Lihan terveysvaikutukset
Tämä artikkeli kertoo lihan syönnin terveysvaikutuksista ihmisellä.
Ravitsevuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liha sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten runsaasti hyvälaatuista proteiinia, A- ja B-vitamiineja sekä hyvin imeytyvää hemi-rautaa[1], sinkkiä, B12-vitamiinia, kaliumia[2] ja fosfatyydikoliinia[3].
Rauta on välttämätöntä elimistön hapenkuljetukselle ja aivojen kehitykselle[4]. Myös sinkkiä tarvitaan aivojen kehitykseen sekä myös DNA:n ja proteiinien valmistukseen, suvunjatkamiseen ja immuunijärjestelmän toimintaan[5][6][7][8]. Riittävä proteiininsaanti puolestaan pidentää keskimääräistä elinikää[9].
Vuonna 2017 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että naisilla, joiden keskimääräinen punaisen lihan kulutus oli alle 40 grammaa päivässä, esiintyi muita enemmän liian alhaisia sinkin, raudan, B12-vitamiinin ja kaliumin tasoja[2]. Etenkin naudanlihassa on runsaasti tärkeitä ravintoaineita. Vuonna 2023 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että naudanlihaa syövät nuoret saivat ravinnosta vähintään 10 prosenttia muita enemmän rautaa, kaliumia, koliinia, B12-vitamiinia ja sinkkiä ja heidän joukossaan oli myös vähemmän folaatin- ja B6-vitamiinin puutteesta kärsiviä.[10]
Mielenterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liha sisältää runsaasti esimerkiksi sinkkiä ja koliinia. Joissakin tutkimuksissa sinkin on havaittu vähentävän masennuksen oireita.[11] Eräässä tutkimuksessa sinkkiä sisältävä ravintolisä yhdistettynä mielialalääkkeeseen vähensi masennusoireita vaikeaa masennusta sairastavilla henkilöillä.[12] Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että sinkin positiivisesta vaikutuksesta masennusoireisiin tarvitaan lisää näyttöä.
Koliinin vaikutuksista ihmiselle on toistaiseksi vain vähän tutkittua tietoa, eikä sen liiallisesta tai liian vähäisestä saannista ole olemassa tutkimusnäyttöä.[13] Ruokaviraston mukaan koliinin puutosta ei ole raportoitu ihmisillä.[14]
Vuonna 2022 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että ravinnosta saatava koliini vähensi yhdysvaltalaisaikuisilla masennusoireita.[15] Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen koliinin mielenterveysvaikutuksia selvittävä väestötutkimus, ja tutkijaryhmä toteaakin artikkelissa, että koliinin masennusoireita vähentävästä vaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa.
Suosituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ravitsemussuositukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 julkaistuissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että sekä prosessoidun että punaisen lihan kulutus rajoitettaisiin terveyssyistä yhteensä puoleen kiloon kypsiä lihajalosteita ja lihaa viikossa, mikä vastaa 700–750 grammaa raakaa lihaa[16]. Perusteluna oli ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Mikael Fogelholmin mukaan se, että väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että vähemmän lihaa syövillä on hiukan pienempi kuolleisuus ja että paljon prosessoitua punaista lihaa syövillä esiintyy hiukan enemmän sydän- ja verisuonitauteja, paksusuolensyöpää ja tyypin 2 diabetesta kuin niitä vähän syövillä.[17]
Dublinin julistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli tuhannen tutkijan allekirjoittamassa Dublinin julistuksessa todetaan, että tieteellisen näytön mukaan lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden säännöllinen nauttiminen edistää terveyttä. Etenkään lasten, nuorten, hedelmällisessä iässä olevien naisten, vanhusväestön sekä kroonisia sairauksia potevien ei pitäisi luopua eläinperäisestä ravinnosta, koska se sisältää sellaisia terveyttä suojaavia aineita, joista vallitsee puutosta jopa korkean elintason maissa.[18]
Dublinin julistusta on arvosteltu sen merkittävistä yhteyksistä eläinteollisuuteen. Yksi julistuksen laatijoista ja sen julkistustilaisuuden koollekutsujista, professori Peer Ederer, on muun muassa kuvaillut veganismia "psykologista hoitoa vaativaksi syömishäiriöksi" ja verranut sitä Heaven's Gate -kulttiin. Hän on myös kutsunut EU:n ilmastotoimia "hysteerisiksi". Niinikään julistuksen koollekutsujana toiminut professori Frederic Leroy on julkisuudessa kutsunut kasvipohjaisia lihankorvikkeita "ruokavaliokomediaksi". Hän on myös esittänyt julkisuudessa, että vihreitä arvoja puolustavat ihmiset "salaa nauttisivat raivoisasta maailmanlopusta", ja kutsunut ilmastotoimia puolustavia poliitikkoja "tietämättömiksi, hyvesignaloiviksi typeryksiksi".[19]
Julistusta arvostelleet asiantuntijat ovat kutsuneet sitä lihateollisuuden propagandaksi ja sanoneet, että sen sisältö ei vastaa tieteessä vallitsevaa yhteisymmärrystä, jonka mukaan eläinteollisuuden kielteinen vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen on merkittävää.[19]
NutriRECS
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen tutkijaryhmä NutriRECS julkaisi vuonna 2019 laajaa huomiota saaneen metatutkimuksen, jonka mukaan prosessoidun lihan ja prosessoimattoman punaisen lihan kulutus ei lisää kokonaiskuolleisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen asti kertynyttä tutkimusnäyttöä, ja siinä tarkasteltuihin 61 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä yli neljä miljoonaa tutkittavaa.[20] Samaan aikaan tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan näyttö prosessoidun lihan ja prosessoimattoman punaisen lihan kielteisistä vaikutuksista terveyteen on niin heikkoa, että sairastuvuus selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraus-suhteella.[21]
Tutkimuksiinsa pohjaten ryhmä antoi omat suosituksensa punaisen lihan ja prosessoidun lihan käytölle. Suosituksissa todettiin, että aikuiset voivat jatkaa lihan käyttämistä entiseen malliin. Suositukset annettiin "heikkoina suosituksina" perustuen "vähäiseen näyttöön". Tutkimukset ja uudet suositukset julkaistiin Annals of Internal Medicine -tiedejulkaisussa.[21]
NutriRECSin tutkimusartikkelit ja niiden perusteella annetut suositukset olivat pitkälti ristiriidassa aiempien suositusten kanssa, ja ne herättivät voimakasta kritiikkiä asiantuntijoiden ja terveysjärjestöjen keskuudessa. Useat kansainväliset syöpäjärjestöt ja terveysasiantuntijat allekirjoittivat tutkimusten julkistamisen jälkeen lausunnon, jossa todettiin, että lihansyönnin ja syövän välisen yhteyden vuoksi on lihan kulutusta syytä edelleen vähentää.[22] Lausunnossa NutriRECSin suosituksia kuvailtiin hämmentäviksi ja ihmisten terveyden kannalta haitallisiksi. Myös useat ravitsemustieteilijät eri yliopistoista ovat julkisuudessa kritisoineet NutriRECSin tutkimuksia.lähde?
Myös NutriRECSin tutkimusmenetelmiä on arvosteltu. Tutkijaryhmä käytti lihan vaikutusten tutkimiseen niin sanottua GRADE-menetelmää, joka on alun perin tarkoitettu lääketutkimusten arvioimiseen. Useiden asiantuntijoiden mukaan menetelmä ei sovi käytettäväksi ravitsemustieteessä usein käytettyjen seurantatutkimusten arviointiin, sillä ravitsemuksen seurantatutkimuksiin sisältyy liikaa muuttuvia tekijöitä. Ihmiset saattavat esimerkiksi muistaa epätarkasti, mitä he ovat syöneet, tai lipsua ilmoittamastaan ruokavaliosta.[23]
Suosituksia arvosteltiin myös siitä, että niitä perusteltiin ihmisten omalla halukkuudella syödä punaista lihaa. Suosituksissa ei myöskään otettu huomioon lihantuotannon vaikutuksia ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin.[24]
Vuoden 2019 lopulla ilmeni, ettei NutriRECS ollut raportoinut suositustensa yhteydessä riittävän selkeästi mahdollisista eturistiriidoistaan. Ryhmän johtava tutkija Bradley Johnston sai tutkimusten julkistamisen jälkeen rahoitusta rasvojen tutkimukseen AgriLife Research -järjestöltä, joka toimii osittain naudanlihateollisuuden rahoittaman Texas A&M -yliopiston alaisuudessa. Annals of Internal Medicine julkaisikin myöhemmin tutkimuksesta korjatun version, jossa kerrottiin Johnstonin AgriLife Researchilta saamasta rahoituksesta.[25]
Johnston johti myös vuonna 2016 julkaistua, elintarviketeollisuuden rahoittamaa tutkimusta, jonka lopputulema oli, ettei sokerin kielteisistä terveysvaikutuksista ole riittävästi näyttöä. Tutkimusta rahoitti International Life Sciences Institute -järjestö (ILSI), jonka jäseniä ovat useat elintarvike- ja virvoitusjuomateollisuuden suuryritykset kuten McDonald’s, Coca-Cola Company ja Mars Inc.[26]
Tutkimustietoa lihan terveysvaikutuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuolleisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaeläinten lihaa syövät elävät kauemmin kuin ne, joiden ruokavalioon se ei kuulu. Tämä johtunee siitä, että maaeläinten liha sisältää ihmiselle tarpeellisia proteiinia, rautaa ja sinkkiä sekä monia B-ryhmän vitamiineja.lähde?
Vuonna 2013 julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa havaittiin, että siipikarjan lihan syöminen alentaa kuolemanriskiä tehokkaimmin, sillä riski on pienimmillään niillä, jotka syövät päivittäin keskimäärin 20–80 grammaa siipikarjan lihaa. Lisäksi niin sanottua punaista lihaa kannattaa tutkimuksen perusteella syödä 10–80 grammaa päivässä.[27]
Vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen siipikarjan teollisesti prosessoimaton liha-annos korreloi noin 14 prosenttia pienemmän kuolleisuuden kanssa. Tuloksesta oli kuitenkin poistettu diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen.[28] Broilerinlihan muuta lihaa hieman suuremman kuolleisuutta laskevan vaikutuksen on ajateltu johtuvan osaksi siitä, että siinä on vähemmän rautaa[29][30].
Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että runsas punaisen lihan kulutus lisäisi kuolemanriskiä. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2019 kuitenkin metatutkimuksen, jonka mukaan teollisesti prosessoimattoman punaisen lihan kulutus ei nosta kokonaiskuolleisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen asti kertynyttä tutkimusnäyttöä, ja siinä tarkasteltuihin 61 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä yli neljä miljoonaa tutkittavaa.[31]
Vuonna 2019 julkaistiin yhdysvaltalaistutkimus, jossa tutkittavia vertailtiin kulutetun lihamäärän sijaan sen perusteella, olivatko he lisänneet tai vähentäneet lihankulutustaan. Tuloksena oli, että niillä, jotka olivat lisänneet päivittäin nauttimansa teollisesti prosessoidun sekä prosessoimattoman punaisen lihan yhteismäärää puolikkaalla tai sitä suuremmalla annoksella, oli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus verrattun niihin, jotka olivat lisänneet kulutusta alle puolikkaalla annoksella. Kulutuksen pienentämisellä ei havaittu kuitenkaan olevan minkäänlaista vaikutusta kuolleisuuteen. Puolikas annos tarkoitti 43 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään punainen liha, mutta vain 7–23 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään prosessoitu punainen liha. Tutkimusaineistona käytettiin naisten osalta vuosina 1986–2010 suoritettua Nurses’ Health Study -tutkimusta ja miesten osalta vuosina 1986–2006 suoritettua Health Professionals Follow-up Study -tutkimusta.[32]
Aivoterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punaisen lihan syöminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöseurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin pienempään esiintyvyyteen siten, että punaisen lihan nauttiminen näyttäisi vähentävän sairastumisriskiä 30 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 50 grammaa kohden[33].
Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten prosessoimatonta punaista lihaa syövät miehet menestyivät kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten syövät. Eniten prosessoitua punaista lihaa syövät menestyivät toisaalta heikommin kuin sitä vähiten syövät. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.[34]
Lihaa syövillä esiintyy myös 17 prosenttia vähemmän aivohalvauksia siitä huolimatta, että he ovat lihavampia ja heillä on korkeampi verenpaine ja suuremmat kolesteroliarvot kuin niillä, jotka eivät syö lihaa[35].
Syöpä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravinnon liian suuren rautapitoisuuden on ajateltu saattavan lisätä paksusuolen syövän riskiä sen vuoksi, että rauta muodostaa paksusuolessa vapaita radikaaleja.[36] Kuumalla pannulla paistetun tai grillatun lihan pintaan muodostuu lisäksi jonkin verran syöpävaarallisia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä.[37]
WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli vuonna 2015 punaisen lihan eli muun kuin muuta lihaa niukemmin rautaa sisältävän broilerin ja kalkkunan lihan "todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi"[38]. Arvio perustui 28 väestötutkimuksesta vuonna 2011 laadittuun tutkimusyhteenvetoon, jossa havaittiin, että jokainen päivittäinen 100 gramman annos punaista lihaa lisäsi paksusuolen riskiä 17 prosentilla. Suurin osa tarkastelluista tutkimuksista oli laadittu länsimaissa. Aasian ja Tyynenmeren seudulla laadituissa tutkimuksissa ei löytynyt kuitenkaan minkäänlaista yhteyttä punaisen lihan kulutuksen ja paksusuolen syövän välillä.[39]
Vuonna 2021 julkaistiin uusi väestöseurantatutkimusten yhteenveto, jonka mukaan eniten punaista lihaa syövillä esiintyi 10 prosenttia enemmän paksu- ja peräsuolen syöpää, 9 prosenttia enemmän rintasyöpää, 22 prosenttia enemmän maksasolusyöpää, 25 prosenttia enemmän kohdunrungon syöpää ja 26 prosenttia enemmän keuhkosyöpää kuin vähiten lihaa syövillä.[40]
Britanniassa vuonna 2009 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin toisaalta, että lihan syönnistä kokonaan pidättyvillä esiintyi 43 prosenttia enemmän paksusuolen syöpää mutta 11 prosenttia vähemmän muita syöpiä kuin lihaa syövillä[41].
Muun kuin broilerin ja kalkkunan lihan syönnin tiedetään lisäävän syöpäriskiä tietyntyyppisten hiirten ruuansulatuselimistössä. Kyseisten hiirten immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää sokeria vastaan, mikä aiheuttaa niillä syövälle altistavan tulehdusreaktion.[42]
Haavainen paksusuolen tulehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 julkaistussa, 40–65-vuotiailla naisilla tehdyssä ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että erittäin runsas kalan ja maaeläinten lihan nauttiminen lisää riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen[43].
Diabetes
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt diabeteksen riskiä[44].
Vuonna 2023 julkaistussa satunnaistettujen interventiotutkimusten yhteenvedossa havaittiin, että punaisen lihan nauttiminen vähentää aterianjälkeistä verensokerin nousua, eikä sillä ole merkitsevää vaikutusta muihin kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.[45]
Painon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan paljon nahatonta broilerinlihaa syövät ovat usein tavallista hoikempia. Paljon punaista lihaa syövät ovat usein tavallista lihavampia etenkin, jos he nauttivat sen kanssa paljon verensokeria nopeasti nostavia ruoka-aineita. Ne, jotka nauttivat liha-aterialla tärkkelyksen sijaan esimerkiksi vihanneksia, ovat puolestaan keskimääräistä hoikempia.[46].
Sydänterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestöseurantutkimuksissa on havaittu, että niillä, joiden veressä esiintyy runsaasti klupanodonihappoa (DPA) esiintyy 36 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia[47]. Muun muassa lihassa esiintyvällä DPA:lla vaikuttaisi olevan esimerkiksi verihiutaleiden kasautumista ehkäisevää spesifiä vaikutusta.[48]
Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[44].
Vuonna 2020 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä viidenneksellä yhdysvaltalaisia miehiä, joka nauttii useimmin (teollisesti prosessoimatonta) punaista lihaa sisältävän aterian, hampurilaisen tai vastaavaa, esiintyy 24 prosenttia enemmän sydäninfarkteja kuin sillä viidenneksellä, joka nauttii kaikkein harvimmin punaista lihaa sisältäviä aterioita tai välipaloja. Niillä, jotka nauttivat päivittäin valkoista kalanlihaa sisältävää ruokaa, esiintyy jopa 54 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, jotka syövät sen sijaan punaista lihaa sisältävää ruokaa. Tummaa kalanlihaa sisältäviä ruokia nauttivilla esiintyi 2000-luvulla kuitenkin jopa 46 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia. Tumman kalanlihan nauttiminen ennen 2000-lukua sitä vastoin lisäsi sydänkohtauksia. Ilmiö saattaa selittyä valkoisen kalanlihan osalta sillä, että sitä nautitaan nykyisin usein leivitettyjen kalapuikkojen kaltaisena teollisena valmisruokana. Tutkimuksessa ei selvitetty kulutusmääriä, eikä riski kasvanut punaista lihaa sisältävien aterioiden osalta myöskään lineaarisesti syömiskertojen lisääntyessä.[49]
Tutkimustietoa teollisesti prosessoidun lihan terveysvaikutuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lihajalosteiden säilyvyyttä on yleensä parannettu savustamalla ja/tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa[50]. Esimerkiksi valmismarinoidut lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta,[51] joita epäillään syyllisiksi niiden haitallisiin terveysvaikutuksiin[52]. Suurin osa suomalaisesta broilerinlihasta myydään teollisesti marinoituna[53].
Kuolleisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmismarinoidun lihan, makkaran, kinkun, pekonin ja muiden teollisesti säillöttyjen lihavalmisteiden käyttö lisää kuolemanriskiä vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan. Kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät pyritiin ottamaan huomioon havaittiin, että kuolemanriski oli 10 prosenttia suurempi, jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, ja 20 prosenttia suurempi, jos määrä oli 80-160 grammaa. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.[2] Syyksi tulokseen on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten nitraattia ja fosfaattia[54] sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.[2]
Myös vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen teollisesti säilöttyjen lihajalosteiden ja punaisen lihan yhteenlaskettu laskennallinen annos korreloi keskimäärin 10 prosentin suuruisen kuolleisuuden lisäyksen kanssa. Tuloksesta oltiin kuitenkin poistettu margariininkäytön, diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen.[28]
Syöpä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää[39]. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.[55] Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi. Moniin kansallisiin terveyssuosituksiin lisättiin kehotus rajoittaa lihajalosteiden käyttöä[56]. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ei ole kuitenkaan liitetty tällaista kehotusta[57].
Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella[58].
Aivoterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lihajalosteiden nauttiminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöreurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin suuremman esiintyvyyteen kanssa siten, että lihajalosteiden nauttiminen näyttäisi lisäävän sairastumisriskiä yli 50 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 25 grammaa kohden[33].
Sydän- ja verisuonisairaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, että paljon teollisesti prosessoituja eli säilöttyjä lihajalosteita nauttivilla esiintyi muita enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta[44].
Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä[59].
Vuonna 2014 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa, jossa oli mukana 37 000 miestä, havaittiin että lihajalosteet lisäsivät sydämen vajaatoiminnan riskiä[54].
Diabetes
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä. Myös diabeteksen riski lisääntyi.[59]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uudet ravitsemussuositukset: ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005. https://asiakas.kotisivukone.com/files/luontoemo.kotisivukone.com/tiedostot/suomalaisetravitsemussuositukset.pdf
- ↑ a b c d Olivia Lerche: Diet warning: Avoiding red meat could have THIS unwanted side effect Express.co.uk. 30.8.2017. Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Liha ja kananmuna voivat pienentää dementiariskiä Ilta Sanomat. 7.8.2019. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Vakava raudanpuutos voi aiheuttaa ongelmia oppimisessa Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Marko Hamilo: Sinkin puutos on Suomessa harvinaista 9.1.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 19.6.2011.
- ↑ Paturi M. ym. (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Zinc chemistryexplained.com. Viitattu 19.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Showing metabocard for Zinc (HMDB01303) Human Metabolome Database. Viitattu 7.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Yoko Narasaki ym.: Dietary protein intake, kidney function, and survival in a nationally representative cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, 19.3.2021, nro nqab011. doi:10.1093/ajcn/nqab011 ISSN 0002-9165 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kristin Fulgoni, Victor L. Fulgoni: Beef Intake Is Associated with Higher Nutrient Intake and Nutrient Adequacy in U.S. Adolescents, NHANES 2001–2018. Nutrients, 2023-01, 15. vsk, nro 23, s. 4996. doi:10.3390/nu15234996 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Somaye Yosaee ym.: Zinc in depression: From development to treatment: A comparative/ dose response meta-analysis of observational studies and randomized controlled trials. General Hospital Psychiatry, 1.1.2022, 74. vsk, s. 110–117. doi:10.1016/j.genhosppsych.2020.08.001 ISSN 0163-8343 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Elham Ranjbar, Masoumeh Sabet Kasaei, Minoo Mohammad-Shirazi, Javad Nasrollahzadeh, Bahram Rashidkhani, Jamal Shams, Seyed-Ali Mostafavi, Mohammad Reza Mohammadi: Effects of Zinc Supplementation in Patients with Major Depression: A Randomized Clinical Trial. Iranian Journal of Psychiatry, 2013-06, 8. vsk, nro 2, s. 73. PubMed:24130605 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Anni Reenpää: Moni ei ole kuullutkaan koliinista, joka on ihmiselle elintärkeä ravintoaine Kotiliesi.fi. 20.4.2023. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Koliini Ruokavirasto. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Jingxian Li ym.: Dietary choline is inversely associated with depressive symptoms: A cross-sectional study of the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 2011 to 2018. ScienceDirect, 7.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, sivu 22 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- ↑ Petra Sneck: Uusi tutkimus väittää, että punainen liha onkin terveellisempää kuin on luultu Iltalehti. 2.10.2019. Viitattu 8.9.2021.
- ↑ The Dublin Declaration dublin-declaration.org. Viitattu 21.12.2023. (englanti)
- ↑ a b Damian Carrington, Damian Carrington Environment editor: Revealed: the industry figures behind ‘declaration of scientists’ backing meat eating The Guardian. 27.10.2023. Viitattu 31.8.2024. (englanti)
- ↑ Dena Zeraatkar ym.: Red and Processed Meat Consumption and Risk for All-Cause Mortality and Cardiometabolic Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis of Cohort Studies. Annals of Internal Medicine, 19.11.2019, nro 171, s. 703–710. PubMed:31569213 doi:10.7326/M19-0655 ISSN 1539-3704 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Bradley C. Johnston ym.: Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium. Annals of Internal Medicine, 19.11.2019, 171. vsk, nro 10, s. 756. doi:10.7326/M19-1621 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Red and processed meat still pose cancer risk, warn global health experts WCRF International. Viitattu 31.8.2024. (englanti)
- ↑ Aubrey, Allison: No Need To Cut Back On Red Meat? Controversial New 'Guidelines' Lead To Outrage NPR. 30.9.2019. Viitattu 31.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Sarah Boseley: Uproar after research claims red meat poses no health risk The Guardian. 30.9.2019. Viitattu 31.8.2024. (englanti)
- ↑ Reiley, Laura: Author of study saying red meat is fine failed to disclose industry funding, journal reveals Washington Post. 7.1.2020. Viitattu 31.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Aubrey, Allison: How Much Is Too Much? New Study Casts Doubts On Sugar Guidelines NPR. 19.12.2016. Viitattu 31.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. Taulukko 2. (englanniksi)
- ↑ a b Hyunju Kim ym.: Plant‐Based Diets Are Associated With a Lower Risk of Incident Cardiovascular Disease, Cardiovascular Disease Mortality, and All‐Cause Mortality in a General Population of Middle‐Aged Adults, Taulukko S6. Journal of the American Heart Association, 20.8.2019, nro 8, s. e012865. PubMed:31387433 doi:10.1161/JAHA.119.012865 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fineli
- ↑ Fineli
- ↑ Dena Zeraatkar ym.: Red and Processed Meat Consumption and Risk for All-Cause Mortality and Cardiometabolic Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis of Cohort Studies. Annals of Internal Medicine, 19.11.2019, nro 171, s. 703–710. PubMed:31569213 doi:10.7326/M19-0655 ISSN 1539-3704 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Yan Zheng ym.: Association of changes in red meat consumption with total and cause specific mortality among US women and men: two prospective cohort studies. BMJ, 12.6.2019, nro 365, s. l2110. PubMed:31189526 doi:10.1136/bmj.l2110 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Huifeng Zhang ym.: Meat consumption and risk of incident dementia: cohort study of 493,888 UK Biobank participants. The American Journal of Clinical Nutrition, 22.3.2021, nro nqab028. doi:10.1093/ajcn/nqab028 ISSN 0002-9165 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ylilauri, Maija: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346562/Ylilauri2022_Article_AssociationsOfDairyMeatAndFish.pdf?sequence=1&isAllowed=y Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD) 2022. (englanniksi)
- ↑ Being vegetarian 'lowers heart disease risk but increases chance of stroke'. The Guardian 4.9.2019.
- ↑ Seidu Adams ym. Does Dietary Fiber Affect the Levels of Nutritional Components after Feed Formulation? Sivut 1-2
- ↑ Liha ja syöpäriski (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ List Of Classifications, Volumes 1-122 monographs.iarc.fr.
- ↑ a b Sun Jin Hur ym.: Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2019, nro 18, s. 1812–1824. doi:10.1111/1541-4337.12501 ISSN 1541-4337 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Maryam S. Farvid ym.: Consumption of red meat and processed meat and cancer incidence: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. European Journal of Epidemiology, 2021-09, 36. vsk, nro 9, s. 937–951. PubMed:34455534 doi:10.1007/s10654-021-00741-9 ISSN 1573-7284 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Timothy J. Key ym.: Cancer incidence in vegetarians: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC-Oxford). The American Journal of Clinical Nutrition, 2009-05, nro 5, s. 1620S–1626S. PubMed:19279082 doi:10.3945/ajcn.2009.26736M ISSN 1938-3207 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ A red meat-derived glycan promotes inflammation and cancer progression. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Prévost Jantchou ym.: Animal protein intake and risk of inflammatory bowel disease: The E3N prospective study. The American Journal of Gastroenterology, 2010-10, nro 10, s. 2195–2201. PubMed:20461067 doi:10.1038/ajg.2010.192 ISSN 1572-0241 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Lisa M. Sanders, Meredith L. Wilcox, Kevin C. Maki: Red meat consumption and risk factors for type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. European Journal of Clinical Nutrition, 2023-02, 77. vsk, nro 2, s. 156–165. PubMed:35513448 doi:10.1038/s41430-022-01150-1 ISSN 1476-5640 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Choice of Protein- and Carbohydrate-Rich Foods May Have Big Effects on Long-Term Weight Gain Tufts Now. 9.4.2015. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Peter Howe, Jon Buckley, Barbara Meyer: Long-chain omega-3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, 2007-09, 64. vsk, nro s4 The Role of, s. S135–S139. doi:10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x ISSN 1446-6368 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Laila Al-Shaar ym.: Red meat intake and risk of coronary heart disease among US men: prospective cohort study. BMJ, 2.12.2020, nro 371, s. m4141. PubMed:33268459 doi:10.1136/bmj.m4141 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tuuli Lindgren: Syötkö liikaa terveydelle vaarallisia lihajalosteita? Nämä kaikki lihat lasketaan prosessoiduiksi mtvuutiset.fi. 27.10.2015. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. 3.9.2009. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.
- ↑ Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ a b Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.
- ↑ Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä yle.fi. Viitattu 1.8.2018.
- ↑ Q&A on the carcinogenicity of the consumption of red meat and processed meat who.int.
- ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- ↑ Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib: Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium. Annals of Internal Medicine, 1.10.2019, nro 171, s. 756–764. doi:10.7326/M19-1621 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.