Desertassaaret
| Desertassaaret | |
|---|---|
 Desertassaaret kuvattuna kaakosta. |
|
  |
|
| Maantiede | |
| Muut nimet | Ilhas Desertas |
| Sijainti | Madeira |
| Merialue | Atlantin valtameri |
| Suurin saari | Deserta Grande |
| Muita saaria | Bugio, Ilhéu Chão |
| Pinta-ala | n. 14,2 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Portugali |
| Alue |
 Madeira |
| Kunta | Santa Cruz |
Desertassaaret (port. Ilhas Desertas, suom. autiosaaret) ovat osa Portugalille kuuluvaa Madeiran autonomista aluetta ja kuuluvat hallinnollisesti Santa Cruzin kuntaan. Desertassaaret kuuluvat maantieteellisesti Madeiran saariryhmään ja Makaronesiaan ja sijaitsevat noin 30 kilometriä Madeiran pääsaaresta kaakkoon. Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta: Ilhéu Chão, Deserta Grande ja Bugio. Saarten yhteispinta-ala on noin 14,2 neliökilometriä ja niistä suurin on Deserta Grande. Deserta Grandella sijaitsee pysyvä tutkimusasema, jolla asuvia vartijoita lukuun ottamatta saaret ovat asumattomia. Desertassaaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971 asti, jolloin Portugalin hallitus osti ne. Desertassaaret muutettiin suojelualueeksi vuonna 1990. Desertassaarilla elää yhdyskunta uhanalaisia munkkihylkeitä. Saarilla pesii lisäksi noin 15 lintulajia ja tavataan ihmisen tuomia kaniineita, vuohia ja jyrsijöitä. Madeiran ainoa myrkyllinen eläinlaji, juoksuhämähäkkeihin kuuluva Lycosa ingens, elää Desertassaarilla.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Desertassaaret sijaitsevat noin 30 kilometriä Madeirasta kaakkoon[1] ja koostuvat kolmesta pääsaaresta sekä useista pienikokoisista kallioista.[2] Saaret ovat vulkaanista alkuperää ja niiden yhteispinta-ala on noin 14,2 neliökilometriä.[1] Pienin ja pohjoisin saarista on Ilhéu Chão[3], joka on noin 1 600 metriä pitkä ja 500 metriä leveä ja nousee loivasti pohjoispäässä 98 metrin korkeuteen. Noin 200 metrin päässä Ilhéu Chãosta sijaitsee merestä pystysuoraa noin 40 metrin korkeuteen kohoava kallio, jonka halkaisija on paikoin noin kahdeksan metriä. Kalliota kutsutaan nimellä Espigão, tosin sillä on myös muitakin nimiä kuten Prego-do-Mar ja Furilhão.[1] Ilhéu Chãosta etelään sijaitsee suurin saari Deserta Grande[3], joka on noin 12 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä. Sen korkein kohta nousee 490 metriä merenpinnan yläpuolelle.[1] Etelässä sijaitsee Bugio-saari, joka on 7,5 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Saaren korkein kohta on 350 metriä merenpinnan yläpuolella. Bugion ja Deserta Granden välissä sijaitsee noin 1,3 kilometriä leveä salmi, jolla on syvyyttä noin 20 metriä.[1] Vedenalainen harjanne yhdistää Desertassaaret Madeiraan.[4] Madeiran saaren itäisimmän osan, Ponta de São Lourençon, ja Desertassaarten välinen merialue onkin ainoastaan noin 80–200 metriä syvää.[5]
Saarten rantoja kuluttava jatkuva eroosio on kaivertanut sinne lukuisia luolia. Vallitsevat tuulet ovat pohjois- ja koillispasaatituuli. Tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelee vuodenajan mukaan ja niihin vaikuttaa lisäksi Azorien korkeapainealue, joka on voimakkaimmillaan kesäkuukausien aikana. Saarten ilmastoon vaikuttaa golf-virran jatke kanarianvirta. Merilämpötila kohoaa syyskuussa 23 asteeseen ja tippuu kylmimmillään 17 asteeseen maaliskuussa.[6]
Desertassaaret ovat osa Madeiran autonomista aluetta ja kuuluvat hallinnollisesti Santa Cruzin kuntaan.[7] Desertassaarilla ei ole pysyvää asutusta lukuun ottamatta Deserta Grandella sijaitsevalla tutkimusasemalla asuvia vartijoita.[3] Desertassaarilla sijaitsee kaksi majakkaa. Toinen majakka sijaitsee pohjoisimmalla saarella, Ilhéu do Chãolla, ja toinen majakka eteläisimmällä saarella, Ilhéu de Bugiolla.[8]
Luonto ja luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Desertassaarilla pesii 15 lintulajia joista 8 on merilintuja. Kapverdenviistäjä pesii ainoastaan Bugio-saarella. Kaniinit hyökkäävät toisinaan lintujen pesiin ja niitä on ehdotettu poistettaviksi lintujen suojelutoimena. Muita Desertassaarilla pesiviä merilintuja ovat keltanokkaliitäjä, kääpiöliitäjä, tyrskyliitäjä ja madeirankeiju, sekä vähemmissä määrin etelänharmaalokki, ruusu- ja kalatiira. Saarella pesiviä maalintuja ovat muun muassa kalliokyyhky, kanariankirvinen, kanarianhemppo ja hemppo. Desertassaarilla elää pieni yhdyskunta uhanalaisia munkkihylkeitä, mikä vaikutti siihen, että saaret julistettiin suojelualueeksi vuonna 1990. Suojelualue käsittää Desertassaaret, sekä niitä ympäröivän vesialueen sadan metrin syvyyteen asti. Suojelualue muodostuu kahdesta vyöhykkeestä: eteläisempi vyöhyke käsittää Deserta Granden ja Bugio-saaren, eikä sitä saa lähestyä sataa metriä lähemmäksi. Pohjoisella vyöhykkeellä veneet voivat tulla lähemmäs rantaa. Desertassaarten hyljekanta on lähtenyt suojelustoiminnan ansiosta jälleen kasvuun. Ihminen on tuonut saarille muun muassa kaniineita, vuohia, kissoja ja hiiriä. Euroopan unioni on rahoittanut ohjelmaa, jonka tarkoituksena on hävittää kaniinit ja vuohet Deserta Grandelta. Myös hiiriä on yritetty hävittää saarelta, mutta tämä on osoittautunut vaikeaksi.[3] Desertassaarilla elää Madeiran ainoa myrkyllinen eläinlaji, juoksuhämähäkkeihin kuuluva Lycosa ingens.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Desertassaarten kirjoitettu historia alkoi 1400-luvun alussa portugalilaisten saapumisen myötä, tosin saaret esiintyvät jo vuodelta 1351 peräisin olevassa italialaisessa kartassa.[10] Desertassaaret havaittiin Madeiran löytämisen yhteydessä 1410-luvun lopulla ja tutkimusmatkan johtaja João Gonçalves Zarco antoi niille nykyisen nimensä. Saaria käytiin kuitenkin varsinaisesti tutkimassa vasta 1420-luvun alussa, kun Madeiran saari oli saatu tutkittua ja asutus perustettua Funchaliin. Desertassaaret olivat yksityisomistuksessa vuodesta 1894 vuoteen 1971, jolloin Portugalin hallitus osti ne Selvagenssaarten tavoin. Desertassaaret julistettiin suojelualueeksi vuonna 1990.[3]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Desertassaaret nähtynä Funchalista -
Deserta Granden saarella sijaitseva vartijoiden asema -
Vartijoiden asema vuonna 2009 -
Ilhéu Chão, taaempana korkea kallio
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kemppainen, Arja: Madeira. Suomalainen Matkaopas, 2009. ISBN 978-952-9715-43-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kemppainen s. 17–20.
- ↑ Madeira's nature reserve Madeira Island. 1999. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Birding Madeira - The Desertas Islands Birding Madeira. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Multi-platform, multi-disciplinary approach to study island wakes Island Wakes. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 24.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Kemppainen s. 21.
- ↑ Preliminary findigs on the feeding behaviour and general ecology of the mediterranean monk seal on the Desertas Islands (PDF) monachus-guardian.org. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)
- ↑ 9. Santa Cruz (PDF) Universidade da Madeira. Viitattu 11.11.2011. (portugaliksi)
- ↑ Lighthouses of Portugal: Madeira The University of North Carolina. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Kemppainen, s. 42
- ↑ Kemppainen s. 43.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Desertassaaret Wikimedia Commonsissa
- Tarkka kartta Madeirasta, Porto Santosta ja Desertassaarista. University of Texas Libraries.
