Leopold III (Belgia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leopold III
Leopold III vuonna 1934.
Belgialaisten kuningas
Valtakausi 23. helmikuuta 1934–16. heinäkuuta 1951
Edeltäjä Albert I
Seuraaja Baudouin I
Syntynyt 3. marraskuuta, 1901
Bryssel, Belgia
Kuollut 25. syyskuuta 1983 (81 vuotta)
Woluwe-Saint-Lambert, Belgia
Puoliso Astrid Bernadotte
Lilian Baels
Lapset Joséphine-Charlotte Ingeborg Elisbeth Marie-José Marguerite Astrid
Baudouin Albert Charles Léopold Axel Marie Gustave
Albert Félix Humbert Théodore Christian Eugène Marie
Alexandre Emmanuel Henri Albert Marie Léopold
Marie-Christine Daphné Astrid Elisabeth Léopoldine
Maria-Esmeralda Adélaïde Lilian Anne Léopoldine
Koko nimi Léopold Philippe Charles Albert Meinrad Hubertus Marie Miguel
Suku Saksi-Coburg-Gotha
Isä Albert I
Äiti Elisabeth
Uskonto roomalaiskatolilainen

Leopold III (3. marraskuuta 1901 Bryssel, Belgia – 25. syyskuuta 1983 Woluwe-Saint-Lambert, Belgia) oli Belgian kuningas vuodesta 1934 vuoteen 1951, jolloin hän luovutti kruunun pojalleen Baudouin I:lle.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Léopold Philippe Charles Albert Meinrad Hubertus Marie Miguel syntyi Brysselissä Belgian ja Saksi-Coburg-Gothan prinssinä sekä Saksin herttuana. Hän nousi valtaistuimelle isänsä, kuningas Albert I:n, kuoltua 23. helmikuuta 1934.

Juuri teini-iän saavuttanut kruununprinssi taisteli henkilökohtaisesti ensimmäisessä maailmansodassa Belgian 12:nnessa rykmentissä. Sodan loputtua vuonna 1919 hän opiskeli St. Anthonyn seminaarissa Santa Barbarassa Kaliforniassa.

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioliitto Ruotsin prinsessa Astridin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopold avioitui Ruotsin prinsessa Astridin kanssa Tukholmassa 4. marraskuuta 1926. Prinsessa Astrid oli Ruotsin prinssi Kaarlen ja Tanskan prinsessa Ingeborgin nuorin tytär.[1]

Tästä avioliitosta syntyi kolme lasta:

Kuningasparin lomaillessa vuonna 1935 Sveitsissä sijaitsevalla huvilallaan Küssnacht am Rigissä, lähellä Vierwaldstätterseejärveä, kuningas menetti autonsa hallinnan kapealla maantiellä ja kuningatar kuoli auton suistuttua tieltä.

Lilian Baels

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Leopold avioitui toisen kerran 11. syyskuuta 1941 morganaattisesti lastenhoitajansa Lilian Baelsin (1916–2002) kanssa. Käytännössä morganaattinen avioliitto tarkoitti tässä tapauksessa sitä, että alempisäätyinen Lilian ei ollut oikeutettu kuningattaren arvonimeen, eivätkä hänen lapsensa olleet oikeutettuja kruunuun. Lontoossa syntynyt Lilian oli Réthyn prinsessa.

Avioliitosta syntyi kolme lasta (ei perimysoikeutta Belgian kruunuun):

  • Alexandre Emmanuel Henri Albert Marie Léopold (Bryssel 18. heinäkuuta 1942), Belgian prinssi. Hän avioitui 1991 Lea Inga Dora Wohlmanin kanssa. Avioliitto tuli julki vasta seitsemän vuotta myöhemmin. Wohlman käyttää itse ottamaansa Belgian prinsessan arvoa.
  • Marie-Christine Daphné Astrid Elisabeth Léopoldine (Bryssel 6. helmikuuta 1951), Belgian prinsessa. Hänen ensimmäinen avioliittonsa vuonna 1981 Paul Druckerin kanssa kesti 40 vuorokautta, joskin he virallisesti erosivat vuonna 1985. Vuonna 1989 hän avioitui Jean-Paul Gourgen kanssa.
  • Maria-Esmeralda Adélaïde Lilian Anne Léopoldine (Bryssel 30. syyskuuta 1956) on Belgian prinsessa, toimittaja ja käyttää nimeä Esmeralda de Réthy. Hän avioitui vuonna 1998 tunnetun farmakologin Salvador Mancadan kanssa. Heillä on kaksi lasta, poika ja tytär.

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1936 saksalaisten voimakkaan painostuksen edessä Leopold III teki päätöksen Belgian puolueettomuudesta, kun maa oli siihen saakka ollut Ranskan ja Ison-Britannian liittolainen. Tämä päätös ei kuitenkaan estänyt saksalaisia miehittämästä maata 10. toukokuuta 1940. Kyseessä oli ehdoitta antautuminen, joskin ilman Ranskaan paenneen hallituksen suostumusta. Tämä oli selkeä alku pitkään vielä sodan jälkeenkin maata vaivanneelle "kuninkaalliselle ongelmalle".

Kuningas oli jäänyt joukkojensa pääosan kanssa saksalaisten saartamaksi ja Lontooseen siirtynyt pakolaishallitus ei tunnustanut Leopoldin oikeutta hallita maata. Kuningas ei hyväksynytkään natsien tarjousta hallita yhteistyössä heidän kanssaan. Kuitenkin hänen tekonsa saivat kansassa esiin suurta tyytymättömyyttä ja puhuttiin jopa maanpetturuudesta. Kuningas eli perheineen natsien valvonnassa Brysselin kuninkaallisessa linnassa.

Vuonna 1944 Heinrich Himmler määräsi kuninkaan perheineen siirrettäväksi Saksaan, jossa he viettivät talven 1944–1945 Saksissa lähellä rintamaa Hirschstein an der Elbessä. Tämän jälkeen heidät siirrettiin Strobliin, lähelle Saltzburgia Itävaltaan. Yhdysvaltain joukot vapauttivat kuninkaallisen perheen toukokuussa 1945.

Merkittävä osa Belgian kansalaisista vastusti kuningas Leopold III:n paluuta takaisin valtaistuimelle. Häntä syytettiin tässä yhteydessä maanpetoksesta ja yhteistyöstä natsien kanssa, joskin taustalla oli myös voimakas viha kuninkaan uutta avioliittoa kohtaan, sillä edesmennyt kuningatar Astrid oli muodostunut kansalliseksi kulttihenkilöksi ja teon katsottiin loukkaavan hänen muistoaan.

Sodan jälkiselvittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopold perheineen ei palannut Belgiaan, vaan asettui asumaan Sveitsiin. Kuitenkin koko sodanjälkeistä Belgian sisäpolitiikkaa sävytti kysymys kuninkaan paluusta ja asemasta. Jopa voimakkaita vaatimuksia maan siirtymisestä tasavaltaan esitettiin. Eritoten maan ammattiyhdistysliike ja sosialistinen puolue ajoivat melko voimakkaasti kuninkaan paluun estämistä ja valtiomuodon muuttamista.

Vuonna 1944 parlamentin ja senaatin yhteisistunnossa valittiin kuningas Leopold III:n veli Flanderin kreivi Kaarle sijaishallitsijaksi. Tämä vannoi virkavalansa 20. syyskuuta 1944 ja jatkoi tehtävässä 30. heinäkuuta 1950 saakka. Hänellä oli kaikki hallitsijalle kuuluva valta.

12. maaliskuuta 1950 järjestettiin kansanäänestys, jossa niukka enemmistö (57,68 %) belgialaisista kannatti kuninkaan paluuta maahan. Leopold III ilmoitti neljä päivää myöhemmin antavansa maan parlamentin päättää hänen paluustaan. Gaston Eyskensin hallitus erosi 18. maaliskuuta ja kaksi päivää myöhemmin maassa järjestettiin laajoja mielenosoituksia. Valloniassa ja Brysselissä pidettiin 24. maaliskuuta päivän mittainen yleislakko.[2] Mellakoita esiintyi etenkin ranskankielisessä Valloniassa. Kansanäänestyksessä valloneista 58 % vastusti kuninkaan paluuta, kun flaameista sitä kannatti 72,2 %. Tässä oli lisää aihetta kahden kieliryhmän väliselle konfliktille.

Leopold ehdotti 15. huhtikuuta 1950 pitämässään radiopuheessa, että voisi luovuttaa tehtävänsä 20-vuotiaalle pojalleen.[3] Hänen poikansa tuli valtaan kuningas Baudouin I:nä.

Hallitsijan tehtävät jätettyään kuningas Leopold keskittyi lähes kokonaisuudessaan tieteelliseen tutkimustyöhönsä sosiaaliantropologina. Hän matkusteli tieteellisen työnsä puitteissa ympäri maailmaa ja vietti pidemmän aikaa esimerkiksi Senegalissa. Hän osallistui politiikkaan melko harvakseltaan, mutta kritisoi jyrkästi Belgian tapaa vapautua siirtomaistaan.

Kuningas Leopold III kuoli Woluwe-Saint-Lambertissä, Brysselin esikaupunkialueella vuonna 1983. Hänet on haudattu molempien puolisoidensa kanssa Laekenin kuninkaallisen linnan kirkon hautakryptaan muiden Belgian monarkkien tavoin.

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgialaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[10]


Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Prinsessan Astrid och Kronprins Leopold Kungahuset. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 13.4.2018.
  2. ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 16–17. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 18. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  4. ↑ Order of Leopold, Knight, Civil Division Medalbook. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Order of the Crown, Officer Medalbook. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Order of Leopold II, Knight Medalbook. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Royal Order of the Lion, Gold Medal Medalbook. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Order of the African Star, Gold Medal (1888-1951) Medalbook. Viitattu 11.9.2023. (englanniksi)
  9. ↑ a b ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2023. Viitattu 11.9.2023. (portugali)
  10. ↑ Annuaire administratif et judiciaire de Belgique: Administratief en gerechtelijk jaarboek voor België, s. 4–5. Bruylant, 1965.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  Edeltäjä:
Albert I 		Belgialaisten kuningas
1934–1951 		Seuraaja:
Baudouin I
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leopold_III_(Belgia)&oldid=22333262”