Mao Zedongin henkilökultti

Propagandajuliste vuodelta 1969

Mao Zedongin henkilökultti sai alkunsa jo Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen.

Taustaa

Maon asema kommunistisen puolueen johtajana vakiintui pitkän marssin aikana. Sen alettua lokakuussa 1934 Mao oli sairas ja saanut hiljattain puolueen sisäisessä hierarkiassa alennuksen. Kuitenkin tammikuussa 1935 pidetyssä puoluekokouksessa Mao nousi puolueen johtoon ja johdatti marssin loppuun saakka. Marssin jälkeen Maon asema puolueen johtajana oli kiistaton.

Henkilökultin rakentamisen taustalla toimi erityisesti Lin Biao, joka alkoi kampanjoida Maon ajattelun ylivertaisuuden puolesta. Vuonna 1970 Lin alkoi ajaa muutosta Kiinan perustuslakiin, jonka nojalla Mao julistettaisiin ”neroksi”. Mao itse torjui ehdotuksen.

Erityisesti kulttuurivallankumous oli Maon henkilökultin kulta-aikaa. Mao myös tunnusti henkilökultin olevan tarpeen, koska hän arvioi Nikita Hruštšovin syrjäyttämisen syyksi nimenomaan henkilökultin puutteen. Neuvostoliitto myös kritisoi Maon henkilökultin rakentamista, koska Mao ilmoitti toteuttavansa omaa tulkintaansa marxismista Kiinassa.

Piirteitä

Kulttuurivallankumouksen alettua Maon muotokuvia alkoi ilmestyä laajalti teiden varsille ympäri maata. Maolla kuvattiin usein olevan halo tai sädekehä, joka loisti tavalliselle kansalle. Tarkoituksena oli esittää Mao vallankumouksen symbolina. Sittemmin muotokuvia alkoi ilmestyä myös ihmisten koteihin, ja uskollisimmat kansalaiset alkoivat kantaa muotokuvaa aina mukanaan. Yksi esimerkki tästä olivat ns. Mao-pinssit. Pinssejä oli käytetty jo ennen kulttuurivallankumousta, mutta vähäisemmissä määrin.

Pian kulttuurivallankumouksen alettua Mao pani alulle, tosin todennäköisesti tahtomattaan, ns. mango-kultin. Mangoja toimitettiin Maon määräyksestä kiinalaisiin tehtaisiin, ja työntekijät hämmästelivät vierasta hedelmää ja pohtivat lahjan tarkoitusta. Mangoja yritettiin säilöä, niistä tehtiin vahakopioita tai niistä keitettiin lientä, jota tarjottiin työntekijöille mm. pitkäikäisyyden toivossa. Kulttuurivallankumouksen jälkeen kaikki sen epäonnistumiset luettiin ns. neljän koplan syyksi. Tähän kuului mm. Maon neljäs vaimo Jiang Qing, joka pidätettiin kolmen muun mukana vasta Maon kuoltua.

Todennäköisesti merkittävin Maon henkilökultin ilmenemismuoto oli vuonna 1964 ilmestynyt Pieni punainen kirja, joka sisälsi Maon lausahduksia. Kirjan levittämiseksi Kiinaan perustettiin uusia kirjapainoja ja kirjan kantamisesta tuli keino osoittaa uskollisuutta kulttuurivallankumouksen aikana. Maon itse kerrotaan pitäneen kirjasta, koska se sai hänet näyttämään Kungfutsen vertaiselta filosofilta. Deng Xiaopingin noustua valtaan kirjaa pyrittiin painamaan taka-alalle. Kirjaa käytettiin poliittisena lyömäaseena, jonka avulla pääsääntöisesti opiskelijat syyttivät opettajia, virkamiehiä ja lopulta toisiaan maolaisuuden pettämisestä.

Osana henkilökulttia Mao sai liudan titteleitä:

• Suuri Ruorimies (kiin.: 伟大的舵手; pinyin: Wěidà de duòshǒu)
• Suuri Mentori (kiin.: 伟大的导师; pinyin: Wěidà de dǎoshī)
• Suuri Komentaja (kiin.: 伟大的统帅; pinyin: Wěidà de tǒngshuài)
• Suuri Johtaja (kiin.: 伟大的领袖; pinyin: Wěidà de lǐngxiù)

Merkitys nykyään

Maon kunniaksi pystytetään edelleen patsaita ja mm. kommunistipuolueen yhtenä äänenkantajana toimiva Global Times -lehti on vakuutellut Maon henkilökultin olevan edelleen vahvassa ja että tavalliselle kiinalaiselle Mao edustaa oikeudenmukaisuutta.

Vuonna 1999 liikkeelle lasketuissa renminbi-seteleissä on Maon muotokuva.

Xi Jinpingin valtaannousu

Pääartikkeli: Xi Jinpingin henkilökultti

Kun Xi Jinping nousi kommunistisen puolueen johtoon kolmannelle kaudelleen, hänestä tuli vaikutusvaltaisin poliitikko maassa sitten Maon. Myös Xi Jinpingin ympärille on rakennettu henkilökultti, ja osa hänelle annetuista titteleistä on ollut samoja kuin mitä myönnettiin aikoinaan Maolle.

Virallisesti puolue kielsi henkilökultit vuonna 1982 eikä henkilökultin rakentamista Xi Jinpingin ympärille ole koskaan virallisesti tunnustettu.