Bertha von Suttner
| Bertha von Suttner | |
|---|---|
 Paronitar Bertha von Suttner |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1843 Praha, Böömi, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 21. kesäkuuta 1914 (71 vuotta) Wien, Itävalta-Unkari |
| Kirjailija | |
| Salanimi | B. Oulot, Jemand [1] |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Paronitar Bertha Sophie Felicitas von Suttner (syntyisin kreivitär Kinsky von Chinic und Tettau, 9. kesäkuuta 1843 Praha, Böömi, Itävallan keisarikunta – 21. kesäkuuta 1914 Wien, Itävalta-Unkari) oli itävaltaunkarilainen kirjailija ja radikaali pasifisti, jolle luovutettiin ensimmäisenä naisena Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1905.[2]
Elämä ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bertha von Suttner oli köyhtyneen itävaltalaisen sotamarsalkan tytär ja varakkaan Suttnerin perheen kotiopettajatar vuodelta 1873 lähtien. Hänet palkkasi insinööri ja kirjailija, paroni Arthur Gundaccar von Suttner, mutta perhe vastusti asiaa. Bertha Suttnerin vastaus oli hakeutuminen Alfred Nobelin palvelukseen 1876, ja näin hänestä tuli Nobelin Pariisin asunnon sihteeri ja taloudenhoitaja. Tästä tehtävästä hän luopui hoidettuaan sitä vain viikon ennen kuin palasi Wieniin ja nai salaisesti Arthur Gundaccar von Suttnerin.
Bertha von Suttnerista tuli johtava hahmo Itävallan sodanvastaisessa toiminnassa, kun hän julkaisi teoksen Die Waffen nieder! (suom. Aseet pois!, 1895) vuonna 1889. Teoksen kirjoittamiseen vaikuttivat von Suttnerin kokemukset Venäjän–Turkin sodasta, jossa hän oli ollut Punaisen Ristin palveluksessa.[3] Von Suttner perusti kotimaahansa pasifistiorganisaation vuonna 1891. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta toimittamalla kansainvälistä pasifistista julkaisua, joka oli saanut nimensä Bertha von Suttnerin teoksen Die Waffen nieder! mukaan. Hän toimitti lehteä vuosien 1892 ja 1899 välisen ajan.
Von Suttnerin pasifismi sai vaikutteita H. T. Bucklen, Herbert Spencerin sekä Charles Darwinin teoksista. Vaikka hänen henkilökohtainen kontaktinsa Alfred Nobeliin oli varsin lyhytaikainen, niin he jatkoivat kirjeenvaihtoa aina Nobelin kuolemaan 1896 saakka. On hyvin uskottavaa, että Bertha von Suttnerilla oli merkittävä vaikutus Nobeliin, kun tämä asetti rauhanpalkinnon testamenttisäädöksensä palkintojen joukkoon. Tämän palkinnon hän sai vastaanottaa vuonna 1905. Hänet on ikuistettu myös Itävallan käyttämiin kahden euron kolikkoihin.
Bertha von Suttner kuoli Wienissä 71-vuotiaana. Viikon kuluttua hänen kuolemastaan, 28. kesäkuuta 1914, serbinationalisti Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa, mikä johti välillisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen heinäkuun lopulla 1914.[4] Saksassa von Suttnerin kirjat poistettiin kirjastoista Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen vuonna 1933 ja ne joutuivat julkisesti poltettaviksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ WeChangEd. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Nobel Peace Prize 1905 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 16.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Historian suurmiehiä, s. 109. Helsinki: Valitut Palat, 1972. ISBN 951-9078-00-2.
- ↑ Jorma O. Tiainen: Vuosisatamme Kronikka, s. 171. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 449.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Das Maschinenzeitalter entsteht, 1889
- Die Waffen nieder!, 1889; suomeksi Aseet pois!, suom. Alli Nissinen [1]
- Die Waffen nieder! (Hrsg.), Monatszeitschrift 1892–1899, Digitalisat
- Marthas Kinder ("Die Waffen nieder" -Teil II )
- Die Haager Friedenskonferenz, Leipzig 1900
- Die Entwicklung der Friedensbewegung, Leipzig 1907
- Randglossen zur Zeitgeschichte, 1892–1900 und 1907–1914
- Rüstung und Überrüstung, Berlin 1909
- Die Barbarisierung der Luft, Berlin 1912
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laurie R. Cohen (Hg.): "Gerade weil Sie eine Frau sind..." Erkundungen über Bertha von Suttner, die unbekannte Friedensnobelpreisträgerin. Verlag Braumüller, Wien 2005, ISBN 3-7003-1522-8
- Maria Enichlmair: Abenteurerin Bertha von Suttner: Die unbekannten Georgien-Jahre 1876 bis 1885. Ed. Roesner, Maria Enzersdorf 2005, ISBN 3-902300-18-3
- Brigitte Hamann: Bertha von Suttner – Ein Leben für den Frieden. Piper Verlag GmbH, München 2002. ISBN 3-492-23784-3
- Helmut Lensing, Bertha von Suttner – „Der Kampf um die Vermeidung des Weltkrieges“, in: Horst Gründer (Hrsg.), Geschichte und Humanität (= Europa – Übersee. Historische Studien Bd. 1), Münster/Hamburg 1993, S. 181–195.
- Angelika U. Reutter, Anne Rüffer: Frauen leben für den Frieden. Die Friedensnobelpreisträgerinnen von Bertha von Suttner bis Shirin Ebadi. Piper-Verlag, München 2004, ISBN 3-492-24209-X
- Beatrix Müller-Kampel (Hg.): "Krieg ist der Mord auf Kommando". Bürgerliche und anarchistische Friedenskonzepte. Bertha von Suttner und Pierre Ramus. Verlag Graswurzelrevolution, Nettersheim 2005, ISBN 3-9806353-7-6
- Heinrich Reinhart: Bertha von Suttner – Dokumente um ein Leben. Sonderausstellung im Krahuletz-Museum, Eggenburg 1972
- Irene Stratenwerth: Warum tut ihr nichts, ihr jungen Leute?. In: Charlotte Kerner (Hrsg): Madame Curie und ihre Schwestern – Frauen, die den Nobelpreis bekamen. Beltz Verlag, Weinheim und Basel 1997, ISBN 3-407-80845-3
- Claus Bernet: Bertha von Suttner, in: BBKL, 24, 2005, 1435-1471, online: http://www.bbkl.de/s/s4/suttner_s_f.shtml
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/SuttnerBertha/
- http://www.dfg-vk.de/stiftung/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://core.bvsdormagen.de/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=47 (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://core.bvsdormagen.de/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=18 (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.berthavonsuttner.info/ (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
