Ljungbyånin vesistö
Ljungbyånin vesistö (ruots. Ljungbyåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 77) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Ljungbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 758 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Ljungbyån, jonka pituus on 62 kilometriä. Pääuoman kokonaispituus on 77 kilometriä, kun huomioidaan pisin sivujoki. Se alkaa Bullaflyn suolta [3], joka sijaitsee 219 metriä mpy. Joki laskee Itämereen noin 0,15 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ljungbyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Sen kanssa on yhteinen vedenjakaja on neljällä päävesistöllä. Pisin yhteinen vedenjakaja on eteläpuolisella Hagbyånin vesistöllä (tunnus 78), jonka länsipuolella sijaitsevatLyckebyånin vesistön (tunnus 80) ja Alsterånin vesistön (tunnus 75) lyhyet vedenjakajat. Alsterånin viereinen vesistö Snärjebäckenin vesistö (tunnus 76) on pinta-alaltaan pieni, mutta merenrannikolla on mereen laskevien ojien ja purojen pienien valuma-alueiden yhteispinta-ala on Ljungbyånin vesistöä paljon suurempi.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (69,3 %), turve (8,1 %), kalliomaa (1,1 %), hiekka ja sora (3,7 %), multamaa (9,4 %), savimaa (3,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (77,7 %), soita ja kosteikkoja (1,6 %), viljelymaita (13 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,6 %) sekä joutomaita (4,4 %). Näiden lisäksi on 0,7 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ljungbyånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Ljungbyånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,97 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 29,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,74 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,9 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 28 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 24,9 m³/s on mitattu huhtikuussa 1985 ja pienin 0,2 m³/s marraskuussa 1982. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan vaatimaton kevättulva kestäisi maaliskuusta huhtikuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 38 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]
Ljungbyånin pääuomassa on 2 vesivoimalaitosta: Kölby ja Djupafors. Vesistön sivu-uomissa on vielä Weinen voimala. Voimaloiden yhteisteho on 0,1 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 0,2 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ljungbyån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Ljungbyånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljungbyån (SE627882-152464) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3845–3853, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljungbyånin vesistö (Excel-lomake nro 996), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Ljungbyån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
