IRBM
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
IRBM (engl. intermediate-range ballistic missile) on keskipitkän matkan ballistinen ohjus. Sen kantomatka on 2 400–6 000 kilometriä. Useasti sekä IRBM- että MRBM-ohjuksia sanotaan yhdessä keskimatkan ohjuksiksi.
Keskimatkan ohjukset ovat olennaisia jonkin maailmankolkan voimatasapainon kannalta. Esimerkiksi Intian Agni-ohjus kantaa vain Pakistaniin ja Kiinaan. Näin ollen Intia uhkaa Kiinaa ja Kiina Intiaa omilla keskimatkan ohjuksilla.
1980-luvulla tyypillinen keskipitkän matkan ohjus oli Neuvostoliiton SS-20 eli RT-12M Pioneer. Monet sukellusveneestä laukaistavat ohjukset ovat olleet kantamaltaan keskimatkan ohjuksia vastaavia.
Vuonna 1987 solmittiin INF-sopimus, joka kielsi maasta laukaistavan keskimatkan ja keskipitkän matkan ballistisen ohjukset Neuvostoliitolta ja Yhdysvalloilta Euroopassa. Ranskalla oli käytössä siilosta laukaistava S3 IRBM-ohjus vuoteen 1996, jolloin se poistettiin käytöstä ja Ranskan ydinpelote jäi SLBM-ohjusten ja lentokoneista pudotettavien ydinpommien (AN-22 ja AN-52) varaan.
Esimerkkejä IRBM-ohjuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Shaheen 2, Pakistan
- Agni III ja Agni IV, Intia
- Hadés, Ranska
- PGM-19 Jupiter, Yhdysvallat
- Navaho, Yhdysvallat (projekti keskeytetty vuonna 1958)
- Pluton, oik. SRBM, Ranska
- Redstone, Yhdysvallat
- Jeriko I & II, Israel
- Taepodong-1 ja Taepodong-2, Pohjois-Korea
- Thor, Yhdysvallat
- DF-4, Kiina
- S3, Ranska