Liettuan kuningaskunta (1918)
| Liettuan kuningaskunta Lietuvos Karalystė 1918 |
|||
|---|---|---|---|
4. kesäkuuta 1918 – 2. marraskuuta 1918 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| Pääkaupunki | Vilna | ||
| Viralliset kielet | liettua | ||
| Kielet | puola, venäjä | ||
| Edeltäjä(t) | Venäjän keisarikunta | ||
| Seuraaja(t) | Liettuan tasavalta | ||
.svg)
Liettuan kuningaskunta (liett. Lietuvos Karalystė) oli lyhytaikainen perustuslaillinen monarkia, joka syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liettuan ollessa Saksan keisarikunnan alaisuudessa. Liettuan neuvosto julisti Liettuan itsenäiseksi 16. helmikuuta 1918, muttei pystynyt luomaan toimivaa hallitusta maassa olleiden saksalaisten joukkojen läsnäolon johdosta. Saksa antoi lukuisia ehdotuksia neuvostolle Liettuan liittämisestä Saksaan tai Preussiin. Liettualaiset vastustivat tätä perustamalla oman kuningaskuntansa. 4. kesäkuuta 1918 liettualaiset tarjosivat kuningaskunnan valtaistuinta saksalaiselle Urachin herttualle Wilhelmille. Hän hyväksyi tarjouksen 11. heinäkuuta 1918 ja otti itselleen hallitsijanimen Mindaugas II. Hän ei kuitenkaan koskaan vieraillut Liettuassa. Wilhelmin hyväksyminen kuninkaaksi aiheutti kiistaa Liettuan neuvostossa ja jakoi sen kahtia. Ennen Saksan antautumista 11. marraskuuta 1918 Wilhelm luopui kruunusta 2. marraskuuta 1918. Monarkian lakkauttua Liettua muutui tasavallaksi.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Liettuan historia
- Suomen kuningaskuntahanke
- Puolan kuningaskunta (1916)
- Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
- Baltian yhdistynyt herttuakunta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Senn, Alfred: The Emergence of Modern Lithuania. Greenwood Press, 1975. (englanniksi)