Maailman kaunein tyttö
| Maailman kaunein tyttö | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Veikko Itkonen |
| Käsikirjoittaja | Mika Waltari |
| Tuottaja | Veikko Itkonen |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja | Erkki Imberg |
| Leikkaaja | Veikko Itkonen |
| Lavastaja | Roy |
| Pääosat |
Armi Kuusela Tauno Palo Eija Karipää Tarmo Manni |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Veikko Itkonen |
| Ensi-ilta | 23. tammikuuta 1953 |
| Kesto | 80 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Maailman kaunein tyttö on Veikko Itkosen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1953. Sen on käsikirjoittanut Mika Waltari. Romanttisessa komediassa tapaavat orpo karjalaistyttö ja amerikkalainen tehtailijasuvun jälkeläinen. Pääosissa näyttelevät Tauno Palo ja edellisenä vuonna Miss Universumiksi valittu Armi Kuusela[1].
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Armi Kuusela | … | Armi |
| Tauno Palo | … | Jack Coleman |
| Eija Karipää | … | Eija Isohonka |
| Tarmo Manni | … | maisteri Martti Kataja, äidinkielen opettaja |
| Rauha Rentola | … | Mimmi |
| Pentti Viljanen | … | korpraali Mätäs, ”talonmies Hakkarainen” |
| Elli Ylimaa | … | sisäoppilaitoksen johtajatar, Anni |
| Ossi Elstelä | … | Antti Isohonka |
| Tauno Majuri | … | arkkitehti Oksanen, res.ltn |
| Aila Koivikko | … | Armi lapsena |
| Aku Korhonen | … | Mr. Coleman |
| Maija Karhi | … | sisäoppilaitoksen oppilas |
| Sirkka Hirvonen | … | sisäoppilaitoksen oppilas |
| Kaarlo Wilska | … | sotamies |
| Hannes Veivo | … | sotamies |
| Unto Salminen | … | sotamies |
| Arvo Jorma | … | sotamies |
| Lennart Lauramaa | … | sotamies |
| Erkki Kalakari | … | sotamies |
| Oiva Sala | … | toimittaja |
| Toivo Lahti | … | konstaapeli |
| Marita Nordberg | … | valokuvaaja |
| Heikki Savolainen | … | vahtimestari |
| Bruno Johansson | … | portieeri |
| Matti Aulos | … | hovimestari |
| Sasu Haapanen | … | Alfredo, keittiömestari |
| Eino Räisänen | … | matkustaja lentokoneessa |
| Aino Lohikoski | … | toimittaja |
| Veikko Itkonen | … | ohikulkija |
| Hilkka Kinnunen | … | opettaja |
| Veli Palonen | … | kavaljeerit |
| Rauno Kuosmanen | … | kavaljeerit |
| Veikko Äikäs | … | tullimies |
| Eino Virtanen | … | ksylofonisti |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman kaunein tyttö on ainoa suomalainen elokuva, jossa Kuusela esiintyy. Lisäksi hän esiintyi filippiiniläisessä elokuvassa, joka kertoo Armin tarinasta sikäläisen version. Mukana on myös jaksoja sotavuosien dokumenttielokuvista.[1]
Elokuvan valmistamisen aikoihin Suomessa kiersi laajalti huhuja, joiden mukaan suomalaiset elokuvantekijät olisivat tapelleet filmausoikeuksista Armi Kuuselan kanssa. Kuitenkin Kuusela itse sanoi häntä 50 vuotta myöhemmin haastatelleelle Nina af Enehjelmille, että Veikko Itkosta lukuun ottamatta kukaan suomalainen elokuvaohjaaja ei ottanut häneen yhteyttä.[2]
Kerrotaan, että Waltari sai sanomalehdestä tiedon, että hänen toivotaan tekevän käsikirjoituksen, ja suostui hyvää hyvyyttään.[1] Waltari laati elokuvan käsikirjoituksen Eiran sairaalassa, jossa hän oli lepäämässä romaaninsa Johannes Angelos kirjoitusprosessin aiheuttaman rasituksen vuoksi.[2]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvioissa kiinnitettiin huomiota Palon setämäisyyteen, ja muutenkin näyttelijöiden työ sai Kuuselaa lukuun ottamatta kielteisiä arvioita. Nimimerkki Sama (Työkansan Sanomat) kirjoitti Kuuselasta: "[Hän] onnistui – – ensikertalaiseksi yllättävän hyvin ja omalla välittömällä luonnollisuudellaan saattaa häpeään useita suomalaisen elokuvan tunnettuja tähtidiivoja."[3] Helsingin Sanomien nimimerkin P. Ta-vi mukaan jotakin olisi voitu pelastaa, jos Palon rooli olisi tehty edes koomiseksi. Saman nimimerkin mukaan muut näyttelijät ”tekivät mitä voivat, mutta kaikki osat olivat yliammuttuja”.[4] Uuden Suomen nimimerkki V. H. moitti elokuvan juonta epäjohdonmukaiseksi ja sekavaksi, jopa mauttomaksi.[5] Elokuva-Aitan päätoimittaja Valma Kivitie sääli Palon kohtaloa: ”Kyllähän hän yritti olla 35-vuotias amerikkalainen kaivinkonetehtaan perijä, mutta miksihän niin moni huolestunut naisääni on viime päivinä tiedustellut puhelimitse lehtemme toimituksesta Taunon syntymäaikaa...”[4]
Suomen Kuvalehden nimimerkki Camera oli arviossaan armoton: ”Elokuvan valmistamisessa pidettiin aivan ennennäkemätöntä kiirettä, vajaassa parissa kuukaudessa oli koko touhu ohi. Mutta niinpä onkin tuloksena kokonaisuutena ottaen sotkuinen, turhanpäiväinen ja kiukuttavan naiivi filmityö. Suurimman vastuun tästä kantaa Mika Waltari, jonka käsikirjoitus lienee niitä hatarimpia ja epäjohdonmukaisimpia, mitä meillä milloinkaan on filmattu. Isompia kehumisia ei ole myöskään siinä tavassa, millä Veikko Itkonen on tämän surkean jutun filminauhalle siirtänyt.” Toisaalta tässäkin arviossa Armi Kuusela sai kiitosta: ”Armi onkin aivan samassa määrässä myönteinen yllätys kuin filmi muuten on pettymys. Hänen esiintymisensä on miellyttävän luontevaa ja välitöntä ja hänen tyttömäinen kauneutensa tuntuu pääsevän filmissä täysiin oikeuksiinsa.”[6]
Kriitikkojen murska-arvioista huolimatta elokuva pyöri täysille saleille useita kuukausia, ja siitä tuli Veikko Itkosen koko ohjaajauran suurin taloudellinen menestys. Eräs elokuvan nähnyt nainen huudahti: ”Minun mielestäni elokuva olisi ansainnut kaikki maailman Jussi-palkinnot ja Oscar-patsaat!” Armi Kuusela itse muisteli puoli vuosisataa myöhemmin, että sekä Itkosen että Tauno Palon kanssa oli ollut hyvä ja helppo työskennellä.[7] Tauno Palon elämäkerran kirjoittajan Lauri Meren mukaan näyttelijänä täysin harjaantumattoman Kuuselan vastapariksi haluttiin mahdollisimman kokenut tekijä, joka olisi oikealla tavalla osannut tukea nuorta aloittelijaa, ja tähän tehtävään olisi ollut vaikea kuvitella Paloa parempaa miestä.[8]
Televisioesityksen arviossa vuodelta 2014 elokuvaa pidetään typeränä ja sekavana. Kuuselan karisman lisäksi elokuvassa ei kriitikon mielestä ole juuri hurraamista.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maailman kaunein tyttö Elonet. Taustaa. Viitattu 20.8.2014.
- ↑ a b Enehjelm, Nina af: Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti, s. 123–124. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003.
- ↑ Maailman kaunein tyttö Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 20.8.2014.
- ↑ a b Suomen kansallisfilmografia, osa 5 (vuosien 1953–1956 elokuvat), s. 36–37. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1989. ISBN 951-861-206-4.
- ↑ Af Enehjelm 2003, s. 129.
- ↑ Af Enehjelm 2003, s. 129–130.
- ↑ Af Enehjelm 2003, s. 128–130.
- ↑ Meri, Lauri: Tauno Palo, s. 399. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23969-7.
- ↑ HWR: Maailman kaunein tyttö. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 33/2014, s. 12.