Lyhythäntäkenguru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyhythäntäkenguru
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko: Macropodiformes
Heimo: Kengurut Macropodidae
Alaheimo: Macropodinae
Suku: Setonix
Lesson, 1842
Laji: brachyurus
Kaksiosainen nimi

Setonix brachyurus
(Quoy & Gaimard, 1830)

Lyhythäntäkengurun levinneisyysalue
Lyhythäntäkengurun levinneisyysalue
Katso myös

  Lyhythäntäkenguru Wikispeciesissä
  Lyhythäntäkenguru Commonsissa

Lyhythäntäkenguru eli quokka, joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Lyhythäntäkengurun toinen nimitys quokka on johdettu noongarin kielen sanasta, joka on oletettavasti ollut gwaga[2].

Luonnossa lyhythäntäkenguru elää hyvin suppealla alueella Länsi-Australiassa. Se on käynyt harvinaiseksi, mutta on suojeltuna lajina selvinnyt rannikon edustan saarilla, joita ovat Bald Island, Rottnest Island ja Garden Island. Lisäksi se esiintyy harvalukuisena Penguin Island -saarella. Näillä saarilla ei ole kettuja eikä kissoja. Rottnest Islandilla se on jopa yleinen; siellä se asuu hyvinkin erilaisissa ympäristöissä puolikuivista pensastoista aina ihmisen hoitamiin puutarhoihin.

Lyhythäntäkenguru painaa 2,5–5 kg ja on pituudeltaan 40–54 cm. Sillä on kenguruksi lyhyt häntä: 25–30 cm. Lyhythäntäkenguru on rakenteeltaan tanakka; sillä on pyöreäsärmäiset korvat sekä lyhyt ja leveä pää. Kömpelöltä vaikuttavasta ulkonäöstään huolimatta se kykenee kiipeämään pieniin puihin ja pensaisiin. Sen karhean turkin väri vaihtelee harmahtavan ruskeasta kellertävään.

Käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhythäntäkenguru on luonteeltaan sosiaalinen. Se kokoontuu suuriksi ryhmiksi sinne missä ravintoa on saatavilla: Erityisesti se pitää heinä-, sara- ja mehikasveista sekä kasvien lehdistä. Rottnest Islandilla joidenkin yksilöiden terveydentila on heikentynyt merkittävästi hyvää tarkoittavien turistien tarjottua niille sopimatonta ravintoa kuten leipää. Nykyään vierailijoita pyydetäänkin olemaan ruokkimatta lyhythäntäkenguruja. Liikkeiltään lyhythäntäkenguru on suurkenguruiden kaltainen: Se etenee loikkimalla, hyppyjensä pituutta vaihdellen.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian mantereella lyhythäntäkenguru lisääntyy ympärivuotisesti, mutta Rottnest Islandilla vain loppukesästä. Se synnyttää vain kerran vuodessa, yhden poikasen kerrallaan. Ravintomineraaleista kuparia esiintyy Rottnest Islandilla melko vähän, minkä on todettu haittaavan lyhythäntäkengurun lisääntymistä siellä.

Lyhythäntäkenguru ja ihminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhythäntäkenguru ei pelkää ihmistä, vaan tulee usein ihmisen lähelle, erityisesti Rottnest Islandilla. Siellä kävijöitä on kuitenkin sakon uhalla kielletty kajoamasta lyhythäntäkenguruihin[3]. Ikävimmissä tapauksissa kävijät ovat vahingoittaneet ja jopa surmanneet lyhythäntäkenguruja. Tällöin myös rangaistukset ovat olleet tuntuvasti ankarampia.[3][4]

Vaikka lyhythäntäkengurua esiintyykin rannikon pienillä saarilla runsaasti, sen levinneisyysalue on hyvin suppea, ja siksi sen uhanalaisuusluokitukseksi on määritetty vaarantunut laji. Australian mantereella, jossa sitä uhkaavat saalistajat kuten ketut, se tarvitsee tiheää kasvillisuutta pakopaikakseen. Maatalouden kehittyminen on vähentänyt lyhythäntäkengurulta tällaisia luontaisia pako- ja asuinpaikkoja, mikä osaltaan on vaikeuttanut sen selviämistä. Toisaalta ongelmaa ovat pahentaneet dingot, ihmisen tuomat kissat ja koirat sekä myös vielä jäljellä olevien soiden raivaus ja poltto.

Eurooppalaisten löydös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhythäntäkenguru oli ensimmäisiä eurooppalaisten Australiasta löytämiä nisäkkäitä. Alankomaalainen merenkulkija Samuel Volckertzoon kirjoitti vuonna 1658 Rottnest Islandilla nähdystä ”villistä kissasta”. Vuonna 1696 Willem de Vlamingh luuli lyhythäntäkenguruja rotiksi, ja antoi saarelle hollanninkielisen nimen Rottenest (suom. ”Rotanpesä”).

  1. de Tores, P., Burbidge, A., Morris, K. & Friend, T.: Setonix brachyurus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
  2. Dixon, R.M.W.; Moore, Bruce; Ramson, W. S.; Thomas, Mandy: Australian Aboriginal Words in English: Their Origin and Meaning. 2nd ed. painos. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 0-19-554073-5
  3. a b Rottnest Island Regulations 1988 (WA), Rottnest Islandin säädökset
  4. " Rare marsupials kicked to death in 'quokka soccer'", The Daily Telegraph, 2003. Artikkeli brittiläisessä sanomalehdessä

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]