Maria Tirkkonen
| Maria Tirkkonen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Hedvig Maria Enegrén |
| Syntynyt | 19. joulukuuta 1842 Tyrvää, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 2. tammikuuta 1919 (76 vuotta) Tampere |
| Ammatti | kauppias |
| Puoliso | Johan Tirkkonen (vih. 1867, k. 1892) |
| Lapset |
|
Hedvig Maria Tirkkonen (o.s. Enegrén, 19. joulukuuta 1842 Tyrvää – 2. tammikuuta 1919 Tampere) oli suomalainen kauppias, joka kuului tamperelaisen liike-elämän merkkihenkilöihin.[4] Hän rakennutti Tampereelle valtakunnallisesti merkittävän Tirkkosen talon.[5]
Maria Tirkkonen ja hänen aviopuolisonsa Johan (Juhana) Tirkkonen ryhtyivät kangastavaran tukkukauppiaiksi vuonna 1869.[6] Aloittaessaan liiketoiminnan he olivat vähävaraisia kulkukauppiaita, jotka kiersivät hevoskuormineen Hämeen ja Savon maaseutua. Parin vuoden jälkeen heillä oli varaa hankkia vakinainen myyntikoju Tampereen Raatihuoneen paikalla sijainneista niin sanotuista salonkipuodeista. Vuonna 1875 he siirsivät kauppapuotinsa Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijainneisiin vuokratiloihin, kauppias Orellin puutaloon. Tirkkoset ostivat talon ja tontin itselleen vuonna 1884.[7]
Tirkkosen pariskunta nousi sitkeällä työnteollaan Tampereen varakkaimpien kauppiaiden joukkoon.[8] Kun Juhana Tirkkonen kuoli vuonna 1892, Maria-leski jatkoi menestyksekästä kauppiasuraa yksin.[9] Hän rakennutti vanhan puutalon paikalle uuden, uhkean liike- ja asuinrakennuksen. Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema jugendtyylinen talo valmistui vuosina 1900–1901. Kyseessä oli oman aikansa moderni tavaratalo, jossa oli liiketiloja kahdessa kerroksessa.[10] Jonkin aikaa Tirkkosen kauppa oli koko Suomen suurin kangas- ja pukinemyymälä. Siellä työskenteli 36 liikeapulaista, ja asiakkaita palveltiin sekä suomeksi että ruotsiksi.[11]
Uuden liiketalon valmistuttua Maria ja Juhana Tirkkosen poika Nikolai siirtyi kangasmyymälän johtajaksi. Maria Tirkkonen alkoi puolestaan hoitaa erillistä lankaosastoa, joka toimi samassa rakennuksessa.[12] Hän lopetti kauppiaan työt vuonna 1913.[2]
Liiketoimiensa ohella Maria Tirkkonen tunnettiin aktiivisena hyväntekeväisyyden harjoittajana.[13] ”Hänen lämminhenkinen sydämensä uhkui aina rakkautta lähimmäisiinsä ja missä apua ja tukea tarvittiin siellä hän oli auttamassa”, kirjoitti Aamulehti Tirkkosen kuoleman jälkeen tammikuussa 1919.[14]
Maria ja Juhana Tirkkonen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aamulehti 1895 = Maria Tirkkosen ilmoitus. Aamulehti 11.6.1895, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022.
- Aamulehti 1898 = Uutisia Tampereelta ja lähiseud. Aamulehti 18.10.1898, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022.
- Aamulehti 1912 = 70 vuotta. Aamulehti 19.12.1912, s. 12. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022.
- Aamulehti 1919a = Hedvig Maria Tirkkosen kuolinilmoitus. Aamulehti 3.1.1919, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022.
- Aamulehti 1919b = Maria Tirkkosen kuolinuutinen. Aamulehti 3.1.1919, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022.
- Hautahaku.fi = Hautahaku hautahaku.fi. Viitattu 10.7.2022.
- Jutikkala, Eino: Tampereen historia 3: Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampere: Tampereen kaupunki, 1979. ISBN 951-9430-01-6
- Kalevankankaan hautausmaakartta = Kalevankankaan hautausmaa (PDF) Tampere: Tampereen seurakunnat & Aamulehti. Arkistoitu 7.6.2021. Viitattu 10.7.2022.
- Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1
- Korkki, Jari & Niemelä, Jari: Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin. Tampere: Tampere-Seura, 1995. ISBN 951-9080-60-0
- Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7
- Mukala, Jorma: Tampereen jugend. Tammerkoski, 1999, nro 3, s. 17.
- Näkki, Kalevi & Hakkarainen, Linda: Tirkkosen talo: Rakennushistoriaselvitys (PDF) Tampere: Aihio Arkkitehdit Oy, 2016. Viitattu 9.7.2022.
- Rasila, Viljo: Tampereen historia 2: 1840-luvulta vuoteen 1905. Tampere: Tampereen kaupunki, 1984. ISBN 951-9430-11-3
- Rasila, Viljo: Tampere 220 vuotta, Tampereen rakentajat: Maria Tirkkonen. Tammerkoski, 1999, nro 8, s. 35.
- Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- Tampereen Sanomat 1912 = Maria Tirkkonen. 70-vuotias. Tampereen Sanomat 19.12.1912, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022.
- Tampereen Sanomat 1919 = Maria Tirkkosen kuolinuutinen. Tampereen Sanomat 3.1.1919, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 9.7.2022.
- Tampereen Uutiset 1905 = Pieniä uutisia. Tampereen Uutiset 7.6.1905, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 10.7.2022.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aamulehti 1895; 1898; syntymä- ja kuolinaika tarkistettu muistomerkistä Kalevankankaan hautausmaalla, kortteli 10, rivi 6.
- ↑ a b Rasila 1999.
- ↑ Hautahaku.fi, hakusana ”Haglund Maria Zuleima”; Rasila 1999; Tampereen Uutiset 1905.
- ↑ Aamulehti 1919a; 1919b; Rasila 1999.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
- ↑ Rasila 1984, s. 341; Rasila 1999.
- ↑ Aamulehti 1912; Näkki & Hakkarainen 2016, s. 7, 12; Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
- ↑ Kivinen 1982, s. 91; Rasila 1984, s. 574.
- ↑ Tampereen Sanomat 1919.
- ↑ Kivinen 1982, s. 91–93; Mukala 1999; Rasila 1984, s. 341.
- ↑ Jutikkala 1979, s. 103; Korkki & Niemelä 1995, s. 40–41; Rasila 1984, s. 341.
- ↑ Aamulehti 1912; Näkki & Hakkarainen 2016, s. 7.
- ↑ Aamulehti 1912; Tampereen Sanomat 1912.
- ↑ Aamulehti 1919b.
- ↑ Kalevankankaan hautausmaakartta.
- ↑ Liuttunen 2018, s. 162.