Majakkalaiva Kalbådagrund
| Kalbådagrund | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Majakkalaiva |
| Aiemmat nimet |
Kallbodengrund (1857–1918) Kalbådagrund (1918–1931) Kaleva (1937–?) Regina (?–1963) |
| Omistaja | Luotsi- ja majakkalaitos / Merenkulkuhallitus |
| Rakennustelakka | Glasgow, Iso-Britannia |
| Luovutettu | 1857 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 28 m |
| Leveys | 5,9 m |
| Uppouma | 180 t |
| Lähteet | [1] |
Majakkalaiva Kalbådagrund oli venäläisiltä Suomeen vuonna 1918 jäänyt, sittemmin Suomen lipun alle siirretty majakkalaiva.[2]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus rakennettiin Venäjän luotsiylihallituksen tilauksesta vuonna 1857 Glasgow'ssa, Skotlannissa olevalta telakalta. Alus oli mitoiltaan vakio eli 28 x 5,9 x 2,1 metriä ja uppoamaltaan 180 tonnia.[2] Miehistöä oli kahdeksan henkeä. Aluksessa ei ollut konetta vaan purjeet sekä höyrykattila sumusireeniä ja ankkuripeliä varten. Valolaite oli muista poiketen iso lasitettu häkki, jossa poltettiin talikynttilöitä. 1900-luvun alkuvuosina alukseen vaihdettiin uudenaikainen asetyleenimajakka.
Aluksen asemapaikka oli Porvoon ulkopuolella Kalbådagrundin matalikolla ja nimi tämän mukaan КАЛБОДЕНГРУНДЬ (Kalbodengrund).[2] Aluksen kyljessä oli venäläistapaan valkea vyö ja nimi siinä mustalla maalattuna. Perälippu oli venäläiseen tapaan kokosininen.
Käyttö Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 1918 telakalla Helsingissä ollut alus jäi suomalaisille venäläisten lähtiessä. Myöhemmin alusta ei tarjottaessa huolittu takaisin. Sotakorvausasioiden yhteydessä alus mainitaan, mutta koska se oli vuonna 1944 jo poissa valtion omistuksesta, eivät venäläiset olleet kiinnostuneet siitä.
Suomalaiset asensivat keväällä 1918 alukseen kuulamoottorin ja potkurin. Se sijoitettiin entiselle asemapaikalleen, jolloin myös nimi suomalaistettiin, alus maalattiin kokonaan punaiseksi ja rungosta poistettiin venäläismallinen valkoinen vyö jossa nimi oli.
Vanhanaikainen ja huonokuntoinen Kalbådagrundin romuttamista esitettiin jo 1920-luvulla. Puutteistaan huolimatta alus pidettiin asemapaikallaan aina vuoteen 1931, jolloin tilalle saatiin Helsingin edustalta poistettu uudempi alus.[3]
Käyttö asunto- ja rahtialuksena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1931 Kalbådagrund muutettiin asuntoalukseksi sisävesillä työskentelevälle 2. merenmittausretkikunnalle. Nimekseen alus sai nyt MKH 3. Alus oli tarkoitukseen sopimaton ahtaiden tilojensa vuoksi, joten alus myytiin, kun tilalle voitiin irrottaa tilavampi laiva.[2][3]
Vuonna 1938 alus myytiin eräälle varustajalle, joka suoritti siinä perusteellisia muutoksia vuonna 1939. Uudistuksen jälkeen alus purjehti moottorialukseksi muutettuna rahtilaivana ensin nimellä Kaleva ja sittemmin nimellä Regina. Tällä nimellä se kulki aina vuoden 1963 loppuun, jolloin se poistettiin rekistereistä ja romutettiin.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Auvinen, Visa: Leijonalippu merellä. Turku, Eita Oy 1983.
- Laurell, Seppo: Aalloilla keinuvat majakat: historiikki majakkalaivojen aikakaudesta ja museoalus Kemistä. Merenkulkuhallitus, Helsinki 1988. ISBN 951-49-0940-2
- Laurell, Seppo: Suomen majakat. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 1999.