Loiskimalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loiskimalaiset
Kivikkoloiskimalainen (Bombus rupestris)
Kivikkoloiskimalainen (Bombus rupestris)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Yläheimo: Apoidea
Heimo: Mesipistiäiset Apidae
Suku: Kimalaiset Bombus
Alasuku: Loiskimalaiset Bombus (Psithyrus)
Lepeletier, 1833
Katso myös

  Loiskimalaiset Commonsissa

Loiskimalaiset (Bombus (Psithyrus)) on kimalaisten alasuku. Nimensä mukaisesti loiskimalaiset ovat yhdyskuntina elävien kimalaislajien kleptoparasiittisia pesäloisia.

Loiskimalaislajit ovat läheisempää sukua toisilleen kuin muille kimalaisille, mutta väritys muistuttaa erehdyttävästi isäntälajia. Lajit ovat hieman vähemmän karvaisia kuin kimalaiset yleensä ja takaruumiin kärki on yleensä näkyvissä. Siivet ovat yleensä hieman tummat.[1][2][3]

Loiskimalaiset loisivat käen lailla kimalaisten yhdyskunnissa. Erikoistuessaan loiselämään, lajit ovat menettäneet sosiaalisen käyttäytymisen sekä kyvyn kerätä siitepölyä. Nuoret loiskimalaiset elävät erakkoina ja ruokailevat kukkien medellä. Kun naaraskimalainen on pariutunut, se etsii sopivan kimalaispesän, tunkeutuu pesään ja joko välittömästi surmaa alkuperäisen kuningattaren tai piileksii pesässä muutamia päiviä ja munii omat munansa kimalaismunien joukkoon. Surmattuaan kuningattaren loiskimalainen ottaa kuningattaren paikan pesässä ja erittämiensä feromonien avulla orjuuttaa pesän työläiset ruokkimaan itseään ja huolehtimaan omista jälkeläisistään.

Suomalaisia lajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loiskimalaisia on Suomessa noin 10 eri lajia.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.