Maria Lassila-Merisalo
Maria Lassila-Merisalo (s. 1978[1]) on suomalainen tietokirjailija[2] ja journalismin tutkija. Hän on kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistossa[3] ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa[4].
Lassila-Merisalon päätutkimuskohde on tarinallinen journalismi, jota hän on paitsi tutkinut myös kouluttanut ja itse kirjoittanut.[5] Hän osallistuu myös aktiivisesti journalismia ja media-alaa koskevaan julkiseen keskusteluun[6] ja on ollut valitsemassa palkinnonsaajia useissa lehtijuttukilpailuissa[7]. Vuonna 2020 häneltä julkaistiin tietokirja Tarinallinen journalismi, jonka on kustantanut Vastapaino.[8]
Lassila-Merisalo väitteli tohtoriksi tammikuussa 2009 Jyväskylän yliopistossa journalistiikan oppiaineessa. Hänen väitöskirjansa Faktan ja fiktion rajamailla käsittelee suomalaisen kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa. Narratiivisen journalismin lisäksi Lassila-Merisalo on tutkinut esim. toimittajien urakehitystä.[9]
Lassila-Merisalo on jäsen tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa, joka muun muassa tekee opetusministerille esityksen tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen saajista.[10] Hän toimii myös Suomen tietokirjailijat ry:ssä Kanta-Hämeen aluevastaavana.[11] Hän työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa kehittämispäällikkönä.[12]
Aamulehti tilasi vuonna 2024 Lassila-Merisalolta selvityksen, jossa hän tarkasteli lehden entisen toimittajan Matti Kuuselan artikkeleiden todenperäisyyttä. Selvitystä edelsi laaja journalismin etiikkaa koskeva julkinen keskustelu, kun Kuusela oli elämäkerrassaan paljastanut keksineensä asioita joihinkin artikkeleihinsa.[13]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarinallinen journalismi. Vastapaino, 2020.
- Faktan ja fiktion rajamailla: Kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä. Väitöskirja, 2009.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "Hei, hei, hei, hei heboine on kirkei." Helsingin Sanomat 29.10.2002.
- ↑ Maria Lassila-Merisalo Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 16.4.2020.
- ↑ Lassila-Merisalo, Maria, dosentti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Kanslerin päätökset Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Narratiivinen journalismi on kuin täytekakku Suomen freelancer-yhdistys/Pirkanmaan freet. Arkistoitu 5.3.2021. Viitattu 15.4.2020.
Narratiivinen journalismi tablettiympäristössä Tutkimuskeskus COMET. Viitattu 15.4.2020. - ↑ Esimerkillistä tunnetta tunnistamassa. Keskustelua nykymedian ja -journalismin tilasta Niin&näin 3/2016. Viitattu 15.4.2020.
Tänään uutisissa: tunteet Radio Moreeni. Viitattu 15.4.2020.[vanhentunut linkki]
Joukkorahoitus on Suomessa alkutekijöissään – ”Jos idea ei saa tukea, se ei kiinnosta.” Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2020.
Toimittajat toimivat eliitin puolella Aikamerkki. Viitattu 15.4.2020.
Kuviteltuja faktoja Journalisti 10.2.2017. Viitattu 15.4.2020.
Moilanen, Mikko: Älä ruoki trollia – sadistinen verkkohäirikkö hiljenee, kun häneen ei reagoida Yle Uutiset 15.9.2014. Viitattu 15.4.2020. - ↑ Länsiväylä palkittiin parhaana kaupunkilehtenä Markkinointi&mainonta 14.10.2013. Viitattu 15.4.2020.
- ↑ Tarinallinen journalismi Vastapaino. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Seppälä, Elina: Z-sukupolven työntekijät vaativat johtajiltaan paljon – mutta onko johtajien haaste sittenkään uusi? Talouselämä. Viitattu 15.4.2020.
- ↑ Jäsenet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. 19.12.2017. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Kanta-Häme - Suomen tietokirjailijat ry www.suomentietokirjailijat.fi. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Maria Lassila-Merisalo Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Aamulehti: Lue tästä Matti Kuuselan juttuja koskevan selvityksen tiivistelmä sanasta sanaan Aamulehti. 18.6.2024. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lukujuttu. Maria Lassila-Merisalon blogi.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
