Lewis Addison Armistead

Lewis Addison Armistead

Lewis Addison Armistead (18. helmikuuta 1817 – 5. heinäkuuta 1863) oli etelävaltioiden prikaatikenraali Yhdysvaltain sisällissodassa. Hän haavoittui kuolettavasti Gettysburgin taistelun kolmantena päivänä Pickettin hyökkäyksessä.

Lapsuus ja nuoruus

Lewis A. Armistead, ystävien keskein "Lo" (Lothario, kyseessä oli ironinen vitsi, koska hän oli ujo ja leskimies eikä naistenmies) syntyi New Bernissä Pohjois-Carolinassa Walker Keith Armisteadin ja Elizabeth Armisteadin pojaksi. Walker Armistead ja hänen viisi veljeään palvelivat vuoden 1812 sodassa ja yksi heistä, majuri George Armistead, oli komentajana Fort McHenryssä brittien hyökkäyksen aikana mitkä inspiroivat sanoja "tähtilippu". Lewis meni Yhdysvaltain sotilasakatemiaan, mutta erotettiin kurittomuuden takia, koska oli rikkonut lautasen kadettitoverinsa Jubal Earlyn pään yläpuolella. Hänellä oli myös akateemisia vaikeuksia, kuten ranskankielessä, ja useiden historioitsijoiden mukaan akateeminen epäonnistuminen olikin syynä hänen lähtöönsä West Pointista. Hänen vaikutusvaltainen isänsä onnistui saamaan pojalleen kakkosluutnantin palvelussopimiksen 6. USA:n jalkaväkeen 10. heinäkuuta 1839, samaan aikaan kun hänen toverinsa olivat tuskin valmistuneet. Hänet ylennettiin 1. luutnantiksi 30. maaliskuuta 1844. Meksikon-Yhdysvaltain sodassa hänet ylennettiin kapteeniksi Contrerasin ja Churubuscon taisteluihin, ja hän haavoittui Chapultepecissa, ja palveli majurina Molino del Reyn ja Chapultepecin taisteluissa. Hänet ylennettiin kapteeniksi maaliskuussa 1855.

Sotilasuran alku

Armistead palveli ystäviensä John F. Reynoldsin ja Winfield Scott Hancockin kanssa kersanttina Los Angelesissa Kaliforniassa ennen sisällissotaa. Todistajat sanoivat, että jäähyväisjuhlassa ennen Armisteadin lähtöä Konfederaation armeijaan hän sanoi Hancockille, että jos nostaisi kätensä tätä vastaan taistelussa, "Jumala saa iskeä minut kuoliaaksi."

Sisällissota

Kun USA:n sisällissota syttyi, Armistead matkasi itään ja sai nimityksen majuriksi, mutta ylennettiin nopeasti everstiksi 57. Virginian jalkaväkirykmenttiin. Hän palveli länsi-Tennesseessä, mutta palasi pian itään Robert E. Leen komentamaan Pohjois-Virginian armeijaan. Hän taisteli prikaatikenraalina Leen alaisena Seven Pinesissä, Seven daysin taistelussa (missä hänet valittiin johtamaan nuolenkärkenä veristä ja järjetöntä hyökkäystä Malvern Hilliin) ja toisessa Bull Runin taistelussa. Antietamin taistelun jälkeen hän oli kenraalimajuri George Pickettin joukoissa Fredericksburgissa. Hän oli James Longstreetin joukoissa lähellä Norfolkia, Virginiassa kesällä 1863, eikä ollut mukana Chancellorsvillessä.

Gettysburgin taistelu

Gettysburgin taisteluun Armisteadin prikaati saapui 2. heinäkuuta 1863, taas kerran Pickettin divisioonassa. Hän haavoittui kuolettavasti seuraavana päivänä johtaessaan prikaatiaan lähellä unionin joukkojen keskustaa Pickettin hyökkäyksessä. Hänen prikaatinsa, jota Armistead johti heiluttaen hattuaan miekkansa kärjessä, saavutti kivimuurin, mikä sijaitsi "kolmiossa", joka oli hyökkäyksen päämäärä. Prikaati pääsi pisimmälle hyökkäyksessä kuin kukaan toinen ja tapausta onkin joskus kutsuttu "Konfederaation korkeaksi nousuvedeksi". Pohjoisvaltioiden vastahyökkäys esti kuitenkin etenemisen hyvin nopeasti. Armisteadia ammuttiin kolme kertaa heti muurin ylityksen jälkeen. Unionin kapteeni Henry H. Bingham kertoi että hänen vanha ystävänsä kenraali Hancock oli komentanut pohjoisvaltioiden puolustuslinjaa, mutta hänkin oli haavoittunut. Tästä kohtauksesta on tehnyt kuolemattoman kirjailija Michael Shaara novellissaan "The Killer Angels", jossa Armistead on päähenkilö. Armistead kuoli unionin kenttäsairaalassa kaksi päivää myöhemmin.

Lewis Armistead on haudattu setänsä, everstiluutnantti George Armisteadin, Fort McHenryn komentajan viereen, Old Saint Paulsin hautausmaalle, Baltimoreen Marylandiin.

Lähteet

• Eicher, John H., and Eicher, David J., Civil War High Commands, Stanford University Press, 2001, ISBN 0-8047-3641-3.
• Johnson, Charles Thomas, "Lewis Addison Armistead", Encyclopedia of the American Civil War: A Political, Social, and Military History, Heidler, David S., and Heidler, Jeanne T., eds., W. W. Norton & Company, 2000, ISBN 0-393-04758-X.
• Tagg, Larry, The Generals of Gettysburg, Savas Publishing, 1998, ISBN 1-882810-30-9.