Long-Range Hypersonic Weapon
| Long-Range Hypersonic Weapon | |
|---|---|
 LRHW-laukaisuvaunu nostamassa ohjusputkia pystysuoriksi. |
|
| Tyyppi | hypersoonisen liitokärjen sisältävä keskipitkän matkan ohjus |
| Valmistushistoria | |
| Valmistaja | Lockheed Martin |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Käyttöönotto | 2023 |
| Ohjus | |
| Massa | 7 400 kg |
| Kantomatka | yli 3 600 km |
| Mitat | |
| Halkaisija | 0,88 m |
Long-Range Hypersonic Weapon (LRHW, suom. pitkän kantaman hypersooninen ase), kutsumanimeltään Dark Eagle (suom. pimeä kotka) on kehitteillä oleva yhdysvaltalainen maasta laukaistava keskipitkän kantaman hypersooninen ohjus, joka kantaa Common-Hypersonic Glide Body (C-HGB) -liitokärkeä.
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden kohtalaisen pitkän kantaman hypersoonisen aseen kehitystyö Yhdysvalloissa alkoi maaliskuussa 2019. Tarkoitus oli saada tämäntyyppinen uudenlainen ase Yhdysvaltain maavoimille. Lockheed Martin voitti tarjouskilpailun ja sai tehtäväkseen suunnitella aseen elokuussa 2019. C-HGB kehitettiin Yhdysvaltain laivaston projektissa ja sitä valmistaa Dynetics. LRHW:n tarkoitus on kyetä iskemään nopeasti tärkeisiin ja hyvin puolustettuihin kohteisiin. Pentagon priorisoi hanketta, koska Venäjä ja Kiina olivat jo kehittäneet omia hypersoonisia aseitaan.[1][2]
Yhdysvaltain laivaston on tarkoitus saada sotalaivalta/sukellusveneestä laukaistava versio käyttöönsä osana Intermediate-Range Conventional Prompt Strike (IRCPS) -ohjelmaa. Laivasto aikoo sijoittaa ohjuksia Zumwalt-luokan hävittäjille ja myöhemmin Virginia-luokan Block V -sarjan ydinsukellusveneisiin.[1][3]
C-HGB:tä kokeiltiin onnistuneesti maaliskuussa 2020, kun se laukaistiin kantoraketin kyydissä Pacific Missile Range Facilitystä Havaijilta.[4] Alkuvaiheessa etenkin itse ohjuksen kanssa oli ongelmia ja useat koelaukaisut epäonnistuivat. Vuonna 2023 kolme koelaukaisua peruttiin. Koko ohjusta testattiin onnistuneesti luultavasti ainakin kesällä 2024.[2][3]
Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokonainen LRHW-ohjus on nimeltään All-Up-Round (AUR). AUR koostuu varsinaisesta aseesta eli Common-Hypersonic Glide Body (C-HGB) -liitokärjestä sekä sen kantorakettina toimivasta kaksivaiheisesta kiinteän ajoaineen rakettimoottoreita käyttävästä ohjuksesta. AUR-ohjuksen halkaisija on 87,6 cm. Aseen kantama on todennäköisesti yli 3 600 kilometriä. Sekä Yhdysvaltain maavoimien että laivaston käyttöön tulevat AUR-ohjukset ovat samoja, niiden laukaisutavat vain eroavat toisistaan.[1][2][3]
Laukaisun jälkeen ohjus kiihdyttää itsensä hypersoonisen nopeuteen (yli viisinkertainen äänennopeus). Koska ohjus on kaksivaiheinen, pudotetaan siitä ensin sen ensimmäinen vaihe, joka toimii todennäköisesti laukaisumoottorina. Tarpeeksi suuressa nopeudessa ja muuten oikeassa kohdassa lentoa toinen vaihe ja sen kärjessä oleva C-HGB-liitokärki irrotetaan toisistaan. C-HGB jatkaa matkaa kohteeseensa saamallaan nopeudella. Liitolaite itsessään ei sisällä moottoria, mutta kykenee tekemään liikkeitä. Hyvin suuri nopeus ja muuttuva lentorata tekevät torjunnasta todella vaikeaa. C-HGB:n huippunopeus on tiettävästi jopa Mach 17 eli seitsemäntoistakertainen äänennopeus.[1][2][3]
Lämpökilpi suojaa laitetta suuresta nopeudesta johtuvalta kuumenemiselta, jonka aiheuttaa ilmanvastus. C-HGB toimii itsessään kineettisenä aseena eli sen nopeuden liike-energia riittää tarjoamaan suuren tuhovoiman iskiessään kohteeseen, eikä laitetta siksi tarvitse varustaa räjähteillä.[1]
Maavoimien LRHW laukaistaan HEMMT-kuorma-auton vetämällä perävaunulla olevasta laukaisimesta. Yhteen laukaisuvaunuun mahtuu kaksi ohjusta vierekkäisiin laukaisuputkiin, ”kanistereihin”. Laukaisuvaiheessa putket täytyvät olla nostettuna pystysuoriksi. LRHW-patteri koostuu neljästä laukaisuajoneuvosta, johtokeskusajoneuvosta sekä huoltoajoneuvosta. Koko järjestelmä on hyvin liikkuva ja voi vaihtaa paikkaa taistelukentällä nopeasti. Järjestelmä voidaan ilmakuljettaa C-17-kuljetuskoneilla.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Dark Eagle: Fielding the US Army’s Long Range Hypersonic Weapon euro-sd.com. 26.10.2023. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Alex Hollings: Dark Eagle: The Army's Long-Range Hypersonic Weapon Looks Epic The National Interest. 13.8.2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Joseph Trevithick, Howard Altman: Hypersonic Weapon Just Tested In Florida, Results Unclear The War Zone. 29.7.2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Thomas Newdick: The Army Just Got Its Hands On Its First "Dark Eagle" Hypersonic Missile Launchers The War Zone. 6.10.2021. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)