Luettelo lamoista ja taantumista

Seuraavassa lista historian merkittävimmistä lamoista, taantumista sekä laskusuhdanteista.

1800-luku

• Vuoden 1837 paniikki – 1837 – 1843, terävä laskusuhdanne Yhdysvaltain taloudessa, joka johtui pankkien konkursseista ja luottamuksen puutteesta paperirahan käyttöä kohtaan

• Vuoden 1857 paniikki – 1857 – 1860, Ohiolaisen vakuutusyhtiön konkurssi synnytti eurooppalaisten keskuuteen spekulaatiokuplan Yhdysvaltain rautateitä kohtaan ja luottamuksen puutteen yhdysvaltalaisiin pankkeihin

• Vuoden 1873 paniikki – taloudelliset ongelmat Euroopassa johtivat Jay Cooke & Companyn, USA:n suurimman pankin konkurssiin, puhkaisten Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisen spekulaatiokuplan

• Pitkä lama – 1873 – 1896, alkoi Wienin pörssin romahtamisesta ja levisi maailmalle. Jotkut historioitsijat pitävät tätä vain isona taantumana

• Vuoden 1893 paniikki – 1893 – 1896, Reading Railroad-yhtiön konkurssi ja eurooppalaisen pääoman katoaminen Yhdysvalloista johti pörssi- ja pankkiromahduksiin

1900-luku

• Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen taantuma - vakava hyperinflaatio Euroopassa ja ylituotantoa Yhdysvalloissa

• Suuri lama – 1929 – 1930-luvun loppu, pörssiromahdus, pankkikriisi, protektionismin lisääntyminen ja vääränlaiset investoinnit Yhdysvalloissa ja fasismin nousu Euroopassa sytyttivät maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja Franklin Delano Rooseveltin politiikka toisen laskusuhdanteen 1937–1938 ^lähde?. Maailmanlaajuinen lama alkaa nk. Mustana torstaina 24. lokakuuta 1929. Kurssien toipuminen romahdusta edeltäneelle tasolle kestää 25 vuotta.

• vuoden 1973 öljykriisi – 1973, OPECin öljysaarto yhdistettynä korkeisiin Yhdysvaltain liittovaltion menoihin Vietnamin sodan takia johti stagflaatioon Yhdysvalloissa.

• Vuoden 1979 energiakriisi – 1979 – 1980, Iranin vallankumous nosti nopeasti öljyn hintaa Yhdysvalloissa.

• 1980-luvun alun taantuma – 1982 johtui tiukasta Yhdysvaltain inflaation hallintaan tähdänneestä rahapolitiikasta terävästä korjausliikkeestä edellisen vuosikymmenen inflaatioon.

• 1981–1982 Latinalaisen Amerikan velkakriisi.

• Musta maanantai 1987 Pelko Yhdysvaltain inflaatiosta saa japanilaiset sijoittajat vetämään pääomansa pois markkinoilta seurauksella, että dollari heikkenee voimakkaasti aiheuttaen japanilaisille sijoittajille suuria vaikeuksia. Saksa ja Japani nostavat korkojaan ja sijoittajat menevät paniikkiin alkaen myydä osakkeita samanaikaisesti. Maanantaina 19. lokakuuta 1987 New Yorkin pörssi romahtaa ja osakkeiden arvot laskevat noin kolmanneksen.

• 1990-luvun alun lama – 1990 – 1993, löysä rahapolitiikka, investointien tehottomuus, pankkikriisi, valuuttakriisit, Neuvostoliiton hajoaminen ja verojen alentaminen aiheuttivat tämän Suomessa syvän laman, jonka vaikutukset näkyvät suurena työttömyytenä vielä nykyäänkin.

• Japanin taantuma – 1991 – 2004, kiinteistökuplan puhkeaminen ja talouden tehottomuus Japanissa jäädyttivät maan huikean kasvukauden.

• Aasian talouskriisi – 1997. Thaimaan valuuttaromahdus tuotti vahinkoa monien Aasian maiden talouksille. Rahamarkkinoiden vapautumisen seurauksena Aasian maat velkaantuivat ulkomaille kiinteiden valuuttakurssien takia. Lisäksi maat ottivat runsaasti velkaa. Yhdysvallat kiristi rahapolitiikkaansa 1990-luvun puolivälissä, dollari vahvistui ja Aasian maiden vientiteollisuus joutui vaikeuksiin. Luottamus Aasian talouteen romahti ja IMF järjesti 40 miljardin dollarin hätärahoituksen. Etelä-Korean valuutta won romahtaa ja maa syöksyi syvään lamaan.

• Venäjän kriisi vuonna 1998.Raakaöljyn kysyntä väheni voimakkaasti Aasian kriisin seurauksena mikä supisti Venäjän öljytuloja. Venäjä jätti lainansa maksamatta ja yli 700 pankkia joutui vararikon partaalle. Long Term Capital Management hedge-rahasto kärsi 4,6 miljardin tappiot, Yhdysvaltain keskuspankki järjesti pelastusoperaation estääkseen sijoittajien luottotappiot.

2000-luku

• Argentiinan velkakriisi

Brasilian valuutta real devalvoidaan vuonna 1999, joka johtaa vaikeuksiin Argentiinassa. Argentiinan peso sidotaan tiukasti Yhdysvaltojen dollariin ja samalla menetetään mahdollisuus itsenäiseen rahapolitiikkaan. Vuonna 2000 Argentiinassa 15 % kansasta on työttöminä ja Argentiinan valtio ajautuu voimakkaaseen suojaamattomaan lainanottoon. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lainaa Argentiinalle 270 miljardin markan arvoisen apupaketin. Maassa on suuria poliittisia vaikeuksia ja sijoittavat vetävät rahojaan pois Argentiinasta.

• IT-kuplan puhkeaminen vuonna 2000-2002

Internet-teknologian kaupallistaminen synnyttää voimakkaan osakespekulaation ja teknologiaosakkeiden arvot nousevat rajusti. Yhdysvallat kiristää rahapolitiikkaansa nostaen korkoaan ja Nasdaqin osakkeisiin syntyy nk. "hintakupla". Pari vuotta tämän jälkeen teknologiaosakkeiden arvot ovat enää viidesosa siitä, mitä ne olivat keväällä 2000. Yhdysvallat keventää voimakkaasti rahapolitiikkaa, mikä johtaa lainatarjonnan kasvuun ja kiinteistöjen voimakkaaseen kallistumiseen.

2000-vuosikymmenen loppu

• Subprime-kriisi

Aasiasta ja Kiinasta sijoitetaan suuria määriä kertyneitä pääomia Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoille. Amerikkalaiset investointipankit vastaavat sijoituskohteiden kysyntään niputtamalla asuntolainoja arvopaperiksi. Asuntojen hinnat kallistuvat ja asuntoluottojen määrä kasvaa. Keväällä 2007 kiinteistöjen hinnat kääntyvät laskuun ja paniikki syntyy, koska kukaan ei tiedä paljonko sijoittajien salkussa eri puolilla maailmaa on epävarmoiksi muuttuneita arvopaperistettuja asuntolainoja. Investointipankki Lehman Brothers menee vararikkoon syyskuussa 2008 ja kriisi leviää kaikkialle maailmaan.

• taantuma, Taantuma (2008–2009)
  • maailmanlaajuinen finanssikriisi, finanssikriisi (2007–2009).
  • Suomi ajautuu vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena.
• Kreikan velkakriisi 2010

Maat, jotka ovat kasvattaneet talouttaan ulkomaisella velalla joutuvat vaikeuksiin. Euroopan keskuspankki EKP hyväksyy vakuudeksi euromaiden joukkovelkakirjat samanarvoisina seurauksella, että korkotasot pysyvät erittäin alhaisina. Kreikka otetaan mukaan eurovaluuttaan vuonna 2001 ja vähitellen paljastuu, että Kreikan valtio on vääristellyt tilastojaan saadakseen edullista lainaa. Amerikkalaiset investointipankit auttavat Kreikkaa kehittämään menetelmiä, joilla vääristellään kirjanpitoa seurauksella, että Kreikan alijäämä vuonna 2009 kasvaa yli 12,4 % (EU raja 3%). EKP päättää tukea Kreikan pankkeja noin sadan miljardin euron tukilainoin. Lisäksi Euroopan pankkivalvojien komitea tekee stressitestit 91 eurooppalaiselle pankille. Testataan miten testin kohteena olevat pankit kestäisivät uuden taantuman. Jos pankin omien varojen suhde sen riskipitoisiin saamisiin putoaisi ensi vuoden loppuun mennessä alle kuuden prosentin, se ei läpäissyt testiä. Lisäksi tutkitaan pankkien hallussa olevat valtionlainat. Seitsemän pankkia - saksalainen pankki, kreikkalainen pankki ja viisi espanjalaista säästöpankkia - ei läpäise testejä. Perustetaan Euroopan rahoitusvakausväline, ERVV.

• Irlannin velkakriisi 2010

Brittipankki Northern Rockin kaatuu vuonna 2008, mikä johtaa talletuspakoon myös Irlannissa. Irlannin valtio lupaa ainoana EU-maana täyden talletussuojan pankkien talletuksille (talletussuoja Suomessa 100 000 EUR), mikä johtaa 440 miljardin euron takausvastuuseen seurauksella, että Irlannin pankit velkaantuvat raskaasti. Suurimmaksi ongelmapankiksi paljastuu Anglo Irish Bank. Euroopan keskuspankki EKP päättää tukea Irlantia ERVV:n ERVM ja IMF:n kautta noin 130 miljardin euron lainoilla.