Madeiran maantiede
Madeira | |
---|---|
Maantiede | |
Sijainti | Makaronesia |
Merialue | Atlantin valtameri |
Suurin saari | Madeira |
Muita saaria | Porto Santo, Desertassaaret, Selvagenssaaret |
Pinta-ala | 801 km² |
Valtio | |
Valtio | Portugali |
Väestö | |
Väkiluku | 267 938[1] |
Asutuskeskukset | Funchal (112 015), Santa Cruz (43 018), Câmara de Lobos (35 659), Machico (21 803)[2] |
Tärkein kieli | portugali |
Madeiran hallinnollinen alue sijaitsee Atlantin valtameressä noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikosta länteen ja noin 1 000 kilometriä Portugalin pääkaupungista Lissabonista lounaaseen. Kanariansaaret sijaitsevat noin 450 kilometriä etelään ja Azorit alle tuhat kilometriä luoteeseen. Pääsaaren Madeiran lisäksi alueeseen kuuluvat toinen asuttu saari Porto Santo, alle 40 kilometriä pääkaupunki Funchalista kaakkoon sijaitsevat Desertassaaret sekä 280 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsevat Selvagenssaaret. Saarten yhteispinta-ala on noin 801 neliökilometriä ja ainoastaan Madeira ja Porto Santo ovat niistä asuttuja. Madeiran saari on pinta-alaltaan noin 740 neliökilometriä ja valtaosa väestöstä asuu siellä. Saariryhmä syntyi vulkaanisen toiminnan seurauksena miljoonia vuosia sitten. Madeira ja Desertassaaret ovat saarista nuorimpia, kun taas Porto Santo ja Salvagenssaaret ovat iältään vanhempia. Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, vaikkakin saaren pohjoisosassa vallitsee ennemminkin lauhkea ilmasto. Saaristo on biodiversiteetiltään rikas ja siellä elää lukuisia maa-, meri- ja lintulajeja.
Fyysinen maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeiran saari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeiran saari sijaitsee suuren vedenalaisen kilpitulivuoren päällä, joka kohoaa noin kuusi kilometriä valtameren pohjasta.[4] Madeira on saariryhmän geologisesti nuorin saari. Se syntyi useiden vedenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena. Ensimmäinen purkauksen arvioidaan tapahtuneen noin 15 miljoonaa vuotta sitten, mutta merenpinnan yläpuolelle Madeira alkoi kuitenkin kohota vasta noin viisi miljoonaa vuotta sitten.[5] Purkaukset päättyivät noin 700 000 vuotta sitten, jonka jälkeen saarta kulutti voimakas eroosio. Vulkaaninen toiminta aktivoitui myöhemmin uudestaan ja muokkasi saaren pintaa. Viimeisimmät tulivuorenpurkaukset tapahtuivat noin 6 500 vuotta sitten.[4] Madeira on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Pinta-alaa sillä on noin 740 neliökilometriä.[6] Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria. Korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen.[7] Toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat vuoret ovat Pico das Torres (1 851 m) ja Pico do Areeiro (1 818 m).[7] Saarta ympäröi syvä merialue. Jo muutaman kymmenen kilometrin päässä saaren pohjoisrannikosta on jo 2 500–4 000 metrin syvänteitä.[5] Madeiralla kulkee yli 2 000 kilometriä levadoita, jotka kuljettavat sateisesta vuoristosta vettä saaren kuivempaan etelä- ja kaakkoisosaan, joka sopii paremmin maanviljelylle ja asutukselle. Virtaava vesi tuottaa samalla vesivoimaa.[8][9]
Muut saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porto Santo on toinen asutuista saarista ja sijaitsee noin 40 kilometriä Madeiran koillispuolella. Pituutta Porto Santolla on noin 11 kilometriä, leveyttä kuusi kilometriä ja pinta-alaa yhteensä noin 40 neliökilometriä. Saaren iäksi on arvioitu 13,5–18 miljoonaa vuotta. Saaren pääkaupunki on Vila Baleira.[5] Saaren muodostavat kaksi vulkaanisperäistä ylänköaluetta, joiden välissä sijaitsevalla matalammalla alueella sijaitsee saaren lentokenttä.[10] Saaren korkein kohta Pico do Facho nousee 516 metriä merenpinnan yläpuolelle.[5] Porto Santon ilmasto on kuiva ja kastelu on haaste kaikelle maanviljelylle.[11] Saaren etelärannikolla sijaitsee noin yhdeksän kilometriä pitkä hiekkaranta.[5] Porto Santon pääsaarta ympäröi kuusi pienempää luotoa: Ilhéu da Cal, Ilhéu das Cenouras, Ilhéu de Cima, Ilhéu de Fora, Ilhéu de Ferro ja Ilhéu da Fonte da Areia.[12]
Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta. Suurin saarista on 12 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä Deserta Grande, jonka korkein kohta kohoaa 490 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilha do Bugio on noin 7,5 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Pienin saarista, Ilhéu Chão, on noin 1,6 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä ja nousee loivasti pohjoispäässä lähes sadan metrin korkeuteen.[5] Saaret ovat kalastajien suosiossa, mutta niillä ei saa mennä maihin yli kymmenen metrin päähän rantaviivasta.[13] Desertassaaret ja Selvagenssaaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971 asti, jolloin Portugalin hallitus osti ne.[5]
Selvagenssaaret sijaitsevat noin 280 kilometriä Funchalista kaakkoon ja sijaitsevatkin lähempänä Kanariansaaria kuin pääsaari Madeiraa. Desertas- ja Salvagenssaarten välinen merialue on paikoitellen jopa 4 500 metriä syvä.[5] Selvagenssaaret muodostuvat kahdesta ryhmästä, joiden yhteispinta-ala on noin 2,8 neliökilometriä. Pohjoisen ryhmän muodostavat Selvagem Grande, sekä kaksi pienempää saarta Palheiro da Terra ja Palheiro do Mar. Eteläisen ryhmän muodostavat Selvagem Pequena ja Ilhéu de Fora, sekä useat pienemmät luodot.[14] Saaret ovat niin matalia, ettei niillä synny orografista sadetta, joten sateiden välissä voi kulua kolmekin vuotta.[15]
Kulttuurimaantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Madeiran hallinnollinen jako
Madeira jaetaan 11 kuntaan, jotka jaetaan edelleen 54 freguesiaan.[16] Madeiran väkiluvun arvioitiin vuonna 2011 olevan yhteensä 267 938. Pääosa Madeiran väestöstä asuu Madeiran saarella ja saaren väkiluku oli vuonna 2011 yhteensä 262 456. Porto Santolla asui 5 482 ihmistä.[1] Muut saaret ovat asumattomia lukuun ottamatta Desertassaariin kuuluvaa Deserta Grandea ja Selvagenssaariin kuuluvaa Selvagem Grandea, joilla on sijoitettuna pysyviä vartijoita.[17][18] Suurin kaupunki on Madeiran saarella sijaitseva pääkaupunki Funchal (112 015). Kolme seuraavaksi suurinta kaupunkia Santa Cruz (43 018), Câmara de Lobos (35 659) ja Machico (21 803) sijaitsevat myös Madeiran saarella.[2]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Saaren pohjoisosassa vallitsee pikemminkin lauhkea ilmasto, sillä itä-länsisuunnassa kulkeva keskimäärin 1 000 metriä korkea vuoristo jakaa saaren etelä- ja pohjoispuoliskoihin aiheuttaen niiden välillä ilmastollisia eroja. Korkeat vuoristoketjut pakottavat Madeiran pohjoisrannikolle puhaltavat kosteat ja lämpimät pasaatituulet kohoamaan ylöspäin tiivistyen sumuksi ja pilviksi. Korkeat vuoret hidastavat pilvien kulkeutumista etelään, joten sateet keskittyvät enimmäkseen saaren pohjoispuolelle ja vuorille. Eniten sadepäiviä on marras- ja maaliskuun välisenä aikana, kun taas vähiten sadepäiviä on toukokuusta syyskuuhun. Golfvirran jatke Kanarianvirta vaikuttaa merilämpötiloihin.[19][20]
Funchalin keskilämpötila on joulukuusta huhtikuuhun 16–21 astetta, jonka jälkeen se kohoaa vähitellen saavuttaen heinä–elokuussa 20–25 astetta. Loka-joulukuun välisenä aikana Funchalissa on keskimäärin 18–21 astetta. Lämpötilat eivät juuri kohoa 27–28 asteen yli paitsi harvoin lämpimän itätuulen puhaltaessa Afrikan suunnasta. Korkeus merenpinnasta on Madeiran ilmastossa merkittävä tekijä. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohden. Subtrooppinen vyöhyke ulottuu noin 300 metriin ja välimeren ilmasto 300–750 metriin merenpinnasta. Tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen. Madeiran saarelle on tyypillistä mikroilmastot, joihin vaikuttaa korkeus merenpinnasta sekä tuulet. Madeiralla on viime aikoina ollut havaittavissa muutoksia ilmastossa. Sateita on tullut huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun alussa, talvet ovat lämpimämpiä, keskilämpötilat ovat nousseet ja kuivuus on lisääntynyt.[19][20]
Funchalin ilmastotilastoa
Lähde: [21]
|
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeira on biodiversiteetiltään hyvin rikas ja saaristossa arvellaan elävän yli 7 500 maalajia. Endeemisiä lajeja ja niiden alalajeja on lähes 1 500, mikä edustaa noin 20 prosenttia lajien määrästä. Madeiran saaristossa on kuusi suojeltua aluetta, mukaan lukien Madeiran luonnonsuojelualue, joka peittää lähes kaksi kolmasosaa Madeiran saaresta. Lisäksi yli kymmenen aluetta on mukana Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeessa ja 11 aluetta pidetään tärkeinä lintualueina. Madeiralla on lisäksi yksi maailmanperintökohde.[22]
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeiran kasvillisuus on monipuolinen ja lajirikas. Madeiraa onkin kutsuttu Atlantin kelluvaksi kukkaruukuksi. Madeiran saaristossa tavataan noin 760 siemen- eli kukkakasvia, joista lähes 20 prosenttia on endeemisiä. Madeiralla tavataan myös yli 40 sanikkaista, 500 levä-, 450 sieni-, 450 jäkälä- ja 320 sammallajia. Madeiran saaristossa kasvavasta 156 endeemisestä lajista 99 kasvaa Madeiran saarella. Porto Santolla ja Selvagenssaarilla on molemmilla yhdeksän endeemistä lajia ja Desertassaarilla kaksi. Loput lajeista ovat yhteisiä eri saariryhmien välillä. Madeiran saarella voi erottaa neljä kasvillisuusvyöhykettä, joiden rajat kuitenkin liikkuvat.[23]
Madeiran luonnonsuojelualueella sijaitsee maailman suurin yhtenäinen laurisilvametsän alue.[24] Metsä sijaitsee noin 600–1 300 metriä merenpinnasta sijaitsevilla alueilla ja sille tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi makaronesianavokado, kanarianlaakeri, barbusano ja haisuviherpuu.[23] Alue on kuulunut maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999 lähtien.[24] Metsää uhkaavat etenkin tulokaslajit, kuten aikanaan metsätalouspuiksi istutetut eukalyptuslaji kuumepuu (Eucalyptus globulus) ja hopea-akasia (Acacia dealbata), jotka leviävät saarella syrjäyttäen kotoperäisiä lajeja. Tämän vuoksi ympäristöä valvotaan tehokkaasti ja tulokaslajeja korvataan kotoperäisillä lajeilla. Varsinaisia viljelykasveja saarella edustavat ennen kaikkea banaani ja viiniköynnös.[25]
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madeiran saaristossa elää lähes 200 lintulajia ja pesiviä lajeja on noin 40.[17] Saarilla elää kolme endeemistä lintulajia: madeiranviistäjä, madeirankyyhky ja madeiranhippiäinen. Se on myös tärkeä lisääntymispaikka useille merilinnuille.[26] Tavallisia lintuja Madeiralla ovat muun muassa mustarastas, mustapääkerttu ja västäräkki. Osa Madeiralla esiintyvistä linnuista pesii myös kanariansaaristossa, kuten madeirankiitäjä, kanarianhemppo ja kanariankirvinen. Salvagenssaarilla pesii esimerkiksi kanariankirvinen, kalatiira, kanariantuulihaukka ja fregattimyrskylintu. Suurimmalla saarella Selvagem Grandella pesii keltanokkaliitäjä, jonka pyydystämisen vuoksi Portugalin hallitus osti saaret vuonna 1971 luonnonsuojelualueeksi ja asetti saarelle pysyvät vartijat. Lajikanta toipui ja saarella elää nykyisin suurilukuinen yhdyskunta.[17]
Madeiralla esiintyy lähes 500 eri merinilviäislajia ja niiden suuri määrä johtuu Madeiran otollisesta sijainnista.[17] Maanilviäislajeja on Madeiran saaristossa lähes 300 eri lajia. Porto Santossa sijaitsee pinta-alaan nähden maailman monipuolisin maanilviäiskanta. Ihmisen toiminnalla on tosin ollut negatiivisia seurauksia alueen nilviäiskannalle; Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan yli 50 lajin säilyvyys on uhkaavassa tilassa ja luvun arvioidaan olevan todellisuudessa huomattavasti suurempi.[27] Lepakoita lukuun ottamatta kaikki maalla elävät nisäkkäät ovat tulleet saarille ihmisten mukana. Kaniini on saarten ainoa riistaeläin ja sekin ihmisen tuoma. Matelijoista tavataan joitakin gekkoja ja sisiliskoja.[28] Sammakoita voi nähdä Madeiralla varsinkin keväällä. Hyönteisiä on arviolta 800–1 200 lajia, kovakuoriaisia noin 550 lajia ja perhosia 120 lajia. Hämähäkkejä on noin 100 lajia ja Desertassaarilla elää Madeiran ainoa myrkyllinen eläinlaji, juoksuhämähäkkeihin kuuluva Lycosa ingens.[17]
Madeiran vesissä elää yli 200 kalasukua, joihin kuuluu lukuisia eri lajeja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset tonnikalat, makrillit, turskat, hammasahvenet, meriahvenet, koralliahvenet, sardiinit, turskat, mureenat ja miekkakalat. Miekkakala on urheilukalastajien suosiossa.[17] Rantavesissä tavataan monia selkärangattomia, sekä kalalajeja, kuten sinipiikkimakrilli, japaninmakrilli ja keltapyrstöpiikkimakrilli.[29] Madeiran vesien ollessa lämpimimmillään heinä–syyskuussa saattaa vesissä liikkua suuria barrakudoja. Espada eli mustahuotrakala on tavallisin kalalaji madeiralaisessa ruokapöydässä. Mustahuotrakala elää keskimäärin 900–1 200 metrin syvyydessä ja nousee kutuaikaan 500 metriin. Sitä pyydetään yleensä siimoilla, joihin on laitettu syötiksi tavallisesti mustekalaa. Noin 1 000 metrin syvyydessä elää lukuisia erilaisia syvänmerenkaloja, kuten meripiru, lyhtykala ja ristihammasahven.[17] Syvemmissä vesissä elää myös valaita, delfiinejä ja merikilpikonnia.[30] Desertassaariin kuuluvalla Desertas Grandella elää uhanalainen munkkihylje, jonka kanta on rauhoituksen sekä luonnonsuojelutoiminnan ansiosta jälleen toipumassa. Kaskelottia pyydystettiin Madeiran vesillä 1980-luvulle asti, kunnes se rauhoitettiin kannan suojelemiseksi.[17] Hait eivät tule rannikon läheisyyteen.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svensson, Bertil: Matkailijan Madeira. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2005. ISBN 951119979X
- Beadeker, Karl: Beadeker’s Madeira. Automobile Association, 1997. ISBN 0749517336 (englanniksi)
- Kemppainen, Arja: Madeira. Suomalainen Matkaopas, 2009. ISBN 978-952-9715-43-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Resultados Preliminares Censos 2011 Instituto Nacional de Estatística. Viitattu 1.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Região Autónoma: Madeira Associação Nacional de Municípios Portugueses. Viitattu 1.11.2011. (portugaliksi)
- ↑ Kemppainen, s. 23.
- ↑ a b Madeira Global Volcanism Program. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Kemppainen, s. 16–22.
- ↑ Beadeker, s. 11.
- ↑ a b Madeira Geography madeirahelp.com. Arkistoitu 14.7.2011. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Svensson, s. 120–129.
- ↑ Kemppainen, s. 133–150.
- ↑ Porto Santo volcanic origins (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Porto Santo irrigation system (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kemppainen s. 151–154.
- ↑ Madeira's nature reserve Madeira Island. 1999. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Selvagens - General information selvagens.seawatching.net. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
- ↑ General information selvagens.seawatching.net. 2005-2008. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Direcção Regional de Estatística da Madeira - Censos de 2011 (PDF) Instituto Nacional de Estatística. Arkistoitu 13.11.2011. Viitattu 1.11.2011. (portugaliksi)
- ↑ a b c d e f g h i Kemppainen, s. 36–42.
- ↑ Madeira's nature reserve Madeira Island. 1999. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Kemppainen, s. 22–23.
- ↑ a b Svensson, s. 22–25.
- ↑ World Weather Information Service - Funchal worldweather.com. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Our Red List Species Assessors: Exploring the world of bryophytes with Manuela Sim-Sim ("– –focusing on the biodiversity of the laurel forest and dry coastal areas in the archipelago of Madeira") 11.5.2016. IUCN. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Kemppainen, s. 23–35.
- ↑ a b Laurisilva of Madeira Unesco World Heritage Centre. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Terrestrial Flora madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Birds madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Molluscs madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Mammals madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Fish madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Fauna madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madeiran maantiede Wikimedia Commonsissa