Koivutyttöperhonen
Koivutyttöperhonen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Tyttöperhoset Archiearinae |
Suku: | Archiearis |
Laji: | parthenias |
Kaksiosainen nimi | |
Archiearis parthenias |
|
Katso myös | |
Koivutyttöperhonen (Archiearis parthenias) on mittariperhosiin kuuluva keskikokoinen perhoslaji. Se lukeutuu kevään ensimmäisiin perhosiin.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etusiivet ovat pohjaväriltään tummanruskeat ja niiden etureunassa on kaksi selvästi erottuvaa vaaleaa laikkua. Takasiivet ovat pohjaväriltään kirkkaan oranssit ja niissä on ruskeaa kuviointia. Takasiiven keskitäplä on laaja ja reunoiltaan epäselvä. Siipiväli 32–34 mm.[2][3]
Lennossa perhonen näyttää oranssinruskealta ja täysin erilaisesta ulkonäöstään huolimatta lentävä yksilö muistuttaa erehdyttävästi nokkosperhosta.[4]
Toukka on vihreä, siinä on useita vaaleita pitkittäisraitoja, selkäpuolella kulkee tummempi raita ja sivuilla on rivi tummia hengitysaukkoja.[5]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koivutyttöperhosta tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Idässä levinneisyys ulottuu Japaniin asti.[6] Suomessa koivutyttöperhosta tavataan yleisesti koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Lentoaika on maaliskuun lopulta toukokuulle.[7]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koivutyttöperhosta voi tavata millä tahansa koivua kasvavilla paikoilla. Laji lentää aurinkoisina päivinä ja on aktiivisimmillaan aamupäivällä auringonpaisteessa, jolloin se vierailee mielellään pajujen kukilla. Nopea ja heittelehtivä lento tapahtuu usein korkealla maanpinnan yläpuolella tai puiden latvustoissa. Perhonen laskeutuu usein lepäämään maahan aurinkoiselle paikalle. Tyttöperhonen on lajina yleinen, muttei esiinny missään kovin runsaslukuisena. Perhonen talvehtii kotelona, jonka sisällä on kuoriutumisvalmis perhonen ja kuoriutuu aikaisemmin kuin mikään muu perhoslaji.[8][9][10]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka käyttää ravinnokseen koivujen (Betula) lehtiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Koivutyttöperhonen (tyttöperhonen) – Archiearis parthenias Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/archiearis_parthenias.html
- ↑ P. Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986. ISBN 978-9004078598 s. 22
- ↑ Saarinen & Jantunen. Perhoset 2: päivällä lentävät yön perhoset. WSOY 2003. ISBN 951-0-27774-6
- ↑ http://kimmos.freeshell.org/lnel/g1/arcparth.htm
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fagene/zoologi/insekter/norlep/geometridae/parthenias.html
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Archiearis/parthenias/Archiearis%20parthenias.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://elaimet.parikkala.fi/selkarangattomat/siivelliset-hyonteiset/perhoset/koivutyttoperhonen-3 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.yle.fi/lauantaivekkari/index.php/luonto_nyt/19/
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?id=871