Luettelo jääkäreistä Ä

Jääkärimerkki

Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

Ä

Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö

Väinö Johannes Äärinen

(25. joulukuuta 1890 Urjala – 30. tammikuuta 1950) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat torppari Juho Äärinen ja Henriikka Niiles. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Helga Parantaisen kanssa. Tämä kansakoulun käynyt Urjalalainen liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 7. tammikuuta 1916 ja hänet sijoitettiin pataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet laskettiin sairauden takia siviilitöihin 15. maaliskuuta 1916. Suomeen hän palasi helmikuussa 1919 ja työskennellyt sen jälkeen metsätöissä Pohjois-Suomessa ja vuodesta 1923 Suolahdessa mm. Äänekoski oy:n palveluksessa. Hänet on haudattu Suolahteen.

12. kesäkuuta 1934 löydettiin Lappajärven Saunasaaresta noin 10 vuotta haudattuna ollut miehen luuranko, jonka solisluusta löytyi teräaseen jättämä jälki. Aluksi arveltiin kyseessä olisi ollut vuoden 1923 tienoilla Vimpelissä kadonnut "Pohjolan humuksi" kutsuttu uittomies. Sittemmin kuulusteluissa ilmeni tietoja että surmattu olisi ollut jääkäri Väinö Äärinen, jonka kerrottiin olleen 1923 uittotöissä Vimpelissä. Äärinen ei Jääkäriliiton mukaan ollut ilmoitellut itsestään vuoden 1919 jälkeen. Pian kuitenkin selvisi että Äärinen oli elossa, asui Suolahdessa ja oli työssä Äänekoski Oy:n lastaajana Suolahden rautatieasemalla. Hän ei oman kertomansa mukaan ollut Vimpelissä murhan tapahtuma-aikana 1923. Lappajärvellä murhatun henkilöllisyys jäi siten avoimeksi.

Lähteet

• A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
• Jernström, E. (toim.): Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933. Teoksella ei ole ISBN:a.
• Onttonen, Markku (toim.): Jääkärikirja. Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1
• Lackman, Matti: Jääkärimuistelmia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13498-1
• Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X
• Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1
• Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. Teoksella ei ole ISBN:a.
• Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2, Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
• Aarne Sihvo, Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
• A. Wegelius, Aseveljet 1 ja 2, WSOY Porvoo 1924
• Heikki Nurmio ja Leonard Grandell toim. Viipurin valloitus kenraalimajuri Wilkmanin armeijaryhmän toiminta. Kustannusosakeyhtiö Ahjo Helsinki 1919
• Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 54(1983), s. 18–22 Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.
• Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
• Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
• Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I–VI Otava Helsinki 1920–1925.
• Pekkola, Auer: Kalterijääkärit I–III, Wsoy Porvoo 1930.
• Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I–III, Hata Oy Vaasa 1966.
• Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.