Kallankarit
Kallankarit | |
---|---|
Kaljaasi Ansio Maakallan satamassa kesällä 2013. |
|
Maantiede | |
Sijainti | Perämeressä noin 16 kilometriä mantereelta. |
Koordinaatit | |
Merialue | Perämeri |
Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä 16 kilometriä mantereelta[1] Kalajoen kaupungin edustalla. Saarilla on yhä kalastajien tukikohta, ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita.
Kallankarien erikoisuus on niiden luonnon lisäksi saarten itsehallinto, jonka "ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa" käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakonpäivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina.[2] Maanmittauslaitos on todennut, että saaret omistaa Suomen valtio, mutta kuninkaallisen asetuksen nojalla Maakallan hallinta on luovutettu kalastajille.[3] Oikeudellisesti Kallankarit eivät kuitenkaan kuulu Suomen itsehallinnollisiin yhteisöihin tai organisaatioihin, toisin kuin esimerkiksi Ahvenanmaa.[4]
Maakallan kirkko on sopivalla säällä nähtävissä rannikolta, esimerkiksi Kalajoen hiekkasärkiltä.[5]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maakallan kirkko, kahdeksankulmaisen puukirkon on rakentanut kalajokinen Simon Silvén vuonna 1780[6]
- Kirkon tuntumassa sijaitseva pieni pappila on 1780-luvulta.
- Kalastusmuseo[7]
- Ulkokallan majakkasaari
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 17, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Kallankarit: Näille kauniille kareille Ruotsin kuningas määräsi itsehallinnon 1780-luvulla - ja se pätee yhä Retkipaikka. Viitattu 4.1.2017.
- ↑ Kaikuja Kallasta Kirjastovirma. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 29.1.2012.
- ↑ Itsehallinto Suomi.fi. Viitattu 29.1.2012.
- ↑ Kallalla itsehallinto 1700-luvulta alkaen ts.fi. 10.6.2008. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Alajoki, Sari: Kalajoki – Rakennusperintöä ja kulttuurikohteita – Kalajoen kirkko ympäristöineen Keskipohjalaisia museoita. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 8.7.2013.
- ↑ Kalajoki – Kalastusmuseo Maakalla Keskipohjalaisia museoita. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 8.7.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valloita Kalajoki! Visit Kalajoki. Viitattu 22.5.2020.
- Kallakarien kalastajatukikohta Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Viitattu 22.5.2020.
- Sälynoja, Juhana: Suomen vanhin itsehallintoalue Kallankarit unohtui EU:n ulkopuolelle Yle Elävä arkisto. 30.10.2015. Viitattu 22.5.2020.
- Maakallasta ei tule turistirysää Kaleva.fi. 24.7.2006. Viitattu 22.5.2020.
- Kallankarin valtio, Suomen Kuvalehti, 10.11.1934, nro 46, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kallankari yksinäinen pienoisyhteiskunta, Seura, 17.08.1938, nro 33, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot