Lissos (Illyria)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lissos
Λίσσος
Lissoksen raunioita.
Lissoksen raunioita.
Sijainti

Lissos
Koordinaatit 41°47′01″N, 19°39′00″E
Valtio Albania
Paikkakunta Lezhë, Lezhë
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso ennen 385 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen polis
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Illyria
Provinssi Dalmatia
Aiheesta muualla

Lissos Commonsissa

Lissos (m.kreik. Λίσσος, lat. Lissus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Illyriassa nykyisen Albanian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Lezhën kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Lissos oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin varhaisemman illyrialaisen asutuksen paikalle. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.[1][2][3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lissos sijaitsi Illyrian rannikolla lähellä Adrianmeren rantaa ja Drilon (nyk. Drin) -joen suuta joen eteläpuolella.[3][7][8] Plinius vanhempi sanoo Lissoksen sijainneen 100 roomalaista mailia (kaakkoon) Illyrian Epidauroksesta eli roomalaisittain Epidaurumista.[3][9] Lissoksesta etelään samalla rannikolla sijaitsi sijaitsi Epidamnos eli Dyrrhakhion. Kaupungista pohjoiseen sijaitsi Skodra.[6]

Lissoksella oli akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori, joka oli jyrkkärinteinen ja laski lännessä jyrkästi jokea kohti.[1][2] Kukkulan korkeus on 172 metriä merenpinnasta laskettuna. Samalla kukkulalla sijaitsee nykyisin Lezhën linna. Alakaupunki levittäytyi akropoliin länsipuolelle sen ja joen väliin.[10] Lissoksella oli jokisatama Drilonin rannalla[1][11] sekä satama nimeltä Nymfaion Adrianmeren rannalla.[10]

Lissoksen akropolis ja nykyinen Lezhën linna, taustalla antiikin Akrolissoksen vuori.

Kaupungilla oli akropoliin lisäksi myös toinen, erillinen linnoituskukkula, joka tunnettiin nimellä Akrolissos.[1] Se sijoitetaan nykyiselle Maja e Shelbumitin (Mali Selbuemit) kukkulalle linnuntietä noin kilometrin akropoliista kaakkoon. Sen korkeus on 407 (tai 410) metriä merenpinnasta laskettuna.[10][12][13] Strabon luki Akrolissoksen omaksi poliksekseen.[1][14]

Lissoksen arkeologisia kaivauksia.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lissoksen paikalla on ollut asutusta esihistorialliselta ajalta lähtien.[2] Illyrialaiset asuttivat Akrolissosta viimeistään varhaisella rautakaudella 700-luvulla eaa.[15] Myöhempi Lissoksen kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Syrakusasta tulleet asuttajat myöhemmällä klassisella kaudella Dionysios vanhemman käskystä. Tämä ajoitetaan hieman ennen vuotta 385 eaa. Tuolloinkin paikalla oli illyrialainen asutus. Dionysioksen tavoitteena oli levittää Syrakusan valtaa Adrianmerelle ja asuttaa illyrialaisten aluetta.[1][3][16] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lissatas (Λισσάτας).[3]

Arkeologia tukee kreikkalaiskaupungin olemassaoloa varmuudella vasta hellenistiseltä kaudelta lähtien, mutta on mahdollista, että se perustettiin pienemmässä mittakaavassa jo Dionysioksen aikana.[1] Myöhemmin kaupunki oli illyrialaisten käsissä. Sen jälkeen, kun roomalaiset olivat voittaneet illyrialaiset illyrialaissodissa, illyrialaiset saivat pitää Lissoksen satamakaupunkinaan, mutta eivät käyttää muita satamia.[3][17] Makedonian Filippos V sai Akrolissoksen haltuunsa yllätyksellä vuonna 211 eaa., ja pakotti sen jälkeen muun kaupungin antautumaan.[3][18]

Illyrialaiskuningas Gentius kokosi joukkonsa Lissokseen sotaansa Roomaa vastaan.[3][19] Julius Caesar asetti vuosien 49–45 eaa. kansalaissodassaan joukon roomalaisia Lissokseen puolustamaan kaupunkia.[3][20] Plinius kuvaa kaupungin olleen oppidum civium Romanorum.[3][9]

Kaupunki tai ainakin sen linnoitus säilyi olemassa bysanttilaiselle kaudelle saakka. Konstantinos Porfyrogennitos käyttää siitä nimimuotoa Elissos (Ἑλισσός).[21] Linnoituskukkula oli käytössä edelleen osmanivallan aikana.[15] Nykyisen kaupungin nimi Lezhë palautuu antiikin aikaiseen nimeen.[3]

Lissoksen ensimmäisiä arkeologisia tutkimuksia suorittivat itävaltalais-unkarilaiset 1900-luvun alussa. Camillo Praschniker ja Arnold Schober julkaisivat vuonna 1919 ensimmäisen kuvauksen kaupungin näkyvillä olleistä jäänteistä, kuten muureista, ja sen ensimmäisen topogafisen pohjakaavan. Ensimmäisiä kaivauksia suoritettiin 1970- ja 1980-luvuilla.[22] Vuodesta 2004 niitä suorittaa Grazin yliopisto.[10][22]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirtokirjoitusta sisältävä kivi.

Lissoksen akropolis on ollut linnoitettu muurein, jotka ajoitetaan 300-luvun eaa. lopulle. Ne sulkivat sisäänsä noin 2,3 hehtaarin kokoisen alueen[1] ja hyödynsivät varhaisempia muureja 500-luvulta eaa.[15] Alakaupunki oli ympäröity toisella muurilla, joka ulottui lännessä joelle ja yhdistyi idässä akropoliin muureihin, ja joka ajoitetaan 200–100-luvulle eaa. Sen pituus oli noin 2 150 metriä, ja se sulki sisäänsä noin 22 hehtaarin kokoisen alueen. Muuri oli varustettu suorakulmaisilla torneilla ja siinä oli 14 porttia. Poikkimuurit jakoivat alakaupungin useisiin alueisiin. Muureja kunnostettiin ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[1][2][23] Akrolissos oli linnoitettu omilla muureillaan.[1][24] Kaivauksissa on löydetty useiden rakennusten jäänteitä.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”82. Lissos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LISSOS (Lesh) Albania”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Issus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Lissos Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  5. ↑ Lissus (Illyria) 43 Lezhe - Λίσσος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  6. ↑ a b ”49 B2 Lissus”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  7. ↑ Drilon (river) Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  8. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.16.5; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Λίσσος; Tabula Peutingerina.
  9. ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.26.
  10. ↑ a b c d e Lissos (Albanien): Excavation Report Universität Graz. Viitattu 2.10.2023.
  11. ↑ Lissos: Geography Lezhe Archaeological Park. Viitattu 2.10.2023.
  12. ↑ Maja e Shelbumit sijainti: 41°46′44″N, 19°39′40″E.
  13. ↑ Maja e Shelbumit Peakery. Viitattu 2.10.2023.
  14. ↑ Strabon: Geografika 7.5.8.
  15. ↑ a b c Lissos: History Lezhe Archaeological Park. Viitattu 2.10.2023.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.13.
  17. ↑ Polybios: Historiai 2.12.
  18. ↑ Polybios: Historiai 8.15.
  19. ↑ Livius: Rooman synty 44.30.
  20. ↑ Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 3.26–29.
  21. ↑ Konstantinos Porfyrogennitos: De administrando imperio 100.30.
  22. ↑ a b Lissos: Excavations Lezhe Archaeological Park. Viitattu 2.10.2023.
  23. ↑ Lissos: Monuments Lezhe Archaeological Park. Viitattu 2.10.2023.
  24. ↑ Polybios: Historiai 8.13.1.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lissos_(Illyria)&oldid=22792211”