Siirry sisältöön

Liettuan poliittinen järjestelmä

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Osa artikkelisarjaa
Toimeenpano
malline:

Liettuan poliittinen järjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen edustuksellinen demokratia. Valtiomuodoltaan Liettua on tasavalta. Pääministeri on hallituksen päämies ja käytössä on monipuoluejärjestelmä. Valtionpäämiehenä toimii presidentti.[1]

Toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Lainsäädäntövalta on hallituksella ja yksikamarisella Seimasilla (Liettuan parlamentilla). Oikeudellinen valta on presidentin nimittämillä tuomareilla. Oikeuslaitos, joka muodostuu perustuslakituomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, on riippumaton toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta. 25. lokakuuta 1992 hyväksytty perustuslaki vahvisti edellä mainitut valtaoikeudet. Koska Liettuassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, hallitusta ei johda yksittäinen puolue vaan lukuisat eri puolueet (koalitiohallitus).[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäistyttyään Neuvostoliitosta 11. maaliskuuta 1990, Liettua piti kiinni toista maailmansotaa edeltävistä demokraattisista perinteistään. Sotien aiheuttamat kokemukset johtivat erilaisiin poliitikkojen ehdotuksiin, jotka vaihtelivat vahvasta parlamentarismista vallan kolmijako-oppiin. Kompromissina annettiin ehdotus semipresidentialistisesta valtiosta.[3] 25. lokakuuta 1992 pidetyssä kansanäänestyksessä, joka oli ensimmäinen äänestys itsenäistymisen jälkeen, 56,75 % äänestäjistä kannatti uuden perustuslain hyväksymistä.[4]

Liettua liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi 29. maaliskuuta 2004 ja Euroopan unionin jäseneksi 1. toukokuuta 2004.[5]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liettuan hallinto jakautuu kolmeen osaan: toimeenpanovaltaan, lainsäädäntövaltaan ja oikeuslaitokseen. Jokainen osa on erillinen toisistaan.[2]

Toimeenpanovalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeenpanovalta on presidentillä, pääministerillä ja presidentin johtamalla ministerineuvostolla.[2]

Presidentti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Liettuan presidentti
Presidentin palatsi Vilnassa

Liettuan presidentti on valtionpäämies, joka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi enintään kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti valitsee (Seimasin luvalla) pääministerin, nimittää ministerit ja puolustusvoimien komentajan, päättää ulkopolitiikasta ja vahvistaa sotilaalliset ja diplomaattiset nimitykset. Lisäksi presidentti valvoo Seimasin vallankäyttöä ja hänellä on veto-oikeus sekä normaalin lainsäädännön että perustuslakien osalta. Normaalissa tilanteessa lakia ei aseteta voimaan ilman presidentin allekirjoitusta. Lisäksi hän nimittää diplomaatit ilman parlamentin suostumusta.[2]

Liettuan presidentiksi valittiin toukokuun 2019 presidentinvaaleissa puolueisiin sitoutumaton ekonomisti Gitanas Nauseda.[6]

Pääministeri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Liettuan pääministeri

Pääministeri on hallituksen päämies, jonka valitsee presidentti ja hyväksyy parlamentti. Pääministerillä on 15 päivää aikaa valita ministerit presidentin nimitettäväksi. Pääministeri on vastuussa sisäpolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta. Lisäksi pääministeri käsittelee ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyviä ongelmia, ja tarvittaessa julistaa hätätilan.[7]

Liettuan pääministerinä on ollut vuoden 2016 vaalien jälkeen Talonpoikien ja vihreiden liittoa edustava Saulius Skvernelis, jonka hallituksessa oli alkuun sosiaalidemokraatit sekä Talonpoikien ja vihreiden liitto. Myöhemmin laajennettuun enemmistöhallitukseen tulivat mukaan myös oikeistolainen Laki ja oikeus, puolalaisten keskustaoikeistolainen puolue sekä kristillisdemokraatit.[8]

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Liettuan hallitus

Hallitus, jota Liettuassa kutsutaan myös ministerineuvostoksi, on pääministerin johtama toimeenpanovallasta vastaava toimielin. Hallitukseen kuuluu pääministerin lisäksi 13 ministeriä, jotka edustavat 13 eri ministeriötä. Presidentti nimittää ministerit. Kukin ministeri vastaa omasta ministeriöstään ja on velvollinen antamaan raportteja oman ministeriönsä toiminnasta tarvittaessa.[2]

Nykyiset viranhaltijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virka Kuva Nimi Puolue Astunut virkaan
Presidentti Gitanas Nausėda Sitoutumaton 12. heinäkuuta 2019
Pääministeri Saulius Skvernelis LVŽS 13. joulukuuta 2016

Lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Seimas
Seimasin istuntosali

Parlamentti Seimas koostuu 141 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden toimikaudeksi parlamenttivaaleissa. Vaalit pidetään neljän vuoden välein lokakuun toisena sunnuntaina. Puolet edustajista valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalilla ja loput puolet suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavasta vaalipiiristä.[9] Valituksi tullakseen pitää yhden edustajan vaalipiireissä saada yli puolet annetuista äänistä. Uusintakierros järjestetään niissä vaalipiireissä, joissa kukaan ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmistöä.[10]

Puolueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Liettuan puolueista

Nykyiset Seimasissa olevat puolueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liettuan parlamenttivaaleissa lokakuussa 2016 keskustalainen maalaisten ja vihreiden liitto LPGU saavutti yllätysvoiton parlamenttivaalien toisella kierroksella. Liittoumasta tuli Liettuan suurin puolue. LPGU sai 56 paikkaa maan 141-paikkaisessa parlamentissa. Liittouma nousi lähes tyhjästä valtapuolueeksi. LPGU:lla oli edellisessä parlamentissa vain yksi edustaja. Konservatiivinen Kotimaan liitto eli kristillisdemokraatit saavat tulevaan parlamenttiin 30 edustajaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiusin johtama maata hallinnut sosiaalidemokraatit kärsi tappion. Puolue sai vain 17 paikkaa.[11]

Nimi Lyhenne Aate Kansanedustajia[12]
Kotimaan liitto - Liettuan kristillisdemokraatit TS-LKD konservatismi, kristillisdemokratia, nationalismi 45
Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue LSDP sosiaalidemokratia 25
Kansallinen ylösnousemuksen puolue keskusta-oikeisto 16
Järjestys ja oikeus LDP kansalliskonservatismi, konservatismi, euroskeptisismi, oikeistopopulismi 15
Liettuan tasavallan liberaalien liike liberalismi 11
Työväenpuolue ja Nuoriso (koalitio) DP poliittinen keskusta, populismi 10
Liberaali ja keskustalainen liitto liberalismi 8
Liettuan puolalaisten vaalitoiminta AWPL puolalaisten edunvalvonta, kristillisdemokratia, konservatismi 3
Liettuan talonpoikien kansallinen liitto LVLS maanviljelijöiden edunvalvonta, poliittinen keskusta 3
Uusi liitto (sosiaaliliberaalit) NS sosiaaliliberalismi 1

Tuomiovalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liettuan perustuslakituomioistuimen päämaja Vilnassa
Pääartikkeli: Liettuan perustuslakituomioistuin

Seimas nimittää yhdeksän vuoden välein Liettuan perustuslakituomioistuimen (Lietuvos Respublikos Konstitucinis Teismas) tuomarit. Tuomariehdokkaat nimittää presidentti (kolme tuomaria), Seimasin puhemies (kolme tuomaria) ja korkeimman oikeuden puhemies (kolme tuomaria).[13]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Liettuan läänit

Liettua jakautuu kymmeneen lääniin (apskritis), jotka on nimetty niiden hallinnollisten keskusten mukaan. Läänit jakautuvat kuntiin, kunnallispiireihin ja kahdeksaan kaupunkikuntaan.[14]

Kansainväliset jäsenyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestö[15] Lyhenne Liittynyt Huomioitavaa
Kansainvälinen järjestelypankki BIS
Itämeren neuvosto CBSS 5. maaliskuuta 1992
Euroopan neuvosto COE 14. toukokuuta 1993
Euroopan yhteisö EC
Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto EAPC
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD 30. tammikuuta 1992
Euroopan talouskomissio ECE
Euroopan unioni EU 1. toukokuuta 2004
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO 9. marraskuuta 1991
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA 18. marraskuuta 1993
Maailmanpankki IBRD 6. heinäkuuta 1992
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO 27. syyskuuta 1991
Kansainvälinen kauppakamari ICC
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC 21. maaliskuuta 1992
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike IFRCS 17. tammikuuta 1991
Kansainvälinen työjärjestö ILO 4. lokakuuta 1991
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 29. maaliskuuta 1992
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO 7. joulukuuta 1995
International Telecommunications Satellite Organization Intelsat Ei allekirjoittanut jäsenyyttä
Interpol Interpol 4. marraskuuta 1991
Kansainvälinen Olympiakomitea IOC
Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM 28. marraskuuta 1995
International Organization for Standardization ISO 1. tammikuuta 1992
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU 12. lokakuuta 1991
Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato 29. maaliskuuta 2004
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW 15. toukokuuta 1998
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE 10. syyskuuta 1991
Yhdistyneet kansakunnat UN 17. syyskuuta 1991
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO 15. lokakuuta 1991
Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto UNICEF 6. helmikuuta 1993
United Nations Mission in Bosnia and Herzegovina UNMIBH
United Nations Interim Administration Mission in Kosovo UNMIK
Maailman postiliitto UPU 10. tammikuuta 1992
Maailman tullijärjestö WCO 18. kesäkuuta 1992
Länsi-Euroopan unioni WEU yhteistyökumppani
Maailman terveysjärjestö WHO 25. marraskuuta 1991
Maailman henkisen omaisuuden järjestö 30. maaliskuuta 1992
Maailman ilmatieteen järjestö WMO 3. heinäkuuta 1922
Maailman kauppajärjestö WTO 31. toukokuuta 2001

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Government and Politics countrystudies.us. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Politics of Lithuania: The Constitution countrystudies.us. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Kulikauskienė, Lina: Lietuvos Respublikos Konstitucija (Liettuan perustuslaki). Native History, 2002. ISBN 9986-9216-7-8 Viitattu 5.9.2010
  4. ↑ Nuo 1991 m. iki šiol paskelbtų referendumų rezultatai (Results from Refrenda 1991-Present) (Arkistoitu – Internet Archive), Microsoft Word Document, Seimas. Viitattu 5.9.2010.
  5. ↑ euro.lt.: Historic Overview of Lithuanian-EU Relations euro.lt. Arkistoitu 16.9.2010. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Ekonomisti Gitanas Nauseda voitti Liettuan presidentinvaalit Yle Uutiset. Viitattu 19.3.2020.
  7. ↑ Seimas of The Republic of Lithuania STATUTE 17 February 1994 No I-399, Seimas. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Liettuan pääministeri Skvernelis voitti luottamusäänestyksen Ilta Sanomat. 23.7.2019. Viitattu 19.3.2020.
  9. ↑ Work of the Seimas, Seimas. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Jussi Niemeläinen: Liettuassa vaaleissa ”superjytky” Helsingin Sanomat. 30.10.2016. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
  11. ↑ Pienpuolueesta kasvoi Liettuassa parlamenttivaalien yllätysvoittaja Yle Uutiset. Viitattu 19.3.2020.
  12. ↑ Preliminary results of Election to the Seimas 2008 , Liettuan keskusvaalikomitea. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  13. ↑ Justices of the Constitutional Court (Arkistoitu – Internet Archive), Liettuan perustuslakituomioistuin. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  14. ↑ Portrait of the Regions of Lithuania (Arkistoitu – Internet Archive), Portrait of Regions of Lithuania. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  15. ↑ The World Factbook (Arkistoitu – Internet Archive), CIA. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liettuan_poliittinen_järjestelmä&oldid=22791787”