Maaliskuu

Maaliskuu. 1400-luvulta olevan ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta maaliskuun kohdalla.

Maaliskuu on vuoden kolmas kuukausi. Sitä edeltää helmikuu ja seuraa huhtikuu. Maaliskuussa on 31 päivää. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta maaliskuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi.

Kevätpäiväntasaus on 20. tai 21. maaliskuuta, ja sen jälkeen päivät ovat pohjoisella pallon­puoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä pallon­puoliskolla sen sijaan päinvastoin.

Nimen alkuperä

Kuukauden suomenkielisen nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä. Sen on arveltu olevan maa-sanan johdannainen ja viittaavan siihen, että tässä kuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tähän viittaavat sanan­parret, kuten maalisk­uu maan avaa, huhtikuu humauttaa. Kymenlaakson murteessa nimi esiintyykin muodossa maallis­kuu. Toisaalta on mahdollista, että nimen alku­muoto olisi ollut mahlakuu, mutta myöhemmin se olisi kansan­etymo­logisesti sekaantunut maa-sanan johdannaisiin ja sen vuoksi vääntynyt nykyiseen muotoonsa. Sanan maalis on myös selitetty tarkoittavan koillista.

Useimmissa muissa kielissä maaliskuun nimi johtuu sen latinankielisestä nimestä Martius, joka juontuu siitä, että se oli sodanjumala Marsille omistettu kuukausi. Esimerkiksi ranskan ja ruotsin kielissä nimi esiintyy muodossa mars, englannissa March ja saksassa März.

Maaliskuun sääolot Suomessa

Herttoniemenranta maaliskuussa

Suomessa maaliskuu on etelässä talven otteen hellittämisen ja ensimmäisten keväisten päivien aikaa. Myös päivien piteneminen alkaa maaliskuulla jo tuntumaan koko Suomessa, ja Auringon lämmön voi jo tuntea ulkona ollessa, vaikka ilma onkin vielä kylmää. Sananparsi maaliskuu maata näyttää kertoo hyvin sen, että maaliskuun lopulla ilmestyvät ensimmäiset pienet lumettomat pälvet auringon porottamille etelärinteille ja lumi alkaa hiljalleen aluksi tiivistyä ja lopulta aivan kuun lopulla etelässä sulaa. Järvien jäillä kevään tulon kuulee jo ennen niiden sulamista – aurinko lämmittää jäätä, joka lämpölaajentuessaan narahtelee. Pohjoisessa maaliskuu on vielä talvinen pakkaskuukausi, mutta päivät ovat sielläkin yli 12-tuntisia kuun lopulla.

Maaliskuun keskilämpötilat eri puolilla Suomea vaihtelevat. Vantaalla maaliskuun keskilämpötila on noin –1,9 °C, Lahdessa noin –2,7 °C, Tampereella noin –2,8 °C, Kuopiossa noin –4,1 °C ja Sodankylässä noin –7,5 °C. Tyypillinen päivälämpötila Etelä-Suomessa on maaliskuun alussa vähän pakkasen puolella ja kuun lopulla on yleensä päivällä muutama lämpöaste. Pohjois-Suomessa on maaliskuun alussa tyypillisesti noin –8 °C päivisin ja kuun lopulla vain vähän pakkasen puolella. Maaliskuulla matalapainetoiminta on yleensä talvea heikompaa, ja tämän vuoksi maaliskuussa ei yleensä esiinny Suomessa myrskyjä. Ensimmäiset varsinaiset lämpimät ilmanpurkaukset tulevat Suomeen yleensä maaliskuussa. Saapuessaan lumiselle kamaralle etelästä lämmin ilma tiivistyy ja sää muuttuu sumuiseksi ja tihkusateiseksi. Sumuisen ilman perästä tulee tähän vuoden aikaan tyypillisesti selkeää poutasäätä ja lämpöasteita. Kuitenkaan joka vuosi ei Etelä-Suomessa ylitetä maaliskuussa edes +9 °C:n lämpötilaa, vaikka jo huhtikuussa se on hyvin tavallinen päivälämpötila. Öisin on maaliskuussa usein pakkasta, ja vuorokauden ylimmän ja alimman lämpötilan välinen ero saattaa olla joskus jopa 20 °C. Muutenkin lämpötilan vuorokausivaihtelu on suurinta nimenomaan maaliskuussa.

Vaikka lumi sulaisikin jo maaliskuun alussa, jos maa saa uudestaan lumipeitteen ennen kuun loppua, ja jos terminen kevät on jo alkanut, sitä kutsutaan takatalveksi. Etelä-Suomessa lumipeite on suurimmillaan maaliskuun puolivälissä. Tämän jälkeen se alkaa leudontuneiden säiden vuoksi hitaasti tiivistyä, mutta varsinainen sulaminen alkaa yleensä vasta kuun lopulla. Ahvenanmaalta lumipeite on jo yleensä maaliskuun 25. päivään mennessä sulanut. Pohjois-Suomessa lunta on enimmillään vasta huhtikuulla. Ensimmäiset pälvet – joista siis kuun nimikin tulee – ilmaantuvat Etelä-Suomessa auringon korventamille paikoille kuun lopulla. Ensimmäiset horroksesta heränneet kohmeiset hyönteiset, kuten raatokärpäset, tulevat lämmittelemään näille pälville.

Maaliskuu on huhti- ja toukokuun ohella vuoden kuivimpia kuukausia ja siten useimmiten myös hyvin aurinkoinen. Aurinkoisin kuukausi Suomessa on kuitenkin toukokuu.

Maaliskuun luonto Suomessa

Mustarastas aloittaa laulunsa maaliskuussa Etelä-Suomessa, mikä on selvästi huomattavissa kaikkialla, sillä mustarastas on alueella hyvin yleinen. Pohjoisesta, esimerkiksi Lapista, se sen sijaan puuttuu. Mustarastaan lisäksi voi kuulla myös tiaisten, varpusten ja vihervarpusten laulua. Pöllöjen kiima-aika alkaa jo varhain tässä kuussa, ja huhuilu on ahkeraa öisin. Maaliskuu on myös monien nisäkkäiden, esimerkiksi oravan, kiima-aikaa. Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Etelä-Suomeen maaliskuun lopulla kylmistä säistä huolimatta. Näitä ensimmäisiä muuttajia ovat muun muassa joutsenet, jotka ilmaantuvat ensimmäisiin Etelä-Suomen suliin maaliskuun lopulla. Pähkinäpensas aloittaa kevään siitepölykauden lounaassa maaliskuun lopulla, ja huhtikuun alussa sitä seuraavat Etelä-Suomessa lepät. Maaliskuun aikana aloittavat lentonsa myös muutamat varhaiskevään perhoslajit, kuten huhtiyökkönen, sulkamittari, kevätvillaselkä ja koivutyttöperhonen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maaliskuu Wikimedia Commonsissa