Neljä rakkautta
| Neljä rakkautta | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja |
Hampe Faustman Johan Jacobsen |
| Käsikirjoittaja |
Hampe Faustman Volodja Semitjov (Ruotsi) Olle Hellbom (Ruotsi) Mika Waltari (Suomi) Arvid Müller (Tanska) Victor Borg (Norja) Soya (Norja) |
| Tuottaja | T. J. Särkkä (Suomi) |
| Säveltäjä | Heikki Aaltoila (Suomi) |
| Kuvaaja | Kalle Peronkoski (Suomi) |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo (Suomi) |
| Lavastaja | Jaakko Hurme (Suomi) |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska |
| Tuotantoyhtiö |
Suomen Filmiteollisuus Sandrew-Ateljéerna Flamingo Film Fotorama Filmbureau |
| Ensi-ilta |
 3. syyskuuta 1951 12. lokakuuta 1951 11. helmikuuta 1952 9. kesäkuuta 1952 |
| Kesto | 100 min |
| Alkuperäiskieli | suomi, ruotsi, norja, tanska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Neljä rakkautta on neljän Pohjoismaan yhteistyöelokuva vuodelta 1951. Sen ruotsalaisen ja suomalaisen osuuden on ohjannut Hampe Faustman ja tanskalaisen ja norjalaisen osuuden Johan Jacobsen, joilla kummallakin oli takanaan kymmeniä elokuvaohjauksia. Käsikirjoitustiimissä oli mukana muun muassa Mika Waltari.[1]
Tarina alkaa, kun Pohjoismaiden kuninkaat kohtaavat 1914 vakavassa poliittisessa tilanteessa. Tilaisuuteen osallistuu suomalainen aateliskaunotar, johon kuninkaat ihastuvat, ja joku heistä onnistuu pääsemään neidon huoneeseen. Tuloksena on tytär, josta kehkeytyy laulajatar.[2]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisten kriitikkojen mukaan suomalainen osuus oli paras. Eugen Terttula katsoi, että käsikirjoituksen ja ohjauksen keskittäminen yksiin käsiin olisi estänyt hajanaisuuden.[3]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sonja Wigert | … | suomalainen aatelisnainen / hänen tyttärensä laulajatar Nina Lind |
| William Markus | … | insinööri Toivo Nurminen |
| Aku Korhonen | … | autonkuljettaja Onni Halla |
| Heikki Savolainen | … | tukkilainen |
| Joel Asikainen | … | tukkilainen |
| Sture Lagerwall | … | lentäjäeversti Gustaf Dalander |
| Poul Reichhardt | … | dosentti Axel Foulsen |
| Asbjørn Andersen | … | saksalainen aliupseeri |
| Georg Richter | … | meteorologi Finn Borg |
| Henki Kolstad | … | Björn Moe, Finn Borgin avustaja |
| Claus Wiese | … | Stein Foss, Finn Borgin avustaja |
| Georg Skarstedt | … | somistaja |
| Leo Riuttu | … | kirjanpitäjä |
| Arvo Kuusla | … | tukkilainen |
| Kauko Vuorensola | … | pontikankeittäjän apulainen |
| Armas Jokio | … | tukkilainen |
| Veikko Linna | … | työnjohtaja Mäkinen |
| Heimo Lepistö | … | tukkilainen |
| Eija Inkeri | … | sihteeri |
| Bengt Blomberg | … | Sigurd Torarinsen, islantilainen |
| Hannes Veivo | … | komisario |
| Matti Lehtelä | … | poliisiupseeri |
| Bjarne Bø | … | kapteeni |
| Arttu Suuntala | … | pontikankeittäjä |
| Pentti Irjala | … | tukkilaisia |
| Juhani Kumpulainen | … | tukkilaisia |
| Pentti Auer | … | tukkilaisia |
| Kauno Laine | … | tukkilaisia |
| Arvo Lehesmaa | … | |
| Karl Gustav Ahlefeldt | … | vastarintaliikkeen jäsen |
| Kjeld Petersen | … | vastarintaliikkeen jäsen |
| Tavs Neiiendam | … | vastarintaliikkeen jäsen |
| Søren Weiss | … | vastarintaliikkeen jäsen |
| Kjeld Jacobsen | … | kasvitieteilijä Leif Høst |
| Louis Miehe-Renard | … | ”insinööri” |
| Theodor Weissman | … | teknillinen johtaja Gråhara |
| Alexander Baumgarten, von | … | salapoliisi |
| Stig Johansson | … | autonkuljettaja/salapoliisi |
| Georg Funkqvist | … | Malmön pormestari |
| Bengt Logardt | … | ensimmäinen adjutantti |
| Börje Mellvig | … | toinen adjutantti |
| Gyrd Løfqvist | … | kolmas adjutantti |
| Jack Feldstad | … | |
| Kåre Wiklund | … | |
| Toralf Sandø | … | portieeri |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Neljä rakkautta Elonet. Taustaa, viitattu 9.12.2013
- ↑ Neljä rakkautta Elonet. Juoni, viitattu 9.12.2013
- ↑ Neljä rakkautta Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 9.12.2013