Mäntsälän kesäkapina

Mäntsälän kesäkapina oli Mäntsälässä kesäkuussa 1932 tapahtunut yhteenotto paikallisten edellistalviseen Mäntsälän kapinaan osallistuneiden Lapuan liikkeen kannattajien ja viranomaisten välillä.

Alkusyynä sosialidemokraattien puhetilaisuus

Mäntsälän Kaukalammin kylän työväenyhdistyksen lavalla oli tarkoitus pitää sosialidemokraattien puhetilaisuus illalla 10. kesäkuuta 1932 Uudenmaan läänin vaalipiirin sos-dem. piirisihteerin Aleksi Lehtosen ollessa puhujana. Järjestäjät peruivat kuitenkin tilaisuuden kun paikalle tullut Mäntsälän v.t. nimismies ilmoitti ettei tilaisuutta voitu pitää koska siitä ei ollut ajoissa jätetty ilmoitusta nimismiehelle. Kokousyleisö hajaantui sen jälkeen ja piirisihteeri Lehtonen lähti sitten työmies Sulo Kajavan mökille yöpyäkseen siellä.

Yöllä kello yhden aikaan Kajavan mökille saapui autoilla noin 60 Lapuan liikkeen kannattajaa, joista osalla oli mukanaan pistooleja. He piirittivät mökin ja vaativat Lehtosta tulemaan ulos. Piirittäjiä johti maanviljelijä Kauno Talanterä Mäntsälän Sääksjärven kylästä. Kun sisälläolijat eivät tähän suostuneet vaativat piirittäjät Lehtoselta lupausta ettei hän enää tulisi ainakaan Mäntsälään puhumaan. Piirittäjät mursivat mökin ulko-oven ja olivat suunnittelemassa joukkoryntäystä sisälle. He muuttivat kuitenkin mielensä ja poistuivat sitten paikalta viisi tuntia kestäneen piirityksen jälkeen. Lehtoselle luvattiin suutari Erik Mätön kohtaloa, jos hän tulisi vielä puhumaan Mäntsälään.

Tutkimukset aloitetaan

Mäntsälän nimismies aloitti jutun tutkimukset mutta hän ei voinut jatkaa tutkimuksia Mäntsälässä alkaneiden asevelvollisten valvontakokousten vuoksi. Tutkimuksia saapui 13. kesäkuuta jatkamaan Uudenmaan läänin poliisitarkastaja Hultti. Todistajien kuulusteluissa selvisi että suurin osa piirittäjistä oli tullut Mäntsälän Sääksjärven kylästä. Hultti päätti siirtää sen vuoksi kuulustelut pidettäviksi Sääksjärvellä. Kun Huitti oli aamulla 14. kesäkuuta lähdössä Sääksjärvelle sai hän majapaikkaansa Mäntsälän majatalolla puhelun mieshenkilöltä, joka vaati Hulttia keskeyttämään tutkimukset ja poistumaan paikkakunnalta. Hultti ja hänen seurassaan olleet poliisit lähtivät uhkauksesta huolimatta Sääksjärvelle, jossa he aikoivat aluksi kuulustella maanviljelijä Kauno Talanterää. He eivät kuitenkaan onnistuneet tapamaan Talanterää eivätkä muitakaan kuulusteltavaksi aiottuja henkilöitä.

Poliisitarkastaja kapinallisten pidättämänä

16. kesäkuuta Talanterä soitti Hultille ja ilmoitti että haluaisi keskustella hänen kanssaan kotonaan. Hultti päätti lähteä sinne kolmen poliisin kanssa. Kun poliisitarkastaja saapui Talanterän taloon hänet teljettiin erääseen huoneeseen, jonne tuli kapteeni Mikkolaksi esittäytynyt etsintäkuulutettu Mäntsälän kapinaan osallistunut Kosti Paavo Eerolainen. Eerolainen soimasi polisitarkastajaa siitä että tämä oli kielloista huolimatta tullut Sääksjärvelle ja vaati tarkastajalta kaikenlaisia lupauksia. Huoneeseen tuli sitten myös Talanterä ja muitakin miehiä, jotka olivat nauttineet väkijuomia. He ilmoittivat että Sääksjärven miehet ampuisivat jokaisen poliisin joka tulisi heidän koteihinsa ja että heillä oli koossa miehiä monista pitäjistä ja aseistuksena riittävästi konekiväärejä ja muita aseita. He vannoivat myös ettei hallitus saisi heitä elävänä kotoaan. Talossa ja sen lähiympäristössä oli tässä vaiheessa useita kymmeniä aseistettuja miehiä. Hultti ja poliisit pääsivät vasta puolenyön maissa poistumaan talosta aseistetujen miesten saattamina. Aamuyöllä 17. kesäkuuta poliisien majapaikkana olleeseen Mäntsälän majataloon soitettiin ja Sääksjärveltä soittanut mieshenkilö vaati poliiseja heti poistumaan Mäntsälästä. Soittajaksi selvisi sääksjärveläinen maanviljelijä Albert Vuori.

Mäntsälään lähetetään sotaväkeä ja poliiseja pidättämään kapinallisia

Perjantai-iltana 17. kesäkuuta valtioneuvosto määräsi tasavallan suojelulain nojalla vangittaviksi mäntsäläläiset maanviljelijät Pentti Sakkisen, Albert Vuoren, Kauno Talanterän ja Rafael Gestrinin vaaran aiheuttamisesta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Uudenmaan läänin v.t. maaherra kenraalimajuri Hugo Österman lähetti Mäntsälään Helsingistä 60 miehen poliisikomennuskunnan ja lisäksi noin 200 miestä Uudenmaan rykmentistä komentajanaan eversti Edvard Hanell.

Komennuskunta ja sotaväki saapuivat Mäntsälään aamuyöstä 18. kesäkuuta. Maanviljelijä Sakkinen vangittiin mutta muita vangittavaksi määrättyjä ja Eerolaista ei tavoitettu. Päivän aikana kaikkia Mäntsälään tulevia maanteitä vartioitiin ja Mäntsälän tärkeimmät keskuspaikat miehitettiin. Mitään vastarintaa ei ilmennyt ja jo iltapäivällä kolmasosa sotilaista ja 40 poliisia poistui Mäntsälästä. Poliisitarkastaja Hultti matkusti samana iltapäivällä takaisin Mäntsälään jatkaakseen keskeytyneitä kuulusteluja.

Kapinajohtajien pidätykset ja tuomiot

Rafael Gestrin osallistui puolustusministeri Jalo Lahdensuon kyyditysyritykseen heinäkuussa 1932 Lapualla. Hän ilmottautui itse poliisille Vaasassa 28. joulukuuta 1932. Gestrin tuomittiin heinäkuussa 1933 2 vuoden 2 kuukauden kuritushuonerangaistukseen osallistumisestaan ministeri Lahdensuon kyyditysyritykseen.

Albert Vuori pidätettiin 27. joulukuuta 1932 kotoaan Mäntsälästä. Kauno Talanterä pidätettiin 30. joulukuuta 1932 ja hän oli paikalla kun Turun hovioikeus alkoi käsittelemään Mäntsälän kapinajuttua Albert Vuoren osalta seuraavana päivänä. Korkein oikeus vahvisti huhtikuussa 1934 Mäntsälän kapinajohtoon kuuluneiden Vuoren ja Talanterän tuomiot, Talanterä tuomittiin 1 vuoden 2 kuukauden kuritushuonerangaistukseen ja Vuori 1 vuoden 4 kuukauden kuritushuonerangaistukseen. Korkein oikeus säilytti ennallaan Turun hovioikeuden Pentti Sakkiselle marraskuussa 1932 langettaman 1 vuoden 8 kuukauden vankeustuomion. Kosti Paavo Eerolainen pidätettiin 16. maaliskuuta 1933 Tallinnassa ja hänet luovutettiin Suomeen. Eerolainen passitettiin välittömästi suorittamaan hänelle jo aiemmin korkeimman oikeuden langettamaa kuritushuonetuomiota. Eerolainen pääsi ehdonalaiseen vapauteen maaliskuussa 1936.

Kapinajohtajien myöhemmät vaiheet

Rafael Gestrin suomensi sukunimensä Haarmaksi. Hän kuoli vuonna 1991. Vuonna 1880 syntynyt Albert Vuori kuoli 4. kesäkuuta 1944 Mäntsälässä. Vuonna 1900 syntynyt Kauno Samuel Talanterä kaatui talvisodassa Vahvialan Tervajoella 27. helmikuuta 1940. Pentti Mikael Sakkinen oli syntynyt 1898. Hän omisti 1928-1932 Hirvihaaran kartanon mutta se siirtyi pakkohuutokaupan kautta 1932 Mäntsälän kunnalle. Sakkinen kuoli Lahdessa vuonna 1975.

Kosti Paavo Eerolainen oli vapauduttuaan IKL:n Musta karhu-ravintolan vahtimestarina Viipurissa ja sitten kauppamatkustajana. Sotavuosina hän yleni luutnantiksi ja toimi jatkosodan aikana Koverin keskitysleirin päällikkönä. Hän pakeni syyskuussa 1945 Ruotsiin ja oli siellä vuoteen 1953 saakka työskennellen muun muassa metsätöissä. Suomeen palattuaan hän toimi kauppaedustajana. Eerolainen kuoli vuonna 1994.