LMP (Unkarin vihreä puolue)

LMP – Unkarin vihreä puolue
LMP – Magyarország Zöld Pártja
Perustettu	26. helmikuuta 2009
Johto	Katalin Szabó-Kellner; Péter Ungár;
Ideologia	vihreä liike, vihreä liberalismi
Poliittinen kirjo	keskusta-vasemmisto
Värit	vihreä
Unkarin parlamentti	5 / 199
Euroopan parlamentti	0 / 21
Kansainväliset jäsenyydet	– Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä
Kotisivu	lmp.hu
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

LMP – Unkarin vihreä puolue (unk. LMP – Magyarország Zöld Pártja, lyhyemmin myös Zöldek ’Vihreät’) on unkarilainen poliittinen puolue. Se perustettiin 2009 nimellä Lehet Más a Politika (suom. ’politiikka voi olla toisenlaista’, lyh. LMP) ja muutti nimensä nykyiseen muotoon vuonna 2020.^[1] Perustamiskirjassaan LMP määrittelee itsensä liberaaliksi, ekologiaa ja radikaalia demokratiaa puolustavaksi puolueeksi, jolle tärkeimpiä päämääriä ovat demokratian, kansalaisten osallistamisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sekä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen.^[2]

Lokakuussa 2009 LMP otettiin täysjäseneksi Euroopan vihreään puolueeseen (EGP), josta se erosi syyskuussa 2024 selittäen syyksi puolueen linjan sähköauto- ja akkutuotannon suhteen: LMP:n edustajien mukaan EGP ajaa tässä Länsi-Euroopan etua enemmän kuin teollisuuden ympäristöongelmista kärsivän Itä-Euroopan.^[3]

Historia

Puolue syntyi ympäristöliikkeen piirissä helmikuussa 2009, käynnisti Unkarin oloissa uudenlaisen, paljolti Internetissä toimivan lahjoitustenkeruukampanjan, jota verrattiin Barack Obaman presidentinvaalikampanjan toimintaan,^[4] ja onnistui ennen vuoden 2009 europarlamenttivaaleja saamaan tuen ilmauksia myös Euroopan parlamentin vihreältä ryhmältä.^[5] Vaaliliitossa "Humanistisen puolueen" (Humanista Párt) kanssa se sai 2,61 % äänistä ja sijoittui Unkarin puolueista viidenneksi (tuolloin vielä parlamentissa edustettuna olleen SZDSZ:n edelle), mutta jäi viiden prosentin äänikynnyksen alle ja vaille edustajanpaikkaa.^[6]

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa LMP sai tuolloin vielä 386-paikkaiseen parlamenttiin 16 edustajaa,^[7] joista tosin yksi, Gábor Ivády, pian erosi puolueesta ja ryhmästä.^[8]

2010-luvun alkua leimasivat hajaannus ja useiden uusien keskusta-vasemmisto-liberaalien ryhmittymien synty. Mm. Yhdessä- ja Vuoropuhelu-puolueisiin siirtyi useita nimekkäitä LMP:n poliitikkoja. Tammikuussa 2013 LMP:n 15 kansanedustajasta seitsemän siirtyi uuden Vuoropuhelu-puolueen riveihin, joten tuonaikaisten säädösten mukainen LMP:n parlamenttiryhmä lakkasi joksikin aikaa olemasta.^[9]

Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa LMP sai yksinään viisi mandaattia^[10] ja saman vuoden europarlamenttivaaleissa yhden edustajanpaikan.^[11] Seuraavissa parlamenttivaaleissa, 2018, LMP onnistui nostamaan mandaattiensa määrän kahdeksaan.^[12] Samaan aikaan puolueen johtoa repivät jälleen yhteistyö- ja linjakiistat, jotka johtivat useiden puolueen keskeisten toimijoiden hyllyttämiseen, erottamiseen tai eroon.^[13] Sisäiset konfliktit varjostivat myös vuoden 2019 europarlamenttivaaleja, joissa LMP menetti ainoan mandaattinsa, minkä jälkeen puolueen koko johto erosi.^[14]

Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin LMP lähti osana kuuden oppositiopuolueen suurta vaaliliittoa, jonka päämääränä oli Fidesz-puolueen ylivallan kaataminen. Tämä ei onnistunut, ja LMP:n omien edustajien määrä putosi jälleen viiteen.^[15] Vuoden 2024 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa alamäki jatkui: europarlamenttivaaleissa LMP:n ääniosuus 0,87 % oli kaikkien aikojen alhaisin. Tämän jälkeen muun muassa aiemmat puoluejohtajat Erzsébet Schmuck ja László Lóránt Keresztes jättivät LMP:n syyttäen senhetkistä puoluejohtoa ja puoluejohtajaa Péter Ungária linjattomuudesta, omavaltaisuudesta ja vihreiden aatteiden hukkaamisesta.^[16]

Puoluejohto

Puoluetta johtaa 7-jäseninen johtokunta. Sen johdossa on vuodesta 2013 lähtien ollut kaksi puheenjohtajaa kerrallaan, mies- ja naispuolinen. Kaudella 2024–2026 puheenjohtajina toimivat Katalin Szabó-Kellner ja Péter Ungár.^[17]