Birger Federley
Carl Birger Federley (17. helmikuuta 1874 Helsinki – 29. maaliskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1][2][3]
Federleyn vanhemmat olivat toimistonjohtaja, valtiopäivämies Carl Federley ja Anna Maria Sirén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta 1896. Hän työskenteli vuonna 1898 jonkin aikaa yhdessä Lars Sonckin kanssa mutta perusti oman toimiston Tampereelle jo samana vuonna. Vuosina 1900–1901 hän toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina, ja hän oli Tampereen teknillisen opiston rakennusopin yliopettajana 1913–1933.[2][1]
Tyyliltään Federleyn arkkitehtuuri oli 1900-luvun alussa jugendia, mutta sodan jälkeen siirtyi klassismiin.[4]
Federley oli Tampereen rahatoimikamarin jäsenenä 1903–1913 ja puheenjohtajana 1918. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli 1910–1921 ja hän toimi Tampereen asemakaavatoimikunnan puheenjohtajana useita vuosia. Federley oli lisäksi vuodesta 1918 alkaen Tampereen Säästöpankin isännistön jäsenenä, vuodesta 1917 Wm Sandberg Oy:n johtokunnan ja Winterin testamenttisäätiön johtokunnan jäsenenä sekä Tampereen Teknillisen Seuran puheenjohtajana 1906–1911. Hän oli useita vuosia Näsijärven Purjehdusseuran kommodorina sekä Tampereen Taideyhdistyksen puheenjohtajana ja sihteerinä. Federley oli myös Tampereen Teknillisen Seuran ja Näsijärven Purjehdusseuran kunniajäsen ja ruotsalaisen kansanpuolueen Tampereen paikallisjärjestön puheenjohtaja.[1]
Birger Federley oli naimisissa vuodesta 1902 Gertrud Helene Paciuksen kanssa.[2] Maaliskuussa 1935 kuollut Birger Federley on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[5]
Töitä Tampereella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naulatehdas Ferrarian työväenasunnot, Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulma (1899)
- Hammareninkadun makasiinirakennus (1901)
- Palanderin talo, Keskustori 7 (1901)
- Tirkkosen talo, Kauppakatu 6 (1901) – yhdessä Lars Sonckin kanssa
- Villa Lavonius (Villa Jugend), Lavoniuksenraitti 5 (1901)
- Pohjoismaiden Osakepankin talo, Kauppakatu 9 (1902)
- Kansallispankintalo (Tampereen Osake-Pankin talo), Kauppakatu 7 (1904–1916)
- Frenckellin paperitehtaan rakennuksia, Puutarhakatu 2 (1904–1920)
- Vanhainkoti De Gamlas Hem, Papinkatu 24 (1905)
- Blomin talo, Hämeenkatu 20 (1907)
- Kymmenenmiehen talo, Hämeenkatu 27 (1907)
- Laukonlinna, Laukontori 6 (1907)
- Laivayhtiön talo, Hämeenpuisto 6 (1908)
- Tampereen kulkutautisairaala, Koulukatu 9 (1909)
- Näsijärven purjehdusseuran paviljonki, Pajasaari (1912)
- Villa Sandsund, Herrainmäenkuja 4 (1912)
- Näsikallion suihkukaivo, Näsinpuisto (1913) – yhdessä Emil Wikströmin kanssa
- Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 24 (1914)
- Tuomisen kivimuuri, Tuomiokirkonkatu 3 (1914)
- Tampereen Telefooni Oy:n talo (Tuotannon talo), Hämeenkatu 26 (1914)
- Lokomon johtajan asunto, Hatanpään valtatie 36 (1916)
- Lielahden sellutehtaan J.W. Enqvistin työväenasunnot (1917, 1924)
- Lielahden tehtaan J.W. Enqvistin pääinsinöörin talo (1917)
- Viinikan rivitalot (1919)
- Tampereen kutomateoll. Osakeyhtiön asuinrakennukset, Palomäentie 1 ja 3 (1919)
- Niemenrannan klubitalo (1919)
- Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-luku)
- Liljeroosintalo, Mariankatu 35 (1923)
- Pikilinna, Aaltosenkatu 31–33 (1924)
- Elevhemmet vid svenska samskolan, Mariankatu 41 (1926)
- Säästöpankintalo (laajennus), Kauppakatu 14 (1926)
- Aamulehden talo (Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiön talo), Hallituskatu 14 (1927)
- Ratinanlinna (1928)
- Aitolahden kirkko (1928)
- Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäellä[4]
Töitä muualla Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Inkeroisten tehtaankirkko, Kouvola (1910)
- Nygårdin kartanon päärakennus, Kuru (1914–1915)
- Kemi-yhtiön toimitusjohtajan asunto ja virkailijaklubi, Karihaara, Kemi (1921)[6]
- Veljekset Åström Oy:n teollisuusrakennuksia (nykyisin muun muassa Taidemuseo ja Tietomaan torni), Myllytulli, Oulu (1921–1923)[7]
- Antaverkka, Ylöjärvi (1922)
- Ruotsilan kartanon päärakennus, Kiikka (1924)
- Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori (nykyinen Kemin historiallinen museo), Sauvosaari, Kemi (1928)
- Porin kaupungin puhelinlaitos, nykyisin Luontotalo Arkki, (1928)
Kuvia rakennuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Palanderin talo -
Tirkkosen talo -
Villa Lavonius -
Kansallispankintalo -
Frenckellin paperitehdas -
Blomin talo -
Kymmenenmiehen talo -
Inkeroisten kirkko -
Villa Sandsund -
Tuomisen kivimuuri -
Lokomon johtajan talo -
Kemi-yhtiön toimitusjohtajan asunto -
Oulun taidemuseo -
Pikilinna -
Säästöpankintalon kulmaosa -
Aitolahden vanha kirkko
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Arkkitehti Birger Federley 60-vuotias, Aamulehti, 17.02.1934, nro 46, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c FEDERLEY Carl Birger. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Arkkitehti B. Federley, Aamulehti, 30.03.1935, nro 86, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Miettunen, Katja-Maria: Koskesta voimaa: Birger Federley (1874–1935). Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Hautahaku.fi : Federley Carl Birger
- ↑ Matala, Heikki: Jatuli XVI: Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382–383. Pohjolan Sanomat, 1977.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1, s. 47. (Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115) Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Birger Federley Wikimedia Commonsissa
- Federley, Birger hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
