Maalliset oksat
12 maallista oksaa (kiin. 地支, dìzhī) ovat vanhimpia kiinalaisessa ajanlaskussa käytettyjä merkkejä taivaallisten runkojen ohessa. Shang-dynastian aikaisista oraakkeliluukirjoituksista voi nähdä, että jo tällöin oksat ja rungot oli yhdistetty jiazi-kalenteriksi, jolla on laskettu päiviä.
Ajanlasku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oletetaan, että 12 oksan laskutapa on saanut alkunsa Jupiterin n. 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星 suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.
Vaihtoehtoisen selityksen tarjoaa Jonathan M. Smith, joka esittää, että oksat olivat alun perin kuunvaiheiden merkintöjä.[1]
Kahtatoista kuukautta oli luonnollista kutsua maallisten oksien nimillä. Maalliset oksat kuvaavat kiinalaisen aurinkokalenterin mukaisia kuukausia. Tosin monet sekoittavat aurinko- ja kuukalenterit keskenään ja soveltavat oksia virheellisesti kuukalenterin kuukausiin. Tämä on tavallista kiinalaisten ja muiden Kauko-Idän kansojen keskuudessa.
Vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.
| Maalliset oksat |
Pinyin | Wuxing 五行 |
Japanilainen nimi (on ja kun) |
Korealainen nimi |
Vietnamilainen nimi |
Turkkilainen nimi |
Kuukausi | Kaksoistunti |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 子 | zǐ | 水 vesi | shi ne |
자 (ja) | tý (tí) | sıçgan | 11. (talvipäivänseisaus) |
23-1 (keskiyö) |
| 丑 | chǒu | 土 maa | chū ushi |
축 (chuk) | sửu | ud sığır | 12. | 1-3 |
| 寅 | yín | 木 puu | in tora |
인 (in) | dần | bars | 1. | 3-5 |
| 卯 | mǎo | 木 puu | bō u |
묘 (myo) | mão (mẹo) | tavışgan | 2. (kevätpäiväntasaus) |
5-7 |
| 辰 | chén | 土 maa | shin tatsu |
진 (jin) | thìn | lu | 3. | 7-9 |
| 巳 | sì | 火 tuli | shi mi |
사 (sa) | tỵ | ılan | 4. | 9-11 |
| 午 | wǔ | 火 tuli | go uma |
오 (o) | ngọ | yunt | 5. (kesäpäivänseisaus) |
11-13 (keskipäivä) |
| 未 | wèi | 土 maa | bi hitsuji |
미 (mi) | mùi | koy | 6. | 13-15 |
| 申 | shēn | 金 metalli | shin saru |
신 (sin) | thân | biçin | 7. | 15-17 |
| 酉 | yǒu | 金 metalli | (yū tori |
유 (yu) | dậu | taguk | 8. (syyspäiväntasaus) |
17-19 |
| 戌 | xū | 土 maa | jutsu inu |
술 (sul) | tuất | it | 9. | 19-21 |
| 亥 | hài | 水 vesi | gai i |
해 (hae) | hợi | tonguz | 10. | 21-23 |
Ilmansuunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kehä: 12 maallista oksaa
2. kehä: 24 vuorta
3.kehä: kahdeksan taivaallisista rungoista
4. kehä: 8 trigrammia
Maallisia oksia käytetään myös osoittamaan ilmansuuntia kiinalaisessa kompassissa, luopanissa. Kun tarvittiin tarkempia suuntamääreitä, jokainen neljästä pääilmansuunnasta jaettiin edelleen kolmeen pienempään osaan. Ne nimettiin sen kuukauden maallisen oksan mukaan, jonka aikana Otavan kahva osoitti kyseistä suuntaa auringon laskiessa. Fengshuin sanhe-koulukunta perustuu 12 oksan ilmansuuntajakoon.
Myöhemmin tuli tarve vielä täsmällisemmälle suunnan määrittelylle, jolloin kehä jaettiin 24 "vuoreen" (山 shān). Tällöin joka toinen vuori nimettiin maallisen oksan mukaan. Loput vuoret nimettiin kahdeksan taivaallisen rungon ja neljän trigrammin mukaan. Maalliset oksat sidottiin neljään pääilmansuuntaan. Tätä jakoa käyttää fengshuin xuankong-feixing -koulukunta.
| Maallinen oksa |
Pinyin | Japanilainen nimi |
Suunta | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 子 | zǐ | ne | 0° (pohjoinen) |
| 2 | 癸 | guǐ | mizunoto | 15° |
| 3 | 丑 | chǒu | ushi | 30° |
| 4 | 艮 | gèn | ushitora | 45° (koillinen) |
| 5 | 寅 | yín | tora | 60° |
| 6 | 甲 | jiǎ | kinoe | 75° |
| 7 | 卯 | mǎo | u | 90° (itä) |
| 8 | 乙 | yǐ | kinoto | 105° |
| 9 | 辰 | chén | tatsu | 120° |
| 10 | 巽 | xùn | tatsumi | 135° (kaakko) |
| 11 | 巳 | sì | mi | 150° |
| 12 | 丙 | bǐng | hinoe | 165° |
| 13 | 午 | wǔ | uma | 180° (etelä) |
| 14 | 丁 | dīng | hinoto | 195° |
| 15 | 未 | wèi | hitsuji | 210° |
| 16 | 坤 | kūn | hitsujisaru | 225° (lounas) |
| 17 | 申 | shēn | saru | 240° |
| 18 | 庚 | gēng | kanoe | 255° |
| 19 | 酉 | yǒu | tori | 270° (länsi) |
| 20 | 辛 | xīn | kanoto | 285° |
| 21 | 戌 | xū | inu | 300° |
| 22 | 乾 | qián | inui | 315° (luode) |
| 23 | 亥 | hài | i | 330° |
| 24 | 壬 | rén | mizunoe | 345° |
Kun kompassia alettiin käyttää merenkulun apuvälineenä, jaettiin kehä edelleen 48 osaan. Uusia suuntia kutsuttiin sen molemmin puolin olevien vuorien mukaan, esim. dingwei = 202,5°.
Kiinalainen ilmansuunta voidaan määritellä kahdella tavalla:
- Ilmansuunta kattaa tietyn sektorin kehästä.
- Ilmansuunta on sektorin keskipiste.
Jos käytetään 12 oksan jakoa, kukin oksa kattaa 30 asteen sektorin.
Jos käytetään 24 vuoren jakoa, kukin vuori kattaa 15 asteen sektorin.
Jos käytetään 48 vuoren jakoa, kukin vuori kattaa 7,5 asteen sektorin.
Käyttö lääketieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalliset oksat ovat yksi kiinalaisen lääketieteen välineistä. Ihmisen syntymäajan neljän pilarin kartan rungoista ja oksista voidaan määritellä synnynnäiset fysiologiset heikkoudet ja vahvuudet. Tämän avulla voidaan analysoida hoidettavan taudin syy sekä sopivin tapa hoitaa sitä.
Jokainen oksa edustaa tiettyjä ruumiinosia sekä tuntia, jonka aikana meridiaani eli energiakanava on auki.
| Maalliset oksat |
Pinyin | Ruumiinosat | Meridiaani |
|---|---|---|---|
| 子 | zi | Sukupuolielimet, virtsarakko | |
| 丑 | chou | Perna, maksa, vatsa, jalat | |
| 寅 | yin | Selkä, sappi, hiukset, sääret | Virtsarakko-meridiaani |
| 卯 | mao | Silmät, kädet, sormet, kainalot | Keuhko-meridiaani |
| 辰 | chen | Rinnat, rintakehä, lihakset, olkapää | Paksusuoli-meridiaani |
| 巳 | si | Hampaat, kynnet, kasvot, kurkku, penis, peräaukko | Perna-meridiaani |
| 午 | wu | Silmät, sydän, pää | Mahalaukku-meridiaani |
| 未 | wei | Perna, vatsa, pallea | Sydän-meridiaani |
| 申 | shen | Keuhkot, munasarjat ja kohtu, paksusuoli, hermot | Ohutsuoli-meridiaani |
| 酉 | you | Keuhkot, sperma, veri, ohutsuoli | Maksa-meridiaani |
| 戌 | xu | Pää, kaula, sääret, nilkat, jalkaterät | Sappirakko-meridiaani |
| 亥 | hai | Maksa, munuaiset, kivekset | Munuais-meridiaani |
Runkojen ja oksien yhdistelmät liitetään myös akupunktiopisteisiin. Yhdessä taivaallisten runkojen kanssa voidaan määritellä paras päivä ja tunti hoitaa kutakin vaivaa ja meridiaania. Tätä käytetään erityisesti akupunktiossa.
Sää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden maalliset oksat kuvaavat voimassa olevaa maan energiaa, joka vaikuttaa säähän. Shūjīng (書經 Historian klassikko) antaa oksille viiden elementin määreet, joita käytetään sääennusteiden tekemiseen. Varsinainen sääennuste tehdään lukemalla oksa yhdessä taivaallisen rungon kanssa.
| Maalliset oksat |
Pinyin | Säätila |
|---|---|---|
| 子 | zi | tuli |
| 丑 | chou | kostea |
| 寅 | yin | helle |
| 卯 | mao | kuivuus |
| 辰 | chen | kylmä |
| 巳 | si | tuulinen |
| 午 | wu | tuli |
| 未 | wei | kostea |
| 申 | shen | helle |
| 酉 | you | kuivuus |
| 戌 | xu | kylmä |
| 亥 | hai | tuulinen |
Piilossa olevat rungot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinalaisen astrologian bazi- eli neljän pilarin menetelmässä käytetään ns. piilossa olevia taivaallisia runkoja. Jokainen maallinen oksa sisältää yksi, kaksi tai kolme runkoa.
| Maalliset oksat |
Pinyin | Pää- elementti |
2. elementti | Jäännös- elementti |
Haudattu elementti |
|---|---|---|---|---|---|
| 子 | zi | gui, yin-vesi | |||
| 丑 | chou | ji, yin-maa | gui, yin-vesi | xin, yin-metalli | |
| 寅 | yin | jia, yang-puu | bing, yang-tuli | wu, yang-maa | |
| 卯 | mao | yi, yin-puu | |||
| 辰 | chen | wu, yang-maa | yi, yin-puu | gui, yin-vesi | |
| 巳 | si | bing, yang-tuli | wu, yang-maa | geng, yang-metalli | |
| 午 | wu | ding, yin-tuli | (wu, yang-maa) | ||
| 未 | wei | ji, yin-maa | ding, yin-tuli | yi, yin-puu | |
| 申 | shen | geng, yang-metalli | ren, yang-vesi | wu, yang-maa | |
| 酉 | you | xin, yin-metalli | |||
| 戌 | xu | wu, yang-maa | xin, yin-metalli | ding, yin-tuli | |
| 亥 | hài | ren, yang-vesi | jia, yang-puu |
Wu (午) -oksan kohdalla eri koulukunnat jakautuvat käytännöissään. Toiset koulukunnat eivät hyväksy wu (戊) -runkoa sen toiseksi elementiksi.
12 eläintä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisina aikoina oksat rinnastettiin kahdentoista eläimen järjestelmään, jonka oletetaan olevan peräisin Keski-Aasian turkkilaisilta kansoilta. Vanhin tunnettu merkintä eläimistä on ajalta 200-300 eaa., mutta tällöin eläimiä ei vielä liitetty maallisiin oksiin vaan niillä kuvattiin rikollisten ominaisuuksia[2]. Eläinluettelo poikkeaa joiltain osin myöhemmin käyttöön tulleesta luettelosta, joka levisi 600-luvulta lähtien buddhalaisten munkkien vaikutuksesta. Eläimiä käytetään populaariastrologiassa.
| Maalliset oksat |
Pinyin | Vakiintunut suomennos |
Turkkilainen nimi |
Mongolialainen nimi |
Kurdinkielinen nimi |
|---|---|---|---|---|---|
| 子 | zi | Rotta | fare (rotta) | quluğana | siçğan |
| 丑 | chou | Härkä | sığır (härkä) | üker | ud |
| 寅 | yin | Tiikeri | pars (leopardi) | bars | bars |
| 卯 | mao | Jänis | tavşan (jänis) | taulai | tavişğan |
| 辰 | chen | Lohikäärme | ejder (lohikäärme) | luu | lu |
| 巳 | si | Käärme | yılan (käärme) | mogai | magr |
| 午 | wu | Hevonen | at (hevonen) | morin | yond, hesp |
| 未 | wei | Vuohi | koyun (lammas) | qonin | koy, gind |
| 申 | shen | Apina | maymun (apina) | beçin | biçin |
| 酉 | you | Kukko | tavuk (kana) | takiya | tağuk |
| 戌 | xu | Koira | köpek (koira) | noqai | kuti |
| 亥 | hài | Sika | domuz (karju) | gakai | tonguz |
Kun eläinjärjestelmä omaksuttiin naapurimaissa, jotkin eläimet nimettiin toisin. Japanissa sika on villisika. Vietnamissa härästä tuli vesipuhveli ja jäniksestä kissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Royston Low: The Celestial Stems; Acupuncture Theory and Practice in Relation to the Influence of Cosmic Forces Upon the Body
- Derek Walters: Chinese Astrology, Interpreting the revelations of the Celestial Messengers
- ↑ Jonathan M. Smith (2011): The Di Zhi as Lunar Phases and Their Coordination with the Tian Gan as Ecliptic Asterisms in a China before Anyang. Early China, 33, pp 199-228 doi: 10.1017/S0362502800000274.
- ↑ Roel Sterckx: Transforming the Beasts: Animals and Music in Early China. T'oung Pao, June 2000, Volume 86. vsk, nro 1-3, s. 40. University of Oxford, USA: Brill Academic Publishers. (englanti)