Mörruminjoen vesistö
.JPG)
Mörruminjoen vesistö (ruots. Mörrumsåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 86) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mörruminjoen (ruots. Mörrumsån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Mörrumsån, jonka pituus on 186 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,85 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mörruminjoen vesistön luoteispuolella kulkee Skandinavian eteläosan pohjois-eteläsuunnassa halkaiseva vedenjakaja, jonka itäpuolella olevat vesistöt laskevat Itämeren pääaltaaseen ja länsipuolella Atlantin suuntaan. Tällä vedenjakajalla on Mörruminjoen vesistöllä pitkä osuus, jonka takana sijaitsee Laganin vesistö (tunnus 98). Sen pohjoispuolella sijaitsee Laganin naapuri Emånin vesistö (tunnus 74) ja länsipuolella Laganin toinen naapuri Helge ån vesistö (tunnus 88). Helje ån eteläpuolella sijaitsee vielä Skräbeånin vesistö (tunnus 87). Mörruminjoen vesistön itäpuoliset päävesistöt sijaitsevat Emånin vesistön eteläpuolella. Ne ovat pohjoisesta lukien Alsterånin vesistö (tunnus 75), Nättrabyånin vesistö (tunnus 81), Vierydsånin vesistö (tunnus 83) ja Mieånin vesistö (tunnus 85). Mörruminjoen joensuun ympäristössä sijaitsee mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-alakin on vähäinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (58,9 %), turve (9,0 %), kalliomaa (5,4 %), hiekka ja sora (1,1 %), multamaa (7,2 %), savimaa (3,2 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (68,9 %), soita ja kosteikkoja (1,8 %), viljelymaita (10,2 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,3 %) sekä joutomaita (4,3 %). Näiden lisäksi on 12,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mörruminjokiin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Mörruminjokiin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 31,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 70,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 10,5 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 27 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 64 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 8,9 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 92,3 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 9,5 m³/s syyskuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 90 patoa, joista 20,3 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 187,1 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Mörrumsånin pääuomassa on 17 vesivoimalaitosta: Marieberg, Hemsjö Nedre, Hemsjö övre, Fridafors Nedre, Fridafors Övre, Granö, Huseby, OHS, Gransholm, Bergqvara, Åby, Lidekvarn, Barsbro, Solängen, Böksholm, Kullafors ja Lindshammar. Vesistön sivu-uomissa on vielä 4 voimalaa lisää:
- Aggånissa on Hanefors,
- Rottneånissa on Stocke ja Åäng,
- Tornebäckenissa on Torne Gård,
- Skaddeånissa on Hultakvarn, ja
- Vederslövssjönissa on Kullekvarn.
Voimaloiden yhteisteho on 23,1 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 96,9 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Mörrumsån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Mörruminjokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Mörruminjoki (SE623952-143521) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3930–3964, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Mörruminjoen vesistö (Excel-lomake nro 379), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Mörrumsån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
