Maladnjak

Maladnjakin jäseniä vuonna 1924 tai 1925.

Maladnjak (ven. Маладня́к, ”Nuoriso”) oli valkovenäläinen kirjailijayhdistys vuosina 1923–1928.

Maladnjak syntyi nuorten runoilijoiden kerhona samannimisen nuorisolehden yhteyteen syksyllä 1923. Sen perustajia olivat Mih’as Tšarot, Anatol Volny, Ales Dudar, Andrei Aleksandrovitš, Adam Babareka ja Jazep Puštša. Vuonna 1924 yhdistys nimettiin valkovenäläisten runoilijoiden ja kirjailijoiden liitoksi. Se toimi Minskissä ja Valko-Venäjän SNT:n muissa kaupungeissa sekä muualla Neuvostoliitossa ja ulkomailla. Yhdistykseen kuuluivat myös venäläisten, liettualaisten, puolalaisten ja juutalaisten kirjailijoiden osastot. Maladnjakin jäseniä olivat muun muassa Mikola Aljah’novitš, Zinaida Bandaryna, Ilary Baraška, Zmitrok Bjadulja, Pjatrus Brouka, Uladzimir Dubouka, Uladzislau Galubok, Vasil Garbatsevitš, Jurka Gauruk, Pjatro Glebka, Kastus Gubarevitš, Ales Gurlo, Uladzimir H’adyka, Ales Jakimovitš, Vasil Kaval, Todar Kljaštorny, Kandrat Krapiva, Mih’as Lynkou, Valeryi Marakou, Rygor Muraška, Mikola Nikanovitš, Leapold Rodzevitš, Vasil Stašeuski, Stanislau Šuškevitš, Pauljuk Trus, Nitšypar Tšarnuševitš, Kuzma Tšorny, Mih’as Zaretski, Uladzimir Žilka, Janka Žurba ja Ales Zvonak. Sen johtajiin kuuluivat eri aikoina Tšarot, Volny, Dubouka ja Platon Galavatš. Yhdistys julkaisi aikakauslehti Maladnjakin lisäksi paikallisia lehtiä ja aikakauskirjoja sekä omaa kirjasarjaa.

Materialismin ja marxismi-leninismin nimiin vannonut Maladnjak toimi Valko-Venäjän kommunistipuolueen ohjeiden mukaisesti ja ylläpiti läheisiä suhteita Komsomoliin. Myöhemmin sitä syytettiin vulgarismista, formalismista ja nationalismista. Maladnjakin pohjalta syntyi vuonna 1928 Valko-Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistys.