Unkarin sosialistinen puolue

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Magyar Szocialista Párt)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unkarin sosialistinen puolue
Magyar Szocialista Párt

Perustettu 7. lokakuuta 1989
Johto
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-vasemmisto
Värit punainen
Unkarin parlamentti
10 / 199
Euroopan parlamentti
0 / 21
Kansainväliset jäsenyydet – Sosialistinen internationaali
– Euroopan sosialidemokraattinen puolue
Kotisivu mszp.hu

Unkarin sosialistinen puolue (unk. Magyar Szocialista Párt, lyh. MSZP) on unkarilainen sosiaalidemokraattinen puolue, joka on Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ja Sosialistisen internationaalin jäsen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen perustaminen, tappio ja uusi nousu valtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue on perustettu 9. lokakuuta 1989, jolloin se julistautui 1956–1989 hallinneen Unkarin sosialistisen työväenpuolueen (MSZMP) seuraajaksi ja piti sen omaisuuden. Puheenjohtajaksi valittiin entisen MSZMP:n pitkäaikainen aktiivi Rezső Nyers.[2] Nyersin kausi jäi lyhyeksi, sillä kevään 1990 ensimmäisissä kommunistivallan jälkeisissä vapaissa vaaleissa Sosialistinen puolue koki ankaran tappion saaden uuteen parlamenttiin vain 34 edustajaa 386-jäseniseen Unkarin parlamenttiin.[3] Nyers joutui väistymään, ja uudeksi puolueen puheenjohtajaksi valittiin kommunistisen Unkarin viimeinen ulkoministeri Gyula Horn, joka oli saanut mainetta ”rautaesiripun hajottajana”, vaikuttamalla siihen, että keväällä 1989 DDR:stä tulleet länteen pyrkijät päästettiin rajan yli Itävaltaan.[4]

Sosialistinen puolue voitti Hornin johdolla toukokuussa 1994 käydyt toiset kommunistiajan jälkeiset Unkarin parlamenttivaalit. Puolueen parlamenttiedustajien määrä nousi 34:stä 209:ään.[5] Hälventääkseen kommunistiajan johtajien paluuta uuden Unkarin johtoon Horn puolueineen liittoutui Vapaiden demokraattien (SZDSZ) kanssa hallituksen muodostamiseksi.[6] Toukokuun 1998 parlamenttivaaleissa Horn ja hänen sosialistipuolueensa kokivat selvän tappion: MSZP menetti parlamentissa ehdottoman 209 edustajan enemmistönsä ja sai vain 134 edustajaa. Näin Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa nousivat valtaan. Horn luopui vaalitappion jälkeen puoluejohtajan paikasta.

Oppositiosta uudelleen valtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hornin vetäydyttyä puoluejohdosta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin László Kovács, joka oli toiminut Hornin seuraajana vuoden ulkoministerinä vuosina 1989-1990 ja edelleen Hornin hallituksessa 1994-1998. Kovácsin puheenjohtajuuden aikana vuoden 2002 parlamenttivaaleissa 178 edustajaa, ja puolueen edustaja Péter Medgyessy muodosti kokoomushallituksen Vapaiden demokraattien (SZDSZ) kanssa. Medgyessyn pääministerikaudella järjestettiin kansanäänestys 12. huhtikuuta 2003 Unkarin liittymisestä Euroopan unioniin. Kaikki Unkarin suuret poliittiset puolueet, ammattiliitot, liike-elämän järjestöt, kirkot ja tiedotusvälineet kannattivat Unkarin EU-jäsenyyttä.

Talouspoliittisesti MSZP ajoi säästötoimia ja terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuja, jotka konservatiivinen Fidesz kaatoi järjestämällään kansanäänestyksellä.[7] Hallituksessa puolueen hallituskumppanina on ollut liberaali SZDSZ.

Unkarin kärsimän talouskriisin vuoksi pääministeri Ferenc Gyurcsány erosi ennenaikaisesti ennen vaaleja ja hänen seuraajakseen valtion menoja karsimaan tuli Gordon Bajnai.

Fideszin ja Orbánin toinen valtakausi – sosialistipuolue kuihtuu oppositiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuun 2010 vaaleissa MSZP menetti odotetusti asemiaan ja sai ensimmäisellä kierroksella 19,3 prosenttia äänistä (−23,9 %-yksikköä), kun oikeiston Fidesz sai yli puolet. Hallituskumppani liberaalit menetti kaikki paikkansa.[8] Toisella kierroksella puolueen äänimääräksi varmistui 15 %, jolla MSZP tuli toiseksi yli 2/3 paikoista saaneen Fideszin jälkeen. Lisäksi parlamenttiin pääsi vain nationalistinen Jobbik, uusi vihreä puolue Lehet Más a Politika (nyk. LMP) ja yksi sitoutumaton.[9] Vaalien jälkeen oppositiopuolueeksi suistunut MSZP menetti useita kansanedustajia, kun ensin yksi puolueen näkyvimmistä poliitikoista, entinen parlamentin puhemies Katalin Szili perusti oman, lyhytikäiseksi jääneen puolueen (nyttemmin Szili on liittynyt Fidesz-puolueen koalitiokumppanin, Kristillisdemokraattisen puolueen riveihin),[10][11] sitten syksyllä 2011 entinen pääministeri Ferenc Gyurcsány pitkien sisäisten kiistojen jälkeen lähti MSZP:stä vieden mukanaan yhdeksän kansanedustajaa ja perustaen oman puolueensa, Demokraattisen koalition.[12]

Vuoden 2014 parlamenttivaaleihin MSZP lähti vaaliliitossa useiden keskusta-vasemmistopuolueiden kanssa ja sai 29 edustajanpaikkaa. Kaikkiaan vaalit olivat MSZP:lle ja sen yhteistyökumppaneille suuri pettymys, sillä Fidesz-puolueen murskaava ylivalta jatkui.[13] Saman vuoden europarlamenttivaaleissakin tulos jäi vaatimattomaksi: 10,92 %:n ääniosuudella MSZP sai Euroopan parlamenttiin kaksi edustajaa.[14] Kehnojen vaalitulosten takia koko puoluejohto Attila Mesterházyn johdolla erosi.[15] Puolueen uudeksi johtajaksi valittiin, vähän aikaa väliaikaisesti tehtävää hoitaneen Szegedin pormestarin László Botkan jälkeen, ainoa ehdolle asettunut, József Tóbiás.[16] Kannatuksen hupenemisen ohella puolue kärsi talousongelmista ja joutui velkaantumisen vuoksi vuonna 2016 lopulta myymään arvokkaan toimitilarakennuksensa Budapestin Jókai utcalla.[17] Vuoden 2016 puheenjohtajavaalissa puolueen johtajaksi valittiin Gyula Molnár.[18]

Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa MSZP muodosti yhteislistan Vuoropuhelu-puolueen kanssa, yhteisenä pääministeriehdokkaana Vuoropuhelun Gergely Karácsony.[19][20] Puolueen alamäki kuitenkin jatkui, edustajanpaikkojen määrä putosi 17:ään.[21] Vaalitappion jälkeen puolueen johto jälleen erosi, ja uudeksi johtajaksi valittiin Bertalan Tóth.[22]

Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa MSZP oli samoin vaaliliitossa Vuoropuhelun kanssa, mutta sen tulos oli siihenastisen historian heikoin, mistä MSZP:ssä syytettiin etenkin johtavaksi oppositiopuolueeksi noussutta Demokraattista koalitiota, jonka MSZP väitti vieneen siltä sekä ohjelman että äänestäjät.[23] MSZP:lle jäi lopulta yksi ainoa europarlamenttipaikka.[24] Syyskuussa 2020 koronavirusepidemian takia internetissä järjestetyssä puoluekokouksessa MSZP ensi kertaa historiassaan jakoi puheenjohtajuuden kahdelle henkilölle: johtajaksi valittiin Bertalan Tóthin rinnalle Ágnes Kunhalmi.[25]

Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin MSZP osallistui kuuden oppositiopuolueen laajassa vaaliliitossa. Tulos oli jälleen siihenastisia heikompi, useat tunnetut MSZP-poliitikot olivat joko jättäytyneet pois koko vaaleista (jotkut myös eronneet tai joutuneet erotetuiksi puolueesta), toiset eivät onnistuneet uusimaan mandaattiaan, ja lopulta MSZP:lle jäi kymmenen edustajanpaikkaa.[26] Bertalan Tóth erosi puheenjohtajan tehtävästään, ja hänen tilalleen Ágnes Kunhalmin kumppaniksi valittiin lokakuussa 2022 Imre Komjáthi.[27]

Vuoden 2024 kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin MSZP muodosti pitkän tähtäimen yhteistyöhön vedoten yhteislistan Demokraattisen koalition ja Vuoropuhelun kanssa. Tämäkin vaalitulos oli suuri pettymys, ja sen johdosta puheenjohtajat Kunhalmi ja Komjáthi ilmoittivat eroavansa. Johtavaksi oppositiopuolueeksi nousi uusi Kunnioitus ja vapaus (TISZA) -puolue, ja MSZP menetti viimeisenkin europarlamenttipaikkansa.[28][29] Kesäkuussa 2024 suoritetun mielipidetutkimuksen mukaan MSZP:n kannatus (samoin kuin kolmen muun vielä parlamentissa edustetun oppositiopuolueen: LMP:n, Jobbikin ja Vuoropuhelun) koko väestössä jäi alle yhden prosentin.[30]

Heinäkuussa 2024 MSZP joutui myymään viimeisen merkittävän kiinteistöomistuksensa, Budapestin Villanyi útilla sijainneen päämajansa.[31]

Lokakuussa 2024 MSZP luopui kahden puheenjohtajan järjestelmästä ja valitsi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi puheenjohtajakseen jälleen Imre Komjáthin. Puolue ilmoitti myös etsivänsä seuraavaksi puheenjohtajakseen henkilöä, joka ”ei ole poliitikko”.[32]

Vaalitulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi %-osuus Paikkoja Äänimäärä Status
1990 8,55 %
33 / 386
 419 152 oppositiossa
1994 54,1 %
209 / 386
 2 921 039 hallituksessa
1998 34,7 %
134 / 386
 1 497 231 oppositiossa
2002 46,11 %
178 / 386
 2 361 997 hallituksessa
2006 49,22 %
190 / 386
 2 336 705 hallituksessa
2010 19,30 %
59 / 386
 990 428 oppositiossa
20141 25,57 %
29 / 199
 1 290 806 oppositiossa
2018 11.91 %
17 / 199
 682 701 oppositiossa
20222 34.44 %2
10 / 199
 1 947 331 oppositiossa


1 MSZP osallistui vaaleihin osana useiden puolueiden muodostamaa keskusta-vasemmistolaista Yhdessä -liittoumaa.
2 MSZP osallistui vaaleihin osana kuuden oppositiopuolueen liittoumaa.

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MSZP:n puheenjohtajat
Kuva Nimi Kausi alkoi Kausi päättyi
Rezső Nyers 1989 1990
Gyula Horn 1990 1998
László Kovács 1998 2004
István Hiller 2004 2007
Ferenc Gyurcsány 2007 2009
Ildikó Lendvai 2009 2010
Attila Mesterházy 2009 2014
László Botka (v.t.) 2014 2014
József Tóbiás 2014 2016
Gyula Molnár 2016 2018
Bertalan Tóth 2018 2020
Bertalan Tóth & Ágnes Kunhalmi 2020 2022
Ágnes Kunhalmi & Imre Komjáthi 2022 2024
Imre Komjáthi 2024 2026

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hungary Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 4.10.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Gyula Horn: Veteraanipoliitikko Unkarin puoluejohtoon - Uudistajasiiven tyytymättömyys vivästytti https://nakoislehti.hs.fi/db031210-c65c-4e0d-b5ac-bd0d047a3c25/20in valintaa. Helsingin Sanomat, 16.11.1988, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.1.2025.
  3. ↑ Jyrki Palo: Oikeiston voitto varmistui Unkarissa - Demokraattinen foorumi muodostanee kolmen puolueen porvarihallituksen. Helsingin Sanomat, 10.4.1994, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.1.2025.
  4. ↑ Jyrki Palo: Reikiä "rautaesirippuun" - Unkari aloitti sähköaidan purkamisen Itävallan rajalla. Helsingin Sanomat, 3.5.1989, s. 34. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.1.2025.
  5. ↑ Jyrki Palo: Sosialistit voittivat enemmistön Unkarissa - uusi vaalijärjestelmä kohteli kaltoin porvarillisia puolueita. Helsingin Sanomat, 31.5.1994, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.1.2025.
  6. ↑ Jyrki Palo: Unkarille sosialistien ja liberaalien hallitus. Helsingin Sanomat, 16.7.1994, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.1.2025.
  7. ↑ Fidesz set to win March 9 referendum, gov't to survive Monday, 03 March 2008. Budapest Times. Viitattu 19.4.2009.
  8. ↑ http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2191056/oikeistohallitus-unkariin
  9. ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8642456.stm
  10. ↑ Index/MTI: Szili Katalin kilépett az MSZP-frakcióból index.hu. 4.10.2010. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  11. ↑ Szili Katalin az MSZMP és az MSZP után belépett a KDNP-be telex. 31.3.2023. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  12. ↑ Index: Megalakult Gyurcsány pártja index.hu. 22.10.2011. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  13. ↑ Unkarin kuningas jatkaa Voima. 7.4.2014. Viitattu 18.1.2025.
  14. ↑ Patko static.valasztas.hu. Viitattu 18.1.2025.
  15. ↑ Index: Lemondott Mesterházy és az MSZP elnöksége index.hu. 26.5.2014. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  16. ↑ Tóbiás József az MSZP elnöke hirado.hu. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  17. ↑ MTI: Megválik székházától az MSZP ORIGO. 13.2.2016. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  18. ↑ Kongresszus 2016 mszp.hu. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  19. ↑ HVG Kiadó Zrt: Közös listát állít az MSZP és a Párbeszéd, Karácsony a listavezető hvg.hu. 11.1.2018. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  20. ↑ Domschitz Mátyás: Hivatalos: Karácsony Gergely az MSZP miniszterelnök-jelöltje index.hu. 12.12.2017. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  21. ↑ HVG Kiadó Zrt: Az MSZP és a Párbeszéd a többi pártot okolja a bukásért hvg.hu. 9.4.2018. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  22. ↑ HVG Kiadó Zrt: Tóth Bertalan az MSZP új elnöke hvg.hu. 17.6.2018. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  23. ↑ Presinszky Judit: Klárára, a Fideszre és a karaktergyilkosságra mutogatnak index.hu. 28.5.2019. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  24. ↑ Biró Marianna: Ujhelyi Istvánt küldi az MSZP Brüsszelbe index.hu. 1.6.2019. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  25. ↑ Horváth Bence: Kunhalmi Ágnes és Tóth Bertalan lettek az MSZP társelnökei 444. 19.9.2020. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  26. ↑ Az MSZP még létezik: csúnya pofonokat kaptak, végül a Jobbikkal azonos méretű frakciót alapíthatnak telex. 4.4.2022. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  27. ↑ Herczeg Márk: Kunhalmi Ágnes mellett Komjáthi Imre lett az MSZP új társelnöke 444. 23.10.2022. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  28. ↑ Csalódásról beszélt Gyurcsány, Dobrev, Kunhalmi, tapssal vigasztalva magukat, hogy alig harmadannyi szavazatot szereztek, mint a Tisza Párt telex. 10.6.2024. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  29. ↑ Lemondott Komjáthi Imre és Kunhalmi Ágnes telex. 22.6.2024. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  30. ↑ IDEA: Kevesebb mint 10 százalékpont a különbség a Fidesz és a Tisza támogatottsága között telex. 4.7.2024. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  31. ↑ Vége: a Villányi úti pártházat is eladta az MSZP Mandiner. 12.7.2024. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)
  32. ↑ Komjáthi az MSZP elnöke, Kunhalmi nem társelnök többé telex. 19.10.2024. Viitattu 18.1.2025. (unkariksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin sosialistinen puolue.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unkarin_sosialistinen_puolue&oldid=22970932”