Maria Leopoldina (Brasilia)
Maria Leopoldina | |
---|---|
Maria Leopoldina, Joseph Kreutzinger n. 1815 | |
Brasilian keisarinna | |
Valtakausi | 1817–1826 |
Kruunajaiset | 1. joulukuuta 1822, Rio de Janeiron katedraali |
Portugalin kuningatar | |
Valtakausi | 11.3.–11.12.1826 |
Syntynyt |
Caroline Josepha Leopoldine Franziska Ferdinanda 22. tammikuuta 1797 Wien, Itävalta |
Kuollut |
11. joulukuuta 1826 Rio de Janeiro, Brasilia |
Hautapaikka | Monumento à Independência do Brasil, São Paulo |
Puoliso | Pedro I |
Lapset |
Kuningatar Maria II Prinssi Miguel Prinssi João Carlos Prinsessa Januária Prinsessa Paula Prinsessa Francisca Keisari Pedro II |
Suku | Habsburg |
Isä | Frans I |
Äiti | Maria Teresa |
Uskonto | roomalaiskatolilainen |
Nimikirjoitus |
Maria Josefina Leopoldina (saks. Caroline Josepha Leopoldine Franziska Ferdinanda); (22. tammikuuta 1797 Hofburg, Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 11. joulukuuta 1826 Palácio de São Cristóvão, Río de Janeiro, Brasilian keisarikunta) oli Habsburgien hallitsijasukuun kuulunut Itävallan arkkiherttuatar, josta tuli Pedro I:n puolisona Brasilian keisarinna ja Portugalin kuningatar.
Suku ja kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marian vanhemmat olivat Frans I ja tämän toinen puoliso, kaksinkertainen serkku (sekä isän että äidin puolelta) Napolin ja Sisilian prinsessa Maria Teresa, joka oli Molempain Sisilian kuninkaan Ferdinand I:n ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Karoliinan vanhin tytär. Maria Leopoldina oli isänsä kuudes lapsi mutta kolmas lapsi, joka eli aikuiseksi asti.
Hänellä oli yksitoista sisarusta, joista kuusi saavutti aikuisiän. Vanhin sisar Marie-Louise, nai Napoléon Bonaparten, vanhin veli Ferdinand, kruununperillinen ja myöhempi keisari Ferdinand I, naitettiin Sardinian prinsessa Savoijin Maria Annalle, joka toimi vammaisen miehensä hoitajana; nuorempi sisar Maria Klementina (1798–1881) nai enonsa Salernon prinssi Leopoldon, Molempain Sisilian Ferdinand I:n pojan; nuorempi sisar Maria Karolina (1801–1832) nai Saksin kuningas Fredrik August II:n; nuorempi veli Franz Karl, jonka pojasta tuli keisari Frans Joosef I ja nuorin sisar Maria Anna (1804–1858), joka syntyi henkisesti kehitysvammaisena ja kasvoiltaan epämuodostuneena, pysyi naimattomana
Maria Leopoldina sai hyvän koulutuksen, oli taitava kuvataiteissa ja osoitti kiinnostusta luonnontieteisiin, erityisesti kasvitieteeseen. Maria menetti äitinsä 10-vuotiaana. Hänet kasvatti isän kolmas puoliso Maria Ludovika von Austria-Este (1787–1816), jolle ei syntynyt omia lapsia. Maria Leopoldina sai mm. tavata Johann Wolfgang von Goethen kaksi kertaa Karlsbadissa, jonne hän matkusti äitipuolensa kanssa, joka oli Goethen muusa ja ystävä, vuosina 1810 ja 1812. Hänet tutustutettiin myös Josef Haydnin ja Ludwig van Beethovenin musiikkiin.[1]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Leopoldina avioitui Portugalin kruununprinssi Pedron kanssa edustajan välityksellä 13. toukokuuta 1817 Wienissä ja purjehti sitten aviomiehensä luokse Brasiliaan, mihin tämä oli paennut Napoleonin miehitysjoukkoja.
Laivassa oli mukana 40 miehen korkuista laatikkoa, jotka sisälsivät hänen kapionsa eli vaatteet ja liinavaatteet sekä korut, kirjoja, esinekokoelmia ja lahjoja tulevalle perheelle. Hän toi mukanaan myös vaikuttavan kotitalouden: hovinaisia, kamarineidon, hovimestarin, kuusi hovirouvaa, neljä paasia, kuusi unkarilaista aatelista, kuusi itävaltalaista vartijaa, kuusi kamariherraa, rippi-isän, papin, yksityissihteerin, lääkärin, esiintyjän, minerologin ja oman maalauksenopettajansa.
Heidät vihittiin 6. marraskuuta 1817 Rio de Janeiron katedraalin Capilla Reálissa. 18-vuotias aviomies osoittautui oppimattomaksi, ei puhunut juuri ranskaa ja portugaliakin vain moukkamaisesti ja oli pettynyt kun 19-vuotias Maria Leopoldina ei ollut kaunis vaan ylipainoinen. Koulututettu ja sivistynyt Maria Leopoldina rakastui komeaan Pedroon heti. Pariskunta viihtyi kuitenkin aluksi yhdessä.[2]
Pedrolla oli pitkäaikainen rakastajatar Domitila de Castro (1797–1867) Santosin varakreivitär ja markiisitar vuodesta 1822 lähtien ja heille syntyi vuosina 1823-1830 viisi lasta.[3] Pedro I oli yhä töykeämpi ja ilkeämpi Maria Leopoldinaa kohtaan, jätti tämän rahapulaan, kielsi tätä poistumasta palatsista ja pakotti tämän kestämään Domitilan läsnäoloa hovinaisena.[4]
Vuonna 1819 syntyi tytär Maria da Glória, josta tuli Portugalin hallitsija. Lapsia syntyi lisää lähes joka vuosi. Vuonna 1825 syntyi Pedro II, joka seurasi isäänsä Brasilian keisarina. Maria Leopoldina kuoli yhdeksännen lapsensa keskenmenon jälkeisiin komplikaatioihin 29-vuotiaana joulukuussa 1826.[2]
Maria Leopoldinalle ja Pedrolle syntyi yhdeksän lasta, joista neljä eli aikuiseksi asti.
- Maria da Glória (4. huhtikuuta 1819 – 15. marraskuuta 1853), Portugalin kuningatar Maria II 1826–1853. Avioitui 1. Auguste de Beauharnais'n, Leuchtenbergin herttuan kanssa, joka kuoli muutama kuukausi avioliiton jälkeen; avioitui 2. Saksi-Coburg-Gothan prinssi Ferdinandin kanssa, josta tuli kuningas Ferdinand II heidän ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen. Hänellä oli yksitoista lasta tästä avioliitosta. Maria oli veljensä Pedro II:n kruununperiijä, kunnes hänet suljettiin pois itsenäistyneen Brasilian perintölinjasta lailla vuonna 1835.
- Miguel, Beiran prinssi (26. huhtikuuta 1820), kuoli vuorokauden ikäisenä
- João Carlos, Beiran prinssi (6. maaliskuuta 1821 – 4. helmikuuta 1822), kuoli alle kaksivuotiaana
- Januária, Brasilian prinsessa (11. maaliskuuta 1822 – 13. maaliskuuta 1901), avioitui 1844 prinssi Luigin Aquilan kreivin (1824–1897), Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n ja Espanja infanta, Maria Isabella de Bourbonin pojan kanssa. Hänellä oli kuusi lasta tästä avioliitosta. Hänet tunnustettiin virallisesti Portugalin infantaksi 1822 ja katsottiin myöhemmin poissuljetuksi Portugalin perintölinjasta Brasilian itsenäistyttyä.
- Paula Mariana, Brasilian prinsessa (17. helmikuuta 1823 – 16. tammikuuta 1833), kuoli 9-vuotiaana luultavasti aivokalvontulehdukseen. Brasiliassa sen itsenäistymisen jälkeen syntynyt Paula suljettiin pois Portugalin perintölinjasta.
- Francisca, Brasilian prinsessa (2. elokuuta 1824 – 27. maaliskuuta 1898), avioitui 1843 Joinvillen prinssi François d'Orléansin, Ludvig Filip I:n ja Napolin ja Sisilian prinsessa Maria Amalian pojan kanssa. Hänellä oli kaksi lasta tästä avioliitosta. Brasiliassa sen itsenäistymisen jälkeen syntynyt Francisca suljettiin pois Portugalin perintölinjasta.
- Pedro II (2. joulukuuta 1825 – 5. joulukuuta 1891), Brasilian keisari 1831–1889. Avioitui 1843 Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n ja Espanja infanta, Maria Isabella de Bourbonin tyttären Teresa Crristinan kanssa. Hänellä oli neljä lasta tästä avioliitosta, joista vanhin kruununprinsessa Isabella. Brasiliassa sen itsenäistymisen jälkeen syntynyt Pedro II suljettiin pois Portugalin perintölinjasta, eikä hänestä tullut Portugalin kuningas Pedro V:tä isänsä luovuttua kruunusta.
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisarinna Maria Leopoldina haudattiin 14. joulukuuta 1826 Ajudan luostarin (nyk. Cinelândia) kirkkoon. Kun luostari purettiin vuonna 1911, hänen jäännöksensä siirrettiin Santo Antônion luostariin Rio de Janeirossa, missä hänelle ja muille keisarillisen perheen jäsenille rakennettiin mausoleumi. Sinne ovat haudattuina hänen lapsina kuolleet poikansa Miguel ja João Carlos sekä tytär Paula Mariana.[5]
Lopullisesti Maria Leopoldina haudattiin vuonna 1954 puolisonsa Pedro I:n ja tämän toisen puolison Amélie de Leuchtenbergin kanssa Brasilian itsenäisyyden monumentin Keisarilliseen kryptaan São Paulossa, joka valmistui vuonna 1982.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leopoldine: Sunday’s child Die Welt der Habsburger. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Leopoldina Of Austria (1797–1826) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Database search - Gendering Latin American Independence www.nottingham.ac.uk. Viitattu 20.7.2024.
- ↑ Susan: Pedro I, Emperor of Brazil/Pedro IV, King of Portugal Unofficial Royalty. 5.5.2019. Viitattu 20.7.2024. (englanti)
- ↑ Santuário e Convento Santo Antônio web.archive.org. 6.7.2011. Arkistoitu 6.7.2011. Viitattu 21.7.2024.