Helsinki[2]) oli suomalainen sisustusarkkitehti, puuseppä ja muotoilija. Hän käytti monia kotimaisia puulajeja (leppää, haapaa, pihlajaa) oivaltavasti: yksi tunnetuimmista teoksista on pajukori, jossa pajunoksissa on pajunkissat jäljellä.[3] Toinen tunnettu työ on saunakuutio, joka kehittyi myöhemmin edustussaunaksi. Saunakuutiossa on käytetty leppää.

Kosonen oli kotoisin Punkaharjulta, mutta asui ja työskenteli Fiskarsissa. Hän oli käynyt kiertävän kotiteollisuuskoulun ja Ateneumin iltakoulun, jonka kautta pyrki Taideteolliseen oppilaitokseen.[2]

Kosonen sai vuonna 2002 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston myöntämän Rantasalmi-palkinnon ennakkoluulottomuudesta taideteollisuuden ja metsäteollisuuden kohtaamisessa. Palkinnon perusteluissa todettiin:[3]

”Markku Kososen vuosikymmeniä jatkunut toiminta puutuotealalla on ollut laaja-alaista ja monipuolisesti puun imagoa tukevaa. Ominaista hänelle on innovatiivinen, ennakkoluuloton puun käyttö. Kosonen ja hänen kanssaan yhteistyössä toimineet puusepät ja suunnittelijat ovat etsineet ja löytäneet uusia toimintatapoja puun jalostusasteen kohottamiseksi. Aiemmin vähemmän arvostetut leppä, haapa ja pihlaja ovat muuttuneet jalopuiksi. Kosonen on ollut myönteisellä tavalla puualan toisinajattelija.”

Kosonen sai kuvataiteen valtionpalkinnon 1981, 15-vuotisen taiteilija-apurahan 1992–2008[4], Askon Säätiön Asko Avonius -palkinnon 2000[5] ja Pro Finlandia -mitalin 2005.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  2. a b Taiteilijan korit kukkivat pajunkissoja. Helsingin Sanomat, 14.9.2010, s. C 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.1.2017.
  3. a b Maanmainiot: Markku Kosonen, Vastarannan kiiski 2007. Yleisradio. Viitattu 8.3.2013.[vanhentunut linkki]
  4. Curriculum. Markku Kosonen. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 14.9.2010.
  5. Asko-Avonius-palkinto 2000 Markku Kosonen 2000. Askon säätiö. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 9.3.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]