Mangaaniasetaatti
Mangaaniasetaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | (CHCOO)2Mn |
Moolimassa | 173,028 g/mol |
Ulkomuoto | Ruskeaa tai vaaleanpunaista kiteistä ainetta[1] |
Sulamispiste | 210 °C[2] |
Tiheys | 1,74 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Mangaaniasetaatti ((CH3COO)2Mn) on mangaani- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa väriaineena, kuivausaineena ja katalyyttinä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa mangaaniasetaatti on kidevedettömänä ruskeaa ja kidevedellinen tetrahydraatti ((CH3COO)2Mn·4H2O) on väriltään vaaleanpunaista kiteistä ainetta. Molemmat näistä liukenevat veteen, metanoliin ja etanoliin. Kuumennettaessa tetrahydraattia 80 °C:n lämpötilaan se sulaa kideveteensä ja enemmän kuumennettaessa kidevesi poistuu. Mangaaniasetaatti hajoaa noin 350 °C:n lämpötilassa mangaani(III)oksidiksi. Mangaaniasetaatti voidaan hapettaa mangaani(III)asetaatiksi kaliumpermanganaatin tai kloorin avulla.[1][3][4][5]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mangaaniasetaattia voidaan valmistaa liuottamalla etikkahappoon metallista mangaania, mangaani(II)karbonaattia tai mangaanioksidia. Liuoksesta haihdutetaan vesi pois, jolloin muodostuu tetrahydraattia.[4][5] Vedetöntä yhdistettä voidaan valmistaa mangaaninitraatin ja etikkahappoanhydridin välisellä reaktiolla[5].
- MnCO3 + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Mn + H2O + CO2
Mangaaniasetaattia voidaan käyttää ruskeana väriaineena, apuaineena tekstiilien peittauksessa ja nahan parkituksessa, kuivausaineena maaleissa ja lakoissa, lannoitteissa ja eläinten rehuissa mangaanin lähteenä ja katalyyttinä hapetettaessa hiilivetyjä karboksyylihapoiksi.[1][4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 339-340. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 3.342. (93rd Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.12.2014). (englanniksi)
- ↑ Kenneth Pisarczyk: Manganese Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 27.12.2015
- ↑ a b c Arno H. Reidies: Manganese Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 27.12.2015
- ↑ a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 620. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.12.2015). (englanniksi)
- ↑ George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 381. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.12.2015). (englanniksi)