Siirry sisältöön

Luettelo Japanin maanjäristyksistä

Wikipediasta

Tämä on luettelo Japanissa tapahtuneista maanjäristyksistä, joiden voimakkuus on vähintään 6,5 Richterin asteikolla (ML) eli momenttimagnitudiasteikolla (Mw), tai pinta-aaltomagnitudiltaan (Ms) vähintään 6,5 vanhoissa maanjäristyksissä.

Ajankohta Magnitudi Järistyksen nimi Japaninkielinen nimi Rōmaji-nimi episentrumi Kuolleita Kuvaus
29. marraskuuta 684 8,0–8,4 (tuntematon asteikko) Hakuhō-Nankain maanjäristys 白鳳南海地震 Hakuhō-Nankai jishin 32.8°N, 134.3°E 500101–1 000 Maanjäristyksen voimakkuudeksi arvioidaan lähteestä riippuen 8,0–8.4, vauriot kuitenkin "vakavia". Ajankohtakin on eri lähteissä joko 14. lokakuuta (korjaamaton ajankohta) tai 24. marraskuuta[1]
5. kesäkuuta 745 7,9 Ms tapahtui Minōssa   34.8°N, 135.5°E   Joissakin lähteissä ajankohdaksi on mainittu 9. kesäkuuta[2]
18. tammikuuta 1586 7,8 (tuntematon asteikko) Tenshōn eli Iselahden maanjäristys Tenshō jishin ei tietoa Osa Iselahden saarista tiettävästi katosi [3][4]
31. joulukuuta 1703 8 ML Genrokun maanjäristys 1703 元禄大地震 Genroku daijishin Edo 108800108 800+ Tämä maanjäristys osui Edoon ja siinä kuoli arviolta 2 300 henkeä. Sen arvioidaan olleen laattojen välinen maanjäristys, joka vaikutusalue ulottui Sagamilahdelta Bōsōn niemimaan kärkeen ja alueelle, joka ulottuu pitkin Sagamin matalaa avomerelle Bōsōn niemimaasta kaakkoon. Maanjäristystä seurasi tsunami, joka osui Bōsōn niemimaan ja Sagamilahden rannikolle. Kuolonuhreja oli yli 6 500, eniten Bōsōn niemimaalla. Izu Ōshimassa ollut Habulampi romahti ja päätyi mereen. Tsunamin kerrotaan vaatineen yli 100 000 kuolonuhria.
28. lokakuuta 1707 8,6 ML Hōein maanjäristys 1707 Kiin niemimaan lähellä 50005 000+ Osui Nankaidōn ja Tōkain alueille ja aiheutti vaihdellen kohtalaisia tai vakavia vahinkoja Lounais-Honshūlla, Shikokulla ja Kaakkois-Kyūshūlla.[5]
23. joulukuuta 1854 8,4 ML Ansei-Tōkain maanjäristys 1854 安政東海地震 Ansei-Tōkai jishin Suruganlahti 0ei tietoa Episentrumi ulottui Suruganlahdelta avomerelle ja osui lähinnä Tōkain alueelle, mutta tuhosi taloja Edossa saakka. Sen jälkeinen tsunami aiheutti tuhoa koko rannikkoalueella Bōsōn niemimaalta nykypäivän Chiban prefektuuriin ja Tosan provinssiin (nyk. Kōchin prefektuuri).[6]
24. joulukuuta 1854 8,4 ML Ansei-Nankain maanjäristys 1854 安政南海地震 Ansei-Nankai jishin   1000010 000+ Kuolleita yli 10 000 Tōkain alueelta Kyūshūn.[6]
11. marraskuuta 1855 6,9 ML Ansei-Edon maanjäristys 1855 安政江戸地震 Ansei-Edo jishin Edo, Arakawajoen suun lähellä 66416 641 Edossa oli vuosina 1854–1855 yhteensä 120 maanjäristystä ja maan vavahtelua. Suuri maanjäristys iski klo 22:n jälkeen, ja aamuun mennessä tuli vielä 30 jälkijäristystä. Silloisten asiakirjojen mukaan kaupungissa kuoli 6 641 ja loukaantui 2 759, suuri osa kaupunkia tuhoutui tulipalossa, ja ihmiset siirtyivät asumaan maaseudulle majataloihin. Jälkijäristyksiä oli vielä kolmen viikon aikana[6].
9. huhtikuuta 1858   Hietsun maanjäristys 1858 飛越地震 Hietsu jishin Atotsugawan siirros 200200–300 Järistys tapahtui Atotsugawan siirroksessa, joka yhdistää Toyaman prefektuurissa olevan Tatevuoren Gifun prefektuuriissa Honshūn saarella olevaan Amōsolaan. Maanjäristyksessä tuli kuolonuhreja arvioiden mukaan 200–300. Se myös aiheutti maanvyörymän Tonbivuorella ja esti pääsyn Jōganjijoen yläjuoksulle.[7]
28. lokakuuta 1891 8,0 ML Mino-Owarin maanjäristys 美濃尾張地震 Mino-Owari jishin Neodanin siirros 72737 273 Laaja maanjäristys, joka osui entisiin Minon ja Owarin provinsseihin Nōbin tasangon alueella. Siitä käytetään myös nimityksiä Nōbin maanjäristys (jap. 濃尾地震, Nōbi jishin) ja suuri Nōbin maanjäristys (jap. 濃尾大地震, Nōbi daijishin).
20. kesäkuuta 1894 6,6 ML Meiji-Tokion maanjäristys 明治東京地震 Meiji-Tōkyō jishin Tokionlahti 3131 Maanjäristys tapahtui Tokiossa 20. kesäkuuta 1894 klo 14.04. Sen vaikutusalue oli Tokion keskusta ja sen viereinen Kanagawan prefektuuri ja siellä erityisesti Kawasakin ja Jokohaman kaupungit.[8] Vuoden 1894 maanjäristyksen syvyyttä ei ole määritelty, mutta sen arvioidaan tapahtuneen Tyynenmeren laatalla, joka on työntynyt Kantōn alueen alle.[9] Kuolleita oli 31 ja loukkaantuneita 157.
15. kesäkuuta 1896 8,5 ML Meiji-Sanrikun maanjäristys 明治三陸地震 Meiji-Sanriku jishin   2700027 000+ Järistys tapahtui Sanrikun rannikolla Iwaten prefektuurissa, ja se aiheutti 35 minuuttia järistyksen jälkeen 25 metrin tsunamin, joka tuhosi satoja taloja ja surmasi yli 27 000 ihmistä.[10][11]
1. syyskuuta 1923 8,3 ML Suuri Kantōn maanjäristys 関東大震災 Kantō daishinsai Izu Ōshima 100 000100 000–142 000 Maanjäristys joka tapahtui Kantōn tasangolla Japanin pääsaarella Honshūlla klo 11.58 aamulla 1. syyskuuta 1923. Eri kuvaukset kertovat, että maanjäristys kesti 4–10 minuuttia. Järistyksen episentrumi oli syvällä Izu Ōshiman saaren alla Sagaminlahdella. Se tuhosi Tokion, satamakaupunki Jokohaman sekä Chiban, Kanagawan ja Shizuokan prefektuureja ja aiheutti laajaa tuhoa kaikkialla Kantōn alueella.[12] Maanjäristyksen voimaa ja intensiteettiä on helppo aliarvioida, mutta vuoden 1923 maanjäristys onnistui siirtämään 93-tonnisen suuren Buddha-patsaan Kamakurassa. Patsas siirtyi eteenpäin puolisen metriä.[13] Onnettomuusarviot vaihtelevat välillä 100 000–142 000 kuollutta, joista jälkimmäiseen sisältyy arviolta 40 000 kadonnutta, joiden arvellaan kuolleen.
27. maaliskuuta 1927 7,6 ML Kita-Tangon maanjäristys 1927 北丹後地震 Kita-Tango jishin Tangon niemimaa Kioton prefektuurissa 30203 020 Lähes kaikki Mineyaman (kuuluu nykyisin Kyōtangoon) talot tuhoutuivat, ja järistys tuntui Tokiossa ja Kagoshimassa saakka.[14]
2. maaliskuuta 1933 8,4 Mw Sanrikun maanjäristys 1933 昭和三陸地震 Shōwa Sanriku jishin 290 kilometriä Kamaishin kaupungista itään 3 0003 000+
Kamaishinlahti, Iwate,
vuoden 1933 maanjäristys ja tsunami.
Suurehko maanjäristys, johon liittynyt tsunami aiheutti vuonna 1933 laajoja tuhoja Sanrikun rannikolla Tōhokun alueella Honshūlla.[15]
10. syyskuuta 1943 7,2 ML Tottorin maanjäristys 1943 鳥取地震 Tottori Jishin Ketakan piirikunnan rannikolla 10831 083 Maanjäristys tapahtui Tottorin prefektuurissa 10. syyskuuta 1943 klo 17.36. Vaikka maanjäristys tapahtui toisen maailmansodan aikana, tietoja tuhosta ei ihme kyllä sensuroitu, ja vapaaehtoisia avustajia ja avustustarvikkeita tuli eri puolilta Japanin keisarikuntaa, muun muassa Mantšukuosta. Tottorin maanjäristyksen episentrumi oli Ketakan piirikunnassa, joka nykyisin kuuluu Tottorin kaupunkiin, ja sen voimakkuus oli 7,2 Richterin asteikolla. Maanjäristyksen voimakkuus oli 6,0 Tottorin kaupungissa ja 5,0 niinkin kaukana kuin Okayamassa Seton sisämerellä.[16]
13. tammikuuta 1945   Mikawan maanjäristys 1945 三河地震 Mikawa jishin Mikawanlahti 11801 180 + 1126 kateissa Maanjäristys joka sattui Mien ja Aichin prefektuurien edustalla 13. tammikuuta 1945 klo 3.38. Koska maanjäristys sattui toisen maailmansodan aikana, tietoa tuhosta sensuroitiin, ja pyrkimykset salata vahinkoja vaikeuttivat avustustöitä ja lisäsivät kuolleiden määrää.[17] Mikawan maanjäristyksen episentrumi oli Mikawanlahden rannikolla (34°42.1′N, 137°6.8′E) 11 kilometrin syvyydessä. Tsun kaupungissa sen voimakkuudeksi rekisteröitiin Richterin asteikolla 6, joskin Etelä-Aichin prefektuurin alueet olivat lähempänä episentrumia ja niihin kohdistui huomattavaa tuhoa.
20. joulukuuta 1946 8,1 Mw Nankaidōn maanjäristys 1946 南海地震 Nankai jishin Nankai Trough 13621 362 Suurehko maanjäristys Nankaidōssa. Se tapahtui 20. joulukuuta 1946 klo 19.19 UTC. Maanjäristys tuntui Pohjois-Honshūsta Kyūshūun.[18]
29. kesäkuuta 1948 7,1 Mw Fukuin maanjäristys 1948 福井地震 Fukui jishin Lähellä Maruokaa 37693 769 Suurehko maanjäristys Fukuin prefektuurissa. Se sattui klo 17.13 28. kesäkuuta 1948 (silloista kesäaikaa; JDT). Pahimmin tärinä tuntui Fukuin kaupungissa, jossa sen voimakkuudeksi rekisteröitiin 6 (vastaa nykyistä 7) Japanin meteorologisen laitoksen asteikolla. Maanjäristyksen koordinaatit olivat 36゜10.3'N　136゜17.4'E (Maruokan kaupungin lähellä).[19]
16. kesäkuuta 1964 7,6 Mw Niigatan maanjäristys 1964 50 km Niigatasta pohjoiseen 26 Maanjäristys aiheutti Niigatan kaupungissa laajalti maaperän nesteytymistä, ja rakennuksille aiheutui järistyksen intensiteetin vuoksi suurta vahinkoa.[20]
12. kesäkuuta 1978 7,7 Ms Miyagin maanjäristys 1978 年宮城県沖地震 Miyagi-ken-oki jishin Miyagin prefektuurin edustalla 28 Tuhot olivat pahimmat Sendain tienoilla, ja maanjäristys sai aikaan maanvyöryjä.[21][22]
17. tammikuuta 1995 6,8 Mw Kōben maanjäristys 1995 阪神・淡路大震災 Hanshin-Awaji daishinsai Awajisaaren pohjoispää 64346 434
Tuhoja Kobessa.
Maanjäristys tiistaina 17. tammikuuta 1995 klo 5.46 paikallista aikaa Hyōgon prefektuurin eteläosassa. Sen voimakkuus oli Mw 6,8 momenttimagnitudiasteikolla (USGS),[23] ja Mj 7,3 Japanin ilmatieteen laitoksen uudistetulla asteikolla (vanhalla 7,2).[24] Tärinä jatkui arviolta 20 sekuntia. Maanjäristyksen hyposentrumi oli 16 kilometriä Awajisaaren pohjoispäässä olleen episentrumin alla[24] 20 kilometriä Kōben kaupungista.
23. lokakuuta 2004 6,9 Mw Chūetsun maanjäristys 2004 中越地震 Chūetsu jishin Ojiya 4040 Tapahtuma-aika klo 17.56 (paikallista aikaa) sunnuntaina 23. lokakuuta 2004. Maanjäristys tärisytti maata lähes koko Honshūn poikki ja kosketti osin Tōhokua, Hokurikua, Chūbua ja Kantōn aluetta.
20. maaliskuuta 2005 7,0 Mw Fukuokan maanjäristys 2005 福岡県西方沖地震 Fukuoka-ken seihō oki jishin FukuokanprefektuuriGenkaimerellä noin 6 kilometriä Genkaisaarista lounaaseen Fukuokan sataman suulla 11 Tämä maanjäristys iski Fukuokan prefektuuriin klo 10.53 JST 20. maaliskuuta ja kesti noin 50 sekuntia. Järistys tapahtui aiemmin tuntemattomalla siirroksella Genkaimerellä Fukuokan kaupungin pohjoispuolella. Genkaisaaren asukkaat jouduttiin evakuoimaan, kun talot sortuivat ja paikoin tapahtui maanvyörymiä. Maanjäristyksen jälkeisissä tutkimuksissa todettiin, että uusi siirros oli todennäköisesti jatkoa tunnetulle Kegon siirroslinjalle, joka kulkee kaupungin keskustan halki.
16. elokuuta 2005 7,2 Mw Miyagin maanjäristys 2005 宮城県沖地震 Miyagi-ken oki jishin Miyagin prefektuurinoin 55 kilometriä suoraan itään Miyagin prefektuurin Oshikan niemimaalta 00 Voimakas maanjäristys, joka iski Honshūn saarelle klo 11.46 (2.46 UTC) 16. elokuuta 2005 ja aiheutti kuolemantapauksia, talojen sortumisia ja sähkökatkoja. Maanjäristys alkoi tiistaina 16. elokuuta 2005 ja vaikutti Japanin koillisrannikkoon. Se aiheutti tsunamivaroituksen, ja rakennukset huojuivat 300 kilometrin päässä pääkaupungissa Tokiossa. Maanjäristyksen voimakkuudeksi arvioitiin aluksi 6,8, mutta Yhdysvaltojen Geologian virasto rekisteröi sen myöhemmin voimakkuudelle 7,2.[25]
15. marraskuuta 2006 7,9 ML Kuriilien saarten maanjäristys 2006 千島列島沖地震 Chishima-rettō oki jishin Kuriilit noin 160 kilometriä Kuriilien saarten Simushirin eteläkärjestä suoraan itään 00 Maanjäristys sattui klo 20.29 paikallista aikaa 15. marraskuuta 2006 ja aiheutti tsunamin, joka osui Japanin pohjoisrannikkoon.
25. maaliskuuta 2007 6,9 ML Noton niemimaan maanjäristys 能登半島地震 Noto-hantō jishin Ishikawan prefektuurinoin 11 länteen Wajiman kaupungin eteläkärjestä 11 magnitudi 6,9:n maanjäristys osui 25. maaliskuuta 2007 klo 9.42 Hokurikun alueelle Japaniin lähelle Noton niemimaata. Maanjäristys ravisteli Nanaon ja Anamizun kaupunkeja intensiteetillä 6+ Japanin shindo-asteikolla. Kuolleita yksi, Wajiman kaupungissa, ja ainakin 214 loukkaantuneesta ilmoitettiin. Tsunamivaroitus annettiin heti Kagan ja Noton rannikoille, ja 10–20 cm aalto iski rannalle puolisen tuntia myöhemmin.[26]
16. heinäkuuta 2007 6,6 ML Niigatan maanjäristys 2007 新潟県中越沖地震 Niigata-ken Chūetsu oki jishin Niigatan prefektuurinoin 29 kilometriä Niigatasta länteen 1111 Maanjäristys[27]) oli voimakas, Richterin asteikolla 6,6,[28][29] ja tapahtui 10.13 paikallista aikaa (01.13 UTC) 16. heinäkuuta 2007 Niigatan prefektuurin luoteisosassa. Maanjäristys ravisteli Niigataa ja viereisiä prefektuureja. Korkein intensiteetti 6 Japanin shindo-asteikolla rekisteröitiin Kashiwazakin kaupungissa ja Iizunan ja Kariwan kylissä, mutta järistys tuntui Tokiossa saakka[28]. Järistys aiheutti yksitoista kuollutta ja ainakin 1 000 loukkaantunutta, ja 342 rakennusta tuhoutui täysin, lähinnä vanhoja puurakennuksia.[28][30][31]
14. kesäkuuta 2008 6,9 Mw Iwate- ja Miyagi-nairikun maanjäristys 2008 岩手・宮城内陸地震 Iwate-Miyagi-nairiku jishin Iwaten prefektuurinoin kilometri itään Narusawa-onsenilta Iwaten prefektuurissa 1212 Tämä maanjäristys iski keskiselle Tōhokun alueelle Koillis-Honshūun.[32]
9. elokuuta 2009 6,9-7,1 Mw Izusaarten maanjäristys     33.144°N, 138.040°E, syvyys 303.1 km Ei tietoa [33][34]
11. elokuuta 2009 6,5-6,6 Mw Tōkain alueen maanjäristys     33.8°N, 138.50°E, syvyys 20.0 km 1 [35]
26 helmikuuta 2010 7,0 ML Ryūkyūsaarten maanjäristys     25.902°N, 128.417°E, syvyys 22.0 km 1 [36]
21. joulukuuta 2010 7,4 ML Boninsaarten maanjäristys 2010     26.866°N, 143.739°E, syvyys 14.9 km 0 [37]
11. maaliskuuta 2011
05.46.23 UTC (14.46 JST)		 9,0 MW Tōhokun maanjäristys 東北地方太平洋沖地震 Tōhoku-chihō Taiheiyō-oki jishin 38.510°N, 142.792°E, syvyys 24.4 km 1000015 829[38] Maanjäristys aiheutti korkeimmillaan kymmenmetrisiä tsunamiaaltoja.[39][40] 11. maaliskuuta kello 14.46 paikallista aikaa tapahtuneen maanjäristyksen hyposentrumin ilmoitettiin olevan Oshikan niemimaan rannikolla Tōhokun alueen edustalla 24,4 kilometrin syvyydessä.[41][42] Voimakkuusarvioiden mukaan kyse olisi suurimmasta Japaniin osuneesta maanjäristyksestä ja eri lähteiden mukaan joko maailman kolmanneksi, neljänneksi tai viidenneksi suurimmastalähde? sen jälkeen kun seismologisia mittauksia on kirjattu. Järistykseen liittyi esijäristys ja useita jälkijäristyksiä.
11. maaliskuuta 2011
06:25:50 UTC (15.25 JST)		 7,1 ML Tōhokun maanjäristyksen jälkijäristys     38.106°N, 144.553°E, syvyys 19.7 km 0 [43]
7. huhtikuuta 2011
14:30:00 UTC (23:30 JST)		 7,4 Mw Tōhokun maanjäristyksen jälkijäristys     38.2°N, 142.0°E, syvyys 40.2 km 3 [44]


Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Significant Earthquake: Japan (Arkisto-osoite: http://www.webcitation.org/5ntWzXZwJ 28.2.2010) National Geophysical Data Center, National Environmental Satellite, Data, and Information Service, jota ylläpitää National Oceanic and Atmospheric Administration. (englanniksi)
  2. ↑ Significant Earthquake: Japan: Mino (Arkisto: http://www.webcitation.org/5ntVCXbFe 28.2.2010) National Geophysical Data Center/ National Environmental Satellite, Data, and Information Service , jota ylläpitääNational Oceanic and Atmospheric Administration. (englanniksi)
  3. ↑ Yuji Kanaori, Kazuhiro Tanaka, Masahiro Chigira: Engineering geological advances in Japan for the new millennium 2000. Elsevier.
  4. ↑ Toshihiko Sugai, Yuichiro Fusejima, Yasuo Awata, Takashi Azuma, Yoshihiko Kariya and Yasuhiro Suzuki: Late Holocene paleoseismicity of the Yoro fault system National Institute of Advanced Industrial Science and Technology. Arkistoitu 22.7.2011. (englanniksi)
  5. ↑ M. Miyazawa, J. Mori J.: Historical maximum seismic intensity maps in Japan from 1586 to 2004: construction of database and application Annal of Disas.Prev.Res.Inst., Kyoto Univ. 48C. Arkistoitu 29.3.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Kawade Shobō Shinsha Editorial Team (eds.). "Ansei Daijishin" (安政大地震, "Ansein suuri maanjäristys"). Ō-Edo Rekishi Hyakka (大江戸歴史百科, "Historical Encyclopedia of Great Edo"). Tokyo: Kawade Shobō Shinsha Publishers, 2007. s. 253.
  7. ↑ Usami Tatsuo: The Hietsu Earthquake of April 9, 1858 and the Omachi Earthquake of April 23, 1858 Earthquake Research Institute, University of Tokyo. Arkistoitu maaliskuu 4, 2009. Viitattu maaliskuu 13, 2011. (japaniksi)
  8. ↑ Source Parameters of the Tokyo Earthquake in Meiji Era (1894). Japan Science and Technology Agency. Arkistoitu 30.7.2009. Viitattu 13.3.2011.
  9. ↑ Inland earthquake The Headquarters for Earthquake Research Promotion.
  10. ↑ Research describes origin of devastating tsunami 12.6.1996. American Geophysical Union. Arkistoitu 25.5.2009. (englanniksi) (Linkki ei toimi)
  11. ↑ Historic Earthquakes: Sanriku, Japan, 1896 15. kesäkuutaUTC , Magnitude 8.5 29.1.2009. US Geological Survey. (englanniksi)
  12. ↑ Hammer, Joshua. (2006). Yokohama Burning: the Deadly 1923 Earthquake and Fire that Helped Forge the Path to World War II, p. 278, citing Francis Hawks, (1856). Narrative of the Expedition of an American Squadron to the China Seas and Japan Performed in the Years 1852, 1853 and 1854 under the Command of Commodore M.C. Perry, United States Navy, Washington: A.O.P. Nicholson by order of Congress, 1856; originally published in Senate Executive Documents, No. 34 of 33rd Congress, 2nd Session.
  13. ↑ Great Buddha: blog (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Historic Earthquakes: Tango, Japan, 1927 March 07 09:27 UTC, Magnitude 7.6 USGS. (englanniksi)
  15. ↑ Historical Earthquakes:The 1933 Sanriku earthquake 14.3.2008. United States Geological Survey. (englanniksi)
  16. ↑ The Tottori Earthquake (September 10, 1943, M 7.2) The Headquarters for Earthquake Research Promotion.
  17. ↑ Interpretation of damage to houses and casualties relied on a precise evaluation of earthquake ground motions in the epicentral region: 1945 Mikawa earthquake Centro Latino-Americano e do Caribe de Informação em Ciências da Saúde.|Kieli=(englanniksi)
  18. ↑ The 1946 Nankaido Earthquake 13.3.2008. USGS. (englanniksi)
  19. ↑ Japan Meteorological Agency (Arkistoitu – Internet Archive) Shindo Database Search Retrieved August 16, 2008
  20. ↑ H. Kawasumi: ”1. Introduction”, General Report on the Niigata Earthquake of 1964. Tokyo, Japan: Tokyo Electrical Engineering College Press, 1968. Teoksen verkkoversio.
  21. ↑ Significant Earthquakes of the World 1978 USGS. (englanniksi)
  22. ↑ R. C. Sidle: ”1 Significance of Soil Mass Movement”, Hillslope stability and land use, s. 1–9. 11 Water resources monograph. American Geophysical Union, 1985. ISBN 9780875903156 Teoksen verkkoversio.
  23. ↑ Significant Earthquakes of the World: 1995 U. S. Geological Survey. (englanniksi)
  24. ↑ a b The City of Kobe: Statistics The Great Hanshin-Awaji Earthquake: Statistics and Restoration Progress. 1.1.2008. Arkistoitu 27.5.2008. (englanniksi)
  25. ↑ Quake Shakes Buildings in Tokyo 16.8.2005. The Associated Press. (englanniksi) (Linkki on kuollut)
  26. ↑ Hokuriku quake kills one, injures 170 26.3.2007. The Japan Times.
  27. ↑ 2007 年７月16 日10 時13 分ころ新潟県上中越沖で発生した地震について 16.7.2007. Japan Meteorological Agency. (japaniksi)
  28. ↑ a b c Powerful earthquake strikes Niigata, causes leak at nuclear power plant 16.7.2007. Japan News Review.
  29. ↑ asahi.com：新潟、長野で震度６強 ８人死亡、９０８人がけが - 社会
  30. ↑ Niigata earthquake death toll rises to eleven Japan News Review, July 23
  31. ↑ Japanese nuke plant leaked after earthquake 16.7.2007. AP via CNN. (englanniksi) (Linkki on kuollut)
  32. ↑ Result of searching the database of felt earthquakes Japan Meteorological Agency. Arkistoitu 18.6.2008. Viitattu 13.3.2011. (japaniksi)
  33. ↑ Magnitude 7.1 - Izu Islands, Japan Region (sivu 1) 9.8.2009. US Geological Service. (englanniksi)
  34. ↑ Rodney Joyce: Strong quake jolts Tokyo; trains halted briefly 9.8.2009. Reuters. (englanniksi)
  35. ↑ M6.5 quake jolts Shizuoka Pref, injuring more than 20 9.8.2009. Kyodo. Arkistoitu 15.10.2009. (englanniksi)
  36. ↑ Magnitude 7.0 – Ryukyu Islands, Japan 26.2.2010. USGS. (englanniksi)
  37. ↑ Magnitude 7.4 - Bonin Islands, Japan Region Earthquake.usgs.gov. (englanniksi)
  38. ↑ Japanin poliisin julkaisema asiakirja Npa.go.jp. 29.10.2011. Viitattu 29.10.2011 klo 08:17 Suomen aikaa.
  39. ↑ 8.9 Earthquake in Japan, Tsunami Warning to Russia, Taiwan and South East Asia theworldreporter.com. 11.3.2011. (englanniksi)
  40. ↑ Magnitude 9.0 - Near the East coast of Honshu, Japan earthquake.usgs.gov. Arkistoitu 2.5.2013. Viitattu 11.7.2018. Web archive 2013
  41. ↑ Tsunami hits north-eastern Japan after massive quake BBC News. 11.3.2011. (englanniksi)
  42. ↑ Magnitude 9.0 – Near The East Coast of Honshu, Japan 2011 March 11 05:46:23 UTC United States Geological Survey (USGS). Viitattu 19.3.2011. (englanniksi)
  43. ↑ Magnitude 7.1 - Off the East Coast of Honshu, JAPAN REGION Earthquake.usgs.gov. Viitattu 12.3.2011.
  44. ↑ Tsunami warning after 7.4 magnitude Japan quake, JAPAN REGION 7 April 2011. msnbc.msn.com. Viitattu 7.4.2011.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of earthquakes in Japan
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Japanin_maanjäristyksistä&oldid=22924915”