Lääkärit ilman rajoja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Médecins Sans Frontières)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lääkärit ilman rajoja
Médecins Sans Frontières
Perustettu 1971
Tyyppi Lääketieteellinen humanitaarinen järjestö
Päämaja Sveitsi Geneve, Sveitsi
Puheenjohtaja Joanne Liu
Tunnustukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (1999)
Aiheesta muualla
Sivusto
Järjestön lääkäri Dolo Adon pakolaisleirissä, Etiopiassa.

Lääkärit ilman rajoja on kansainvälinen humanitaarinen avustusjärjestö, joka hoitaa sotien, konfliktien, maanjäristysten ja muiden katastrofien uhreja. Järjestö on ensisijaisesti tunnettu ranskankielisellä nimellä Médecins sans frontières (MSF).

MSF työllistää noin 32 000 paikallista ja 3 200 kansainvälistä työntekijää noin 70 maassa[1]. Vuonna 2016 järjestön suurimmat avustusprojektit olivat Etelä-Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Irakissa ja Jemenissä. Projektien kirjo on laaja: niissä hoidetaan muun muassa sotavammoja, ebolaa, HIV:tä/AIDS:ia, koleraa, malariaa, tuberkuloosia ja aliravitsemusta sekä annetaan rokotuksia ja terveysvalistusta[2]. Valtaosa järjestön rahoituksesta, 95 prosenttia, tulee yksityisiltä lahjoittajilta.[1]

Järjestön perusti vuonna 1971 Bernard Kouchnerin johtama ryhmä ranskalaisia lääkäreitä. Järjestö perustettiin siinä uskossa, että kaikki ihmiset ovat oikeutettuja lääketieteelliseen hoitoon ja että heidän tarpeensa ovat tärkeämmät kuin kansalliset rajat. Lääkärit halusivat myös kertoa näkemästään humanitaarisesta hädästä, jotta epäkohtiin saataisiin muutos.[3] Vuonna 1977 Kouchner ajautui konfliktiin järjestön perusperiaatteista ja erityisen kiistan kohteena oli témoignage-julkisuusperiaate. Jätettyään MSF:n lopullisesti Kouchner perusti uuden humanitaarisen apujärjestön, Médecins du Monde (MdM), suomeksi Maailman lääkärit.[4] Kouchnerin ja MSF:n välit ovat pysyneet kireinä.[5]

Järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999.[6] Palkintorahoilla järjestö perusti lääketieteellisen Access-kampanjansa, joka pyrkii parantamaan elintärkeiden lääkkeiden saantia kaikkialla maailmassa.[7]

Järjestö perusti toimiston Suomeen keväällä 2018. Suomalaisia avustustyöntekijöitä onkin ollut MSF:n työssä mukana jo pidempään.[8][9][10][11][12][13][14][15] Lähin MSF:n toimisto on Helsingissä.[16]

Järjestöön on suhtauduttu myönteisesti, mutta Euroopan pakolaiskriisin myötä sitä on alettu kritisoida, koska sen on huhuttu toimivan ihmissalakuljettajien ja muiden järjestöjen kanssa yhteistyössä turvapaikanhakijoiden tuomiseksi Eurooppaan, erityisesti Italiaan.[17] Järjestö kiistää huhut ja toteaa, että se toimii itsenäisesti, kun se kuljettaa omalla 500–600 hengen aluksellaan turvapaikanhakijoita Libyan rannikon tuntumasta Italiaan.[17]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b International Activity Report 2016 MSF – IAR. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ About MSF www.msfaccess.org. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Advocacy and témoignage msf.org.uk. Arkistoitu 28.2.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Histoire Association Médecins du Monde. MSF. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 8.2.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Gehmlich, Kerstin: Kouchner should stop overusing our name, MSF says Reuters. 23.5.2007. Viitattu 19.1.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ The Nobel Peace Prize 1999 www.nobelprize.org. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  7. ↑ About the MSF Access Campaign www.msfaccess.org. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Suomalainen sairaanhoitaja ebola-alueella: Kamalinta on ambulanssin oven avaaminen Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2016.
  9. ↑ Världen reagerade för långsamt på ebola svenska.yle.fi. Viitattu 1.2.2016. (ruotsiksi)
  10. ↑ Sairaanhoitajana Etelä-Sudanin sisällissodan varjossa Sveriges Radio Sisuradio. Viitattu 10.2.2016.
  11. ↑ Laura Mikkonen lähti töihin terveyskeskukseen Kongoon keskelle ei-mitään HS.fi. Arkistoitu 29.1.2016. Viitattu 29.1.2016.
  12. ↑ Lääkärit ilman rajoja -järjestön suomalainen psykologi: Pelkään työssäni harvoin Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2016.
  13. ↑ Sairaanhoitaja kertoo, miten auttamiseen voi jäädä koukkuun aamulehti.fi. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 1.2.2016.
  14. ↑ Vuosi Lääkärit ilman rajoja -järjestössä opetti, haastoi ja innosti uralehti.fi. 9.6.2016. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 12.7.2016.
  15. ↑ Sodan pienimmät uhrit Nuorten Lääkärien Yhdistys. 16.6.2017. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Ota yhteyttä Lääkärit Ilman Rajoja. Viitattu 14.3.2020.
  17. ↑ a b Välimeren vapaaehtoiset meripelastajat: Ensin olimme sankareita, nyt syntipukkeja Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2017.
  18. ↑ Chatham House Prize Chatham House. Viitattu 1.2.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lääkärit ilman rajoja.
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
1901–1925

1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes

1926–1950

1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr

1951–1975

1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov

1976–2000

1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim

2001–

2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi 2024: Nihon Hidankyō

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lääkärit_ilman_rajoja&oldid=22209326”