Laiva

Italialainen purjelaiva Amerigo Vespucci New Yorkin satamassa Hudsonjoella.

Laiva on suuri vedessä kulkeva alus. Veneestä se eroaa suuremmalla koollaan, mutta tarkkaa rajanvetoa laivan ja veneen välille on vaikea tehdä. Laivan ja veneen erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia pidetään laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto.

Laivoja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupankäyntiin, risteilyihin, rahdin tai ajoneuvojen kuljetukseen. Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat, joiden reitit vaihtelevat.

Etymologiaa ja nimistöä

Sanaa laiva arvellaan lainasanaksi germaanisista kielistä; germaaniseksi kantasanaksi on rekonstruoitu *flawją. Sanan vastineita on myös balttilaisissa ja slaavilaisissa kielissä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut jokin esihistoriallinen venetyyppi.

Sanalla alus viitattiin alun perin laivoihin ja veneisiin, mutta nykyisin se merkitsee muutakin, kuten esimerkiksi avaruusalusta. Sana alus on johdos sanasta ala ja viittaa siihen, että alus on kantamansa ihmisen tai lastin alapuolella.

Suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä nimityksiä laivoille tai veneille ovat aluksen lisäksi esimerkiksi vene, joka merkitsee nykyisin hyvin pientä, kannetonta laivaa, haapio ja honkio, jotka merkitsevät yhdestä puusta tehtyä venettä, uisko, joka merkitsee tietyntyyppisiä purjealuksia, saima, joka tarkoitti Laatokalla käytettyä purjealusta, ja haaksi, joka on vanha laivojen ja veneiden yleisnimitys.

Katso myös: Luettelo perinteisistä suomalaisista vesiliikennesanoista

Laivan koon ilmoittaminen

Laivan koko määritellään yleensä ensisijaisesti sen kyvyllä kuljettaa lastia, joko painona tai tilavuutena.

Laivan tilavuus eli vetoisuus ilmaistaan joko laivan kokonaisvetoisuutena eli bruttovetoisuutena (GT) tai lastitilojen vetoisuutena eli nettovetoisuutena (NT). Vetoisuuden mittayksikkönä käytettiin vuoteen 1994 asti rekisteritonnia. Nykyisten mittaussääntöjen mukaan brutto- ja nettovetoisuudet ovat yksiköttömiä, logaritmisesti laskettuja lukuja.

Laivan kantavuus on aluksen lastin, polttoaineen, varusteiden ja henkilöiden suurin sallittu paino. Painon yksikkönä käytetään tonnia, ja sen lyhenteenä on dwt tai joskus myös tdw (engl. deadweight tons, ”kuollut paino”).

Laivan uppouma on aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina ilmaistuna. Etenkin sota-alusten koko ilmoitetaan käyttämällä uppoumaa. Mikäli kauppa-aluksille ilmoitetaan uppouma, on se silloin lastimerkkiin lastatun aluksen uppouma suolavedessä (1,025 t/m³).

Lästi on historiallinen tilavuus- ja painomitta, jota käytettiin myös ennen laivojen koon ilmaisemiseen.

Navigaation kannalta myös laivan ulkomitoilla, kuten suurimmalla pituudella (L.O.A.), leveydellä, korkeudella, syväyksellä ja vesilinjan pituudella, on merkitystä.

Max-kokoluokat

Panamax-tyyppiseksi kutsutaan laivaa, joka on kooltaan sellainen, että se mahtuu kulkemaan Panaman kanavan suluista. Myös muilla vesireiteillä on vastaavia alusten kokorajoituksista johdettuja luokkia, kuten Suezin kanavan Suezmax ja Saimaan kanavan Saimax.

Laivan liikkeet aallokossa

Laivan liikkeet aallokossa kuvataan koordinaatistossa (x, y, z), jonka origo on aluksen painopisteessä.

• Akselit
  • x-akseli on pitkittäissuuntainen akseli, joka on positiivinen keulaa kohti
  • y-akseli on poikittaissuuntainen akseli, joka on positiivinen oikealle
  • z-akseli on pystysuuntainen akseli, joka on positiivinen ylöspäin
• Suoraviivaiset liikkeet
  • työntyily, rullaaminen (tai kiihtyily) (englanniksi surge) on aluksen edestakaista pitkittäistä siirtymäliikettä x-akselin suunnassa [kuvassa n:o 3]
  • huojunta, vaaruminen (sway) on edestakaista poikittaista siirtymäliikettä y-akselin suunnassa [n:o 2]
  • kohoilu (heave) on edestakaista pystysuuntaista siirtymäliikettä z-akselin suunnassa [n:o 1]
• Kulmaliikkeet
  • keinunta [Φ, fii] (roll) on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri [n:o 6]
  • jyskintä [Θ, theeta] (pitch) on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri [n:o 5]
  • mutkailu [Ψ, psii] (yaw) on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri [n:o 4]

Laivatyypit

Laivat voidaan luokitella käyttövoimansa perusteella esimerkiksi höyrylaivaksi, purjealukseksi ja soutualukseksi eli kaleeriksi.

Käyttötarkoituksensa mukaan laivat luokitellaan matkustaja-, kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksiksi.

Matkustaja-aluksia

Matkustaja-autolautta M/S Rosella Kustaanmiekan salmessa.

• Autolautta
• Linjalaiva
• Risteilyalus

Kuivalastialuksia

Konttialus

• Irtolastialus
• Junalautta
• Konttialus
• Ro-ro-alus
• Storoalus

Säiliöaluksia

• LNG-säiliöalus
• Tankkeri

Erikoisaluksia

Jäänmurtajat Sisu ja Urho.

• Asuntoalus
• Hinaaja
• Jäänmurtaja
• Kaapelialus
• Kalastusalus (muun muassa troolari)
• Lossi
• Meripelastusalus
• Ponttoni
• Proomu
• Ruoppaaja
• Sota-alus

Kuivalastialustyyppejä bibo (bulk in - bags out) irtolastin pussittaminen tapahtuu lastauksen aikana boro (bulk + roro) irtolasti- ja roro-aluksen yhdistelmä, joka kuljettaa sekä irtolastia että pyörillä varustettuja yksiköitä conro (container + roro) kontti- ja roro-aluksen yhdistelmä, jonka sisäkansille lastataan roro-menetelmällä ja sääkannelle kontteja nosturilla floflo (floating on – floating off) uittamalla lastattava ja purettava alus, joka lastaamisen ja purkamisen ajaksi vajoaa syvemmälle veteen kombiroro = ropax lolo (lift on – lift off) alus, jonka lastinkäsittely tapahtuu nosturin avulla monikäyttöalus eli yhdistelmäalus on alus, jota voidaan käyttää erilaisille lasti- ja liikennetyypeille OBO (ore – bulk – oil) malmia, muuta kuivaa irtotavaraa tai öljyä kuljettamaan pystyvä alus, jonka ruuma on tehty helposti puhdistettavaksi lastityypin vaihtuessa probo (product – bulk – oil) öljytuotteita, pehmeää irtotavaraa tai (kasvi/mineraali)öljyä kuljettamaan kykenevä alus. Alus on OBO:n kaltainen, mutta sen ruuma on pinnoitettu, jotta se voidaan puhdistaa hyvin lastityypin vaihtuessa. Pinnoite ei kestä kovien aineiden hankausta. rocon =conro rolo (roro + lolo) alus, jonka lastista osa lastataan ja puretaan ramppia pitkin, osa taas nosturilla ropax (roro + passangers) matkustajarahtilaiva on matkustaja-autolautta, jossa on vähän matkustajapaikkoja ja josta huvittelupalvelut puuttuvat roro (roll on – roll off) pyörillä varustettuja kuljetusvälineitä (autoja, perävaunuja, lauttavaunuja) kuljettava alus, joka lastataan ja puretaan ajamalla tai vetämällä lasti ajoneuvolla ramppia pitkin laivaan ja maihin storo (stowable roro) ahdattava roro on alus, jonka lasti vedetään lauttavaunulla alukseen ja ahdataan vaunusta trukilla suoraan ruumaan. Purkaussatamassa lasti nostetaan trukilla lauttavaunuun, ja vaunu vedetään laivasta ulos ramppia pitkin.

Propulsio Laiva kulkee potkureiden, vesisuihkupropulsion, purjeiden tai airojen voimalla. Laivan nimen yhteydessä käytetään erilaisista voimanlähteistä tunnuksena etuliitettä: DS diesel ship dieselalus; aluksen dieselmoottori on kytketty mekaanisesti potkuriin GTS gas turbine ship kaasuturbiinilaiva MF motor ferry dieselmoottorilautta M/S, MS motor ship moottorialus; nimitystä käytetään dieselmoottorein varustetuista aluksista MT motor tanker dieselmoottorinen säiliöalus NS nuclear ship ydinkäyttöinen alus S/S, SS steam ship höyrylaiva; aluksen pääkoneen käyttövoimana on höyry TSS turbine steam ship höyryturbiinilaiva TS turbine ship höyryturbiinilaiva, sama kuin TSS TT turbine tanker höyryturbiinisäiliöalus Näytä lisää lyhenteitä

Laivaonnettomuuksia

Pääartikkeli: Haaksirikko

• RMS Titanic upposi Pohjois-Atlantilla vuonna 1912 törmättyään jäävuoreen, noin 1 500 kuollutta.
• RMS Empress of Ireland upposi Saint Lawrencen joella Kanadassa vuonna 1914 törmättyään yhteen toisen aluksen kanssa, 1 012 kuollutta.
• Wilhelm Gustloff upposi tammikuussa 1945 Itämerellä toisen maailmansodan loppuvaiheessa neuvostoliittolaisen sukellusveneen torpedon osuessa siihen laivan ollessa kuljettamassa valtakunnan itäosista evakuoituja saksalaisia siviilejä, yli 9 000 kuollutta; historian eniten ihmishenkiä vaatinut yksittäinen laivaturma.
• M/S Estonia upposi Itämerellä syysmyrskyssä 1994, 852 kuollutta.

Katso myös

• Dieselsähköinen voimansiirto
• Laivanrakennus
• Laivasuunnittelu
• Vesiliikenneonnettomuudet
• Messi
• Suomen Merihistoriallinen yhdistys
• Vesiliikenne

Kirjallisuutta

• Käyhkö, Arttu: Saimaa ja laivat. Kustantaja Laaksonen, 2015. ISBN 978-952-5805-75-8.

Aiheesta muualla

Kuvia/tietoja suomalaisista laivoista sivustolla: Äänimeri http://www.aanimeri.fi

• Fakta om fartyg (ruotsiksi)
• Meriteollisuus
• STX Europe (englanniksi)